Yksi yhteinen terveys, kansainvälinen teemapäivä 3.11.
Yksi yhteinen terveys tarkoittaa ihmisen, eläinten ja ympäristön laajaa, toisiinsa kietoutuvaa kokonaisuutta. Ajatus on, että on olemassa vain yksi terveys: ihmiset, eläimet ja ympäristö ovat samaa kokonaisuutta. Kansainvälisesti käytetään käsitettä One health.
Esimerkiksi taudinaiheuttajat ovat pitkälti yhteisiä ihmisille ja eläimille. Ihmisten ja eläinten terveys vaikuttavat toisiinsa monella tavalla arkisesta kanssakäymisestä ravintoon ja sairauksiin. Tutkijoiden mukaan uusista tartuntataudeista merkittävä osa on lähtöisin eläimistä.
Yksi iso terveyshaaste on mikrobilääke- eli antibioottiresistenssi. Eläinten ja ihmisten tartuntatautien hoidossa käytetään osin samoja mikrobilääkkeitä. Niiden käyttö lisää riskiä resistenttien bakteerikantojen syntymiselle. Mikrobilääkeresistenssi on kaiken lääketieteen yhteinen huolenaihe. Suomessa eläinten mikrobilääkkeiden käyttö on ollut eläinlääkäreiden valvonnassa monia muita maita tiukemmin.
Ihmisten ja eläinten taudinaiheuttajat ovat pitkälti yhteisiä eli zoonoottisia eli ne tarttuvat ihmisen ja eläimen välillä. Zoonooseja ovat bakteerien, virusten, sienten, loisten ja prionien aiheuttamat taudit. Ihminen voi saada zoonoositartunnan elintarvikkeiden välityksellä, suoran kosketuksen kautta tai epäsuorasti. Tartuntaa voivat välittää myös niveljalkaiset. Esimerkkejä zoonooseista ovat lintuinfluenssa, EHEC-bakteeritartunta, jänisrutto, kampylobakterioosi, leptospiroosi, listerioosi, pernarutto, salmonelloosi, tuberkuloosi, yersinioosi, ekinokokkoosi, toksoplasmoosi, myyräkuume, raivotauti, punkkien levittämät virustaudit sekä pälvisilsa. Zoonoosit voivat olla oireettomia, aiheuttaa eriasteisia oireita tai johtaa jopa yksilön kuolemaan. Suomessa tilanne on hallinnassa muun muassa korkeatasoisen tutkimuksen ja hyvin toimivan viranomaisyhteistyön ansiosta.
Suomessa ympäristöterveyttä valvotaan kuntatasolla, tulevaisuudessa mahdollisesti maakunnittain. Eläinlääkärit ovat ympäristöterveyden asiantuntijoita terveysvalvonnan ja ympäristöterveysvalvonnan johtajina, hygieenikkoeläinlääkäreinä, tarkastuseläinlääkäreinä ja valvontaeläinlääkäreinä. Työhön kuuluvat eläinten ja ihmisten yhteisten tartunnanaiheuttajien kurissa pitäminen, elintarvikkeiden valvonta sekä talousvesi- ja asumisterveysvalvonta.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja, ELL Marjatta Vehkaoja 3.-4.11.2016, puh. 050 438 5514 ja
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja, elintarvike- ja ympäristöhygienian erikoiseläinlääkäri Kirsi Sario alkaen 7.11.2016, puh. 050 911 9117
Lue lisää:
Artikkeli lääketieteellisessä Duodecim-lehdessä kevät 2016, Antti Sukura & Marja-Liisa Hänninen