Eläinten hyvinvointi

Vastuu eläimen pidosta on omistajalla

Eläinsuojelulain ja -asetusten tarkoituksena on parhaalla mahdollisella tavalla suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Tavoite on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Vastuu eläimenpidosta on aina eläimen omistajalla.

Eläinsuojelutarkastuksia tehdään ensisijaisesti silloin, kun epäillään, että eläinsuojelulakia on rikottu. Tällaisia epäilyyn perustuvia tarkastuksia voidaan tehdä kaikkiin eläinten pitopaikkoihin. Ilman epäilyä tehdään vuosittaisia lakisääteisiä eläinsuojelutarkastuksia muun muassa kenneleihin, lemmikkieläinkauppoihin, talleille ja kotieläinpihoille.

Maatiloille tehdään ilman epäilyä EU-säädöksiin liittyviä tarkastuksia. Monet eläinlääkärit toimivat eläinsuojeluviranomaisen roolissa kunnassa, aluehallintovirastossa tai muussa valtion hallinnossa (jatkossa mahdollisesti maakunnassa). Esimerkiksi valvontaeläinlääkärit, läänineläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit ovat viranomaisia.

Eläinsuojeluvalvonta on vaativaa työtä, jossa tarvitaan laajaa osaamista. Eläinsuojelussa voidaan puuttua merkittävästi ihmisten toimintaan eläimen pitoa ajatellen. Eläinlääkärin koulutus antaa siihen tarvittavat valmiudet.

Eläinlääkärit ja Suomen Eläinlääkäriliitto vaikuttavat eläinten hyvinvointiin ja eläinsuojelurikkomuksiin liittyvän lainsäädännön ja muun hallinnon uudistamiseen

Eläinlääkärit auttavat myös ennaltaehkäisevästi

Eläinlääkärit tekevät paljon ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä tuotantoeläintiloilla ja eläinlääkärin vastaanotolla. Eläinlääkärit neuvovat eläinten omistajia eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Terveys on hyvinvoinnin keskeinen osa.

Myös eläimen pito-olosuhteiden sopivuus, eläimen hoito, käsittely, eläinten jalostus sekä sairauksien diagnosointi ja niiden hoito vaikuttavat hyvinvointiin. Eläinlääkäreillä on koulutuksen ja käytännön kokemuksen myötä saatu osaaminen ja asiantuntemus eläinten fysiologiasta, anatomiasta, käyttäytymisestä ja tarpeista.

Eläinten hyvinvoinnissa on iso rooli eläimen sairauden tunnistamisella ja diagnoosin mukaisella tarkoituksenmukaisella hoidolla.

Suomen Eläinlääkäriliitolla antaa eläinten hyvinvointipalkinnon joka kolmas vuosi. Lue tästä.

Helsingin yliopistolla, Ruokavirastolla ja maa- ja metsätalousministeriöllä on yhteinen kansallinen eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkosto EHK. Se ylläpitää sivustoa, jossa on paljon tietoa eläinten hyvinvoinnista: elaintieto.fi.

Eläinten hyvinvointi ja maahantuonti

Eläinlääkäreiden työhön ja osaamiseen kuuluu myös eläintauteihin ja elintarvikehygieniaan liittyvää työtä, joka vaikuttaa myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Yksittäisen lemmikin pelastaminen ulkomailta kurjista oloista ei ole kotimaisen eläinkannan, eikä aina ihmistenkään kannalta hyvä vaihtoehto.

Suomeen tuodaan välillä esimerkiksi raivotautia tai muuta tarttuvaa tautia sairastava lemmikki, joka uhkaa Suomen hyvää, vähätautista tilannetta. Jos tautitilanne muuttuu, myös maassa vanhastaan olevat lemmikit, tuotantoeläimet ja joskus ihmisetkin altistuvat taudille. Tuontivaatimuksilla pyritään suojaamaan ensisijaisesti ihmisiä. Niissä huomioon ottetujen tautien lisäksi tuontieläin voi tuoda mukanaan lukuisia muita tauteja, jotka tarttuvat toisiin eläimiin.  Myös oireeton tuontieläin voi toimia tartunnan lähteenä.

Eläinlääkäriliitto kannustaa parantamaan eläinten oloja niiden omassa ympäristössä, ei tuomaan yksittäisiä lemmikkejä Suomeen.

Eläinlääkäriliitto vaikuttaa lainsäädännön ja muun hallinnon uudistamiseen.

Eläinlääkäriliiton lausunnot -sivulle