Eläinsuojelulain uudistaminen tärkeää – laki saisi olla edistyksellisempi (päiv. 12.6. tallenne katsottavissa)

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenvuoron tiivistelmä maa- ja metsätalousministeriön tilaisuudesta 7.6.2017, jossa esiteltiin mahdollisesti 2019 voimaan tulevaa lakia eläinten hyvinvoinnista. 

Päivitys 12.6: Koko tilaisuus suoratoistettiin 7.6. ja on nyt katsottavissa jälkikäteenkin verkossa ministeriön sivulla täällä 

Suomen Eläinlääkäriliitto näkee eläinsuojelulain uudistamisen erittäin tärkeänä. Liitto on yrittänyt edistää lain valmistelun onnistumista sekä eläinten hyvinvoinnin että sen valvonnan kannalta sekä valmistelevassa työryhmässä että ohjausryhmässä. Ministeriön tilaisuudessa 7. kesäkuuta esitellyt tiedot lakiehdotuksesta, jota ei siis vielä ole liitossa nähty, vaikuttaa edistysaskeleista huolimatta osin epätyydyttävältä

Mahdollisesti vuonna 2019 voimaan tulevassa laissa määritellään hyväksyttävä minimitaso eläinten pidolle yhteiskunnassamme: kaikille eläimille lajista riippumatta tulisi taata yhtenevä hyvinvoinnin taso. Tuleva laki saattaa olla voimassa kaksikymmentä vuotta ja siksi on epätyydyttävää, että laista näyttää jäävän pois moni tärkeä asia.

Esimerkiksi juomaveden saanti on tällainen eläinten hyvinvoinnin perusedellytys. Liiton mielestä kaikille eläimille pitäisi taata jatkuva juomaveden saanti niiden pysyvissä pitopaikoissa vaarantamatta niiden hyvinvoinnille arvokkaita poikkeusoloja, kuten eläinten talviaikaista ulkojaloittelua. Pettymyksen aiheuttaa, että nyt esitellyssä lakiluonnoksessa eläimelle ei taata vapautta juoda silloin, kun se haluaa ja niin paljon kuin se haluaa. Lakia valmistelevassa ohjausryhmässä asia nähtiin lakiin kuuluvana, ja tarpeellisista poikkeuksista nähtiin silloin mahdolliseksi säätää asetuksessa.

Myös käytännön valvontatyön ja sen yhtenäisyyden kannalta on hankalaa, jos juomaveden jatkuvasta saannista ei ole laissa vaatimusta: ilman lukuisia tarkastuksia on vaikea selvittää, onko eläinten vedensaannista huolehdittu asianmukaisesti. Hetkellisestä huolimattomuudesta yksittäisten eläinten kohdalla ei saa seurata massiivisia toimia, mutta jos asiaa ei kirjata lakiin, saatetaan pitkittää eläinten kärsimystä ja samalla hukata arvokkaita valvontaresursseja.

Koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkintä olisi helpottanut esimerkiksi löytöeläinten palauttamista kotiinsa sekä ympäristöönsä leviävien ja tartuntatauteja kantavien kissapopulaatioiden rajoittamista. Vaatimus olisi ollut syytä lisätä jo tähän uudistukseen.

Lakia ei kirjoiteta asiansa hyvin hoitaville, vaan keinoksi puuttua eläinten kärsimykseen ja huonoon kohteluun. Valvontaeläinlääkärit näkevät työssään ne, joilla ei ole taitoa, kykyä taikka tahtoa hoitaa eläimiään hyvin. Valvontaeläinlääkärit etsivät uudestakin laista keinoja puuttua ongelmiin. Tulevan lain noudattamisen valvonnalle tulee myös ehdottomasti olla käytettävissä riittävät resurssit ja asiantuntemus.

Eläinsuojeluvalvonta on vaativaa työtä, jossa käytetään merkittävää julkista valtaa ja voidaan puuttua rajustikin ihmisen perusoikeuksiin: asumiseen, päivittäiseen tekemiseen, omistusoikeuteen ja elinkeinoonkin. Eläinlääkäriliitto katsoo, että valvovilla viranomaisilla on oltava tehtäväänsä riittävä koulutus ja osaaminen, jotta valvonta on laadukasta ja yhtenäistä. Tulevassa laissa määritellään eläinsuojeluviranomaisiksi maa-ja metsätalousministeriö, Evira, poliisi ja maakunta. Evira ja poliisi ovat virkamiesorganisaatioita, mutta maakunnat ovat 18 erilaista ja erikokoista poliittisesti johdettua organisaatiota, joissa tehtäviä voidaan delegoida poliittisilla päätöksillä. Eläinsuojeluvalvonta tulisi järjestää maakunnissa yhdenmukaisesti.

Liitto myös vahvasti toivoo, että valvovien viranomaisten pätevyysvaatimukset kirjataan lakiin, kuten monissa muissa lakimuutoksissa on maakuntauudistuksen yhteydessä tehty. Nykyistä valvontaeläinlääkärijärjestelmää, joka on juuri saatu hyvin toimivaksi, tulisi kehittää eikä romuttaa.

Eläinsuojeluvalvonnan suorittajan pitää osata luotettavasti ja perustellusti arvioida eläimen kokemaa kärsimystä, kipua ja tuskaa sekä sen hyvinvoinnille aiheutettua haittaa. Kärsimyksen ja tuskan kestoa menneisyydessä ja näkymää tulevaisuudessa olosuhteiden pysyessä muuttumattomina tai muuttuessa on pystyttävä arvioimaan. Eläimen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät: sen valvonta ei ole pelkästään, eikä pääasiassa ympäröivien olosuhteiden mittaamista. Eläintä tutkimalla pitää pystyä päättelemään, voidaanko sitä hoitaa ja tilanne korjata, vai onko sen kärsimys ehkä syytä päättää heti. Toisen henkilön havaintojen perusteella asioita ei pysty arvioimaan ja tekemään päätöstä, josta on itse vastuussa.

Eläinlääkärin peruskoulutus tarjoaa erinomaiset pohjatiedot eläinsuojeluvalvonnan suorittamiselle: liitto pitää tärkeänä, että valvontaa suorittaa aina osaava ja asiantunteva eläinlääkäri. Valvontatoimet on pystyttävä mitoittamaan eläimen hyvinvoinnille aiheutuneen ja aiheutuvan haitan ja tilanteen kokonaisennusteen mukaisesti. Valvojan on todistajana kerrottava tuomioistuimelle omat havaintonsa ja perusteltava, miksi ja miten eläimet ovat kärsineet ja millainen on eläinten kannalta ollut niiden hyvinvoinnille aiheutunut haitta.

Asiakkaan oikeusturvan, valvontatoimien suorittamisen ja turvallisuuden kannalta on olennaista, että valvontaa tehdään parityönä. Tilanteet ovat yllättäviä, ja parityö toimii usein rauhoittavana tekijänä. Yksin valvontaa suoritettaessa tarvitaan paikalle myös useammin poliisin virka-apua, jolloin paikalla on yhden tai kahden henkilön sijaan kolme, koska poliisi tekee aina parityötä. Monimutkaisemmissa tapauksissa ja isommissa valvontatoimissa, kuten esimerkiksi kokonaisen karjan lopettamisessa, on asiakkaan edun mukaista, että päätös on kahden eläinlääkärin tekemä.

Valmisteltavan lain hyvä edistysaskel on esimerkiksi sonnien kytkettynä pitämisen kielto lyhyehköllä siirtymäajalla. Toinen tärkeä uudistus on, ettei kivun ja tuskan aiheuttamista ihmisen suorittamissa toimenpiteissä enää sallita. Kunnollista kivunlievitystä on käytettävä, kun eläimille suoritetaan kipua aiheuttavia toimenpiteitä, kuten kastrointi ja sarvenaiheiden tuhoaminen. Nämä toimenpiteet on mahdollista suorittaa kivuttomasti ja siihen tarvitaan osaamista toimenpiteiden ja lääkeaineiden osalta.

Eläinten hyvinvointia lisäävät myös uuden lain positiivilista (mitä eläinlajeittain mitä saa pitää mihinkin tarkoitukseen), pykälät eläinten käyttäytymistarpeista, ryhmittelystä ja muista vastaavista asioista.

Tällaisten yleistason pykälien myötä vaatimukset valvovien viranomaisten ammattitaidolle entisestään korostuvat. Valvonnan tulee olla laadukasta, puolueetonta, tasapuolista ja asiantuntevaa siten, että lain tarkoitus – edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta – toteutuu.

Lisätietoja:

puheenvuoron esittäjä, Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtaja, valvontaeläinlääkäri Maria Wahlfors, puh. 050 4211 317

Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti, nyt tavoittaa parhaiten sähköpostilla: paivi.lahti  (at) sell.fi

Tilaisuudessa 7.6.2017 kuultiin, että lain kaksikuukautinen lausuntokierros on syksyllä 2017. Aineistot ovat nyt käännettävänä.