Alkuvuosi Eläinlääkäriliitossa oli työmarkkinaneuvottelujen täyttämä ja värittämä. Neuvottelut kunnan ja valtion virka- ja työehtosopimuksista olivat tiukat, mutta maaliin päästiin neuvotellen. Yliopistojen Sivistystyönantaja sen sijaan yritti sanella uuden palkkausjärjestelmän ja hylkäsi valtakunnansovittelijan toimiston tekemän sovintoesityksen, mikä ajoi neuvottelut karille ja työntekijät työtaistelutoimiin.

Eläinlääkäreitä oli lakossa ensi kertaa 34 vuoteen, kun Helsingin yliopiston päivän mittainen lakko toteutui suomalaisen kulttuurin päivänä. Lakon vauhdittamana yliopistojen henkilöstölle saatiin yleistä linjaa noudattavat palkankorotukset. Korotukset olivat ansaitut, sillä yliopistojen työntekijät ovat monta vuotta joustaneet ja venyneet. Sopimuksen myötä myös Yliopistollisen eläinsairaalan erillismääräykset neuvotellaan uusiksi.

Yliopiston lakko oli hyvää harjoitusta kaikille JUKOn piirissä toimiville järjestöille. Seuraava työmarkkinakierros tulee olemaan hankalampi. Siihen latautuu paljon odotuksia, sillä sen alkuun mennessä on tavoitteena saada valmisteltua monta uudistusta. Työmarkkinakierros käydään heti maakuntauudistuksen tultua (…) voimaan alkuvuodesta 2020.

Eläinlääkäriliitto, kuten muutkin JUKOlaiset liitot, haluaa päästä tulokseen neuvotellen. Työntekijöiden ainoa valtti neuvotteluissa on kuitenkin oma työpanos. Jos neuvotellen ei päästä kumpaakin tyydyttävään lopputulokseen, jää työntekijöiden ainoaksi vaihtoehdoksi edistää omia tavoitteita työtaistelulla. Tämä koskee kaikkia palkansaajia, myös eläinlääkäreitä. Jos haluamme parannuksia työoloihin ja palkkaukseen, on oltava valmis myös lakkoon, jos neuvotellen ei synny tulosta. Helsingin yliopistolla ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa oli nyt mitta riittävän täynnä – huoneet olivat pimeinä lakkopäivänä.

Lähikuukaudet liiton toimintaa suunnataan taas maakuntavalmisteluun. Syksyn mahdollisiin maakuntavaaleihin liitto vaikuttaa kertomalla ehdokkaille ympäristöterveydenhuollon merkityksestä. Samalla painotetaan, miten hyvin järjestetty eläinlääkintähuollon kokonaisuus turvaa myös kansanterveyttä.

Lopulliset päätökset maakuntien organisaatiosta ja toiminnasta tehdään vasta, kun maakuntavaltuustot on valittu ja aloittavat työnsä. Jotta uudistuksen aikataulu pitää, on valmistelun oltava tuolloin pitkällä.

Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen voidaan tehdä kaikissa maakunnissa hyvin eri tavalla. Eläinlääkäriliiton viesti valmisteluun on edelleen, että ympäristöterveydenhuolto on osa perusterveydenhuoltoa, ei maaseutupalvelua.

Maakuntavalmistelussa mietitään paraikaa eläinlääkäripalvelujen järjestämistä nykyistä isommalla alueella. Aluehallintovirastolta siirtyvien tehtävien ja eläintauti- ja eläinsuojelupäivystyksen järjestäminen mietityttävät. Jokainen maakunta on erilainen, joten yleispäteviä järjestämisohjeita ei voi antaa, mutta liiton sote- ja maakuntavalmistelusivuille on koottu tietoa valmistelun tueksi. Liiton teettämää selvitystä nykyisistä järjestämistavoista viimeistellään ja se saataneen valmiiksi keväällä.

Maa- ja metsätalousministeriö teettää selvityksen vaihtoehtoisista malleista eläinlääkäripalvelujen järjestämiselle. Kaikissa selvitettävissä vaihtoehdoissa lähdetään siitä, että seura- ja harrastuseläinten kiireellisen eläinlääkärinavun järjestämisvelvoitteesta luovutaan niillä alueilla, joilla vastaava palvelu on saatavilla yksityisiltä. Liitolla on edustus selvityksen ohjausryhmässä. Liitto pitää tärkeänä, että kiireellinen eläinlääkäriapu on saatavilla kohtuullisella etäisyydellä ja hinnalla kaikkialla Suomessa vuorokauden ympäri, oli järjestämistapa mikä hyvänsä.
Liiton uuden toiminnanjohtajan valinta on loppusuoralla lehden mennessä painoon. Pian voinemme esitellä hänet lehdessä.  Saimme erittäin hyviä hakijoita ja toiminnanjohtaja valitaan huolella, ulkopuolista apua käyttäen. On hienoa saada lisää eläinlääkärin osaamista toimistolle toteuttamaan liiton tavoitteita.

Kevättä rinnassa, muutosta ilmassa, jälleen kerran.

Päivi Lahti
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja