Suomen Eläinlääkäriliiton kannanotto eläinten hyvinvointilain hallituksen esityksestä

Hallituksen esityksessä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi on useita eläinten hyvinvointia nykyisestä parantavia ehdotuksia. Esimerkiksi uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentamisen kielto, porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopuminen siirtymäajalla, eläinten haitalliseen jalostukseen ja pentutehtailuun puuttuminen sekä vaatimus jatkuvasta vedensaannista ovat erittäin tervetulleita uudistuksia. Siirtymän eläinsuojelusta eläinten hyvinvointiin tulisi kuitenkin näkyä selkeämmin erityisesti tuotantoeläimiin kohdistuvissa lain vaatimuksissa, jotta voidaan puhua eläinten hyvinvointilaista. Tuotantoeläinten osalta taloudelliset seikat menevät yhä eläinten hyvinvoinnin edelle. Eläinten hyvinvointilain kanssa eletään seuraavat kymmenet vuodet, joten lain muutoksien olisi toivonut olevan nykyistä kunnianhimoisempia. Lisäksi Eläinlääkäriliitto pitää erityisen huolestuttavana merkittävää heikennystä kilpailueläinlääkärin mahdollisuuksiin huolehtia eläinten hyvinvoinnista nykytilanteeseen verrattuna.

Varsinkin tuotantoeläinten pidon osalta esityksessä on vieläkin merkittäviä puutteita. Esimerkiksi liikunnan osalta on tehty kompromisseja. Esityksen mukaan parsinavettojen ja porsimishäkkien käyttö olisi edelleen sallittua niiden käyttöiän loppuun. Eläinten hyvinvoinnin parantamisen kannalta on tärkeää, että eläinten liikkumista voimakkaasti rajoittavista ratkaisuista luovutaan kokonaan riittävän pitkän siirtymäajan kuluessa, eikä niitä voida esimerkiksi peruskorjauksin ylläpitää pitkään. Siirtymäajaksi parsinavetoiden lehmille ja hiehoille tulisi säätää ympärivuotinen jaloittelumahdollisuus laidunnuksen lisäksi. Nyt esitykseen sisällytetty 30 päivää laidunkauden ulkopuolella ei ole riittävä.

Emakoiden tiineytyshäkkien kieltäminen määräajan kuluessa on tervetullut uudistus, mutta ehdotettu määräaika on liian pitkä. Uusien porsimishäkkien rakentamisen kiellon lisäksi porsimishäkkien käyttö tulisi kieltää kokonaan esimerkiksi 20 vuoden määräajan kuluessa, sillä mikään porsimishäkkiratkaisu ei takaa emakoiden hyvinvointia, kun ne eivät voi kääntyä ja tehdä kunnolla pesää porsimisen yhteydessä.

Eläinlääkäriliiton näkemyksen mukaan nykymuotoisen turkistarhauksen ei tule olla hyväksyttävää uuden eläinten hyvinvointilain nojalla. Mikäli turkistarhaus jatkuu, asetuksella tulee säätää esimerkiksi siitoskettujen häkkikokoa merkittävästi suuremmaksi ja häkkien on oltava monimuotoisia ja virikkeellisiä.

Esityksessä ja myöhemmin annettavissa asetuksissa tulisi kiinnittää huomiota kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin esitettyä laajemmin, samoin kuin toimenpiteiden suorittajan pätevyyteen. Esimerkiksi hevosten hammashoitojen tekeminen tulisi rajata vain eläinlääkärikoulutuksella tehtäväksi, koska ne vaativat erityisosaamista ja eläimen rauhoittamisen lääkkein. Kipua tuottavia toimenpiteitä tulisi ensisijaisesti välttää kokonaan ja tehdä vain, jos ne ovat välttämättömiä.

Eläinkilpailuja käsitellään useissa pykälissä. Pykälien perusteluihin lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset eivät poista sitä tosiasiaa, että esitys heikentäisi oleellisesti kilpailueläinlääkärin mahdollisuuksia huolehtia eläinten hyvinvoinnista. Muutos on huolestuttava ja todennäköisesti merkittävästi huonontaa kilpailuihin osallistuvien eläinten hyvinvointia ja mahdollistaa väärinkäytökset kilpailutilanteissa. Eläinten hyvinvoinnille korkeamman riskin aiheuttavissa kilpailuissa tulisi olla viranomaisena toimiva kilpailueläinlääkäri, jolla on todelliset mahdollisuudet puuttua eläinten hyvinvoinnin vaarantavaan toimintaan kilpailun yhteydessä. Tilanteessa, jossa kilpailun järjestäjä ei noudata kilpailueläinlääkärin suositusta esimerkiksi kieltää eläimen käyttö kilpailussa, viranomaisen saaminen paikalle keskeyttämään kilpailu eläimen kannalta ajoissa on usein mahdotonta. Jatkossakin kilpailueläinlääkärillä pitää olla oikeus tarvittaessa keskeyttää kilpailu. Valitettavasti omavalvonta ei riitä turvaamaan eläinten hyvinvointia. Sekä kilpailun järjestäjillä, että kilpailijoilla on yleensä taloudellisia intressejä jatkaa kilpailua. Tällöin eläimen hyvinvointi jää usein toissijaiseksi.