Listerioosi on vakava sairaus riskiryhmäläisille - uusi tutkimusmenetelmä tehostaa erityisesti listerioosiepidemioiden selvittämistä
Suomessa selvitetään parhaillaan useita listerioosirypäitä. Taudinaiheuttajien tyypittäminen kokogenomisekvensoinnilla (WGS-menetelmä) täydentää epidemiologista seurantaa ja mahdollistaa tautirypäiden varhaisen havaitsemisen ja tartuntalähteen tunnistamisen sairastuneiden ja elintarvikkeiden kantoja vertailemalla.
Listeria (Listeria monocytogenes) on yleinen maaperässä ja vedessä elävä bakteeri. Listeria voi aiheuttaa ihmiselle listerioosi-nimisen taudin bakteerilla saastuneiden elintarvikkeiden välityksellä.
”Tartuntalähteen varmistaminen vaatii sekä epidemiologisen että mikrobiologisen näytön. Suomessa WGS-menetelmä on tehostanut erityisesti listerioosiseurantaa. Havaitsemme ja selvitämme listerioosirypäitä aiempaa tarkemmin ja tehokkaammin” kertoo epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän luennoi eläinlääkärien suurimmassa kotimaisessa täydennyskoulutustapahtumassa eEläinlääkäripäivillä 18. syyskuuta.
Listerioosiin sairastuvat tavallisimmin iäkkäät, vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt ja raskaana olevat. Näille riskiryhmille jo pienetkin listeriapitoisuudet voivat aiheuttaa vakavan sairauden, kuten vaikean yleisinfektion tai aivokalvontulehduksen. Taudin itämisaika tartunnasta sairastumiseen voi olla pitkä, jopa useita viikkoja.
Listerioosin suhteen riskielintarvikkeita ovat monet sellaisenaan syötävät elintarvikkeet, joilla on pitkä myyntiaika. ”Riskiryhmiin kuuluvien on hyvä tutustua Tiesitkö tämän listeriasta -esitteeseen, josta löytyy tietoa listerioosista ja tartuntojen välttämisestä ”, suosittelee Rimhanen-Finne.
WGS-menetelmään siirtyminen on helpottanut epidemioiden selvittämistä. Menetelmää käytetään tartuntatautien seurannassa kautta maailman. Suomessa menetelmä otettiin käyttöön elintarvike- ja vesivälitteisten tartuntatautien seurannassa vuonna 2015. Eri tutkimuslaitoksissa käytössä oleva yhteinen tyypitysmenetelmä mahdollistaa tarkemman tautiseurannan ja myös tehokkaamman kansainvälisten epidemioiden tunnistamisen ja selvittämisen.
”Kehitämme jatkuvasti valmiuttamme selvittää epidemioita. Esimerkiksi vuonna 2017 laaja kansainvälinen pakastevihanneksiin yhdistetty listerioosiepidemia havaittiin ja tartuntalähde tunnistettiin Suomessa”, Rimhanen-Finne toteaa.
Eläinlääkäripäivät 2020 järjestetään virtuaalisesti eEläinlääkäripäivinä ensimmäistä kertaa. Tapahtuma on Suomen suurin eläinlääkärien vuosittainen täydennyskoulutustilaisuus.
Lisätietoja:
Epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
sähköposti: ruska.rimhanen-finne (at) thl.fi
Lähetä haastattelupyyntö sähköpostilla, koska asiantuntija ei voi työnsä takia aina vastata puhelimeen.
Tiesitkö tämän listeriasta? Ruokaviraston esite
Riskiryhmiin kuuluvien kannattaa välttää riskielintarvikkeita THL
Kokogenomisekvensointi selvittää ruokamyrkytykset tehokkaasti Ruokavirasto