Eläinlääkärilehti 3/2019

Hallitusohjemaan kirjaukset eläinten ja ihmisten terveydestä

Seuraava eduskunta ja hallitus jatkavat soteuudistuksen valmistelua. Sipilän hallituksen hajottua ja valmistellun sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua on tilanne taas avoin palvelujen järjestämisen tulevaisuuden suhteen.

On selvää, että maahan tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, siitä kaikki puolueet ovat yhtä mieltä. Vaalikeskusteluista on piirtynyt vaikutelma, että seuraava hallitus keskittyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudelleen järjestämiseen ja tekee uudistusta vaiheittain. Palveluita voidaan järjestää maakunnan kokoisilla alueilla, mutta uutta hallinnon tasoa ei olla perustamassa, vaan uudistus etenee kuntapohjaisesti. 

Eduskuntavaalien jälkeen koottavan hallituksen ohjelmaan Eläinlääkäriliitto haluaa kirjauksia, joilla varmistetaan eläinten ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin toteutuminen.

Ympäristöterveydenhuollon resurssien turvaaminen seuraavalla hallituskaudella on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Suomalaisen puhtaan ja turvallisen ruuan ja terveellisen elinympäristön varmistaminen jatkossakin on välttämätöntä kansanterveyden ja myös elintarvikeviennin kannalta. Kansainvälistyvässä Suomessa ennaltaehkäisevä kansanterveystyö on entistä haasteellisempaa ja tärkeämpää.
Viime kauden valmistelussa ympäristöterveydenhuolto ei ollut mukana varsinaisessa sote-valmistelussa, vaan muiden maakuntiin siirrettäviksi kaavailtujen tehtävien joukossa. Nyt on välttämätöntä saada ympäristöterveydenhuolto muun perusterveydenhuollon mukana sote-uudistuksen valmisteluun. Ympäristöterveydenhuolto on nykyäänkin monella alueella osana perusterveydenhuollon kuntayhtymiä, tämä on tavoite myös jatkossa ja useammalla alueella.

Maakuntavalmistelun yhteydessä on todettu, että ympäristöterveydenhuolto olisi parasta järjestää nykyistä suuremmilla alueilla. Maaseudun rakennemuutos vähentää kotieläintilojen määrää entisestään ja praktikkoeläinlääkärin työ on yhä terveydenhuoltopainotteisempaa. Väestö muuttaa edelleen kasvukeskuksiin, mikä lisää myös ympäristöterveydenhuollon valvonnan tarvetta ja eläinlääkäripalvelujen kysyntää keskuksissa ja vähentää haja-asutusalueilla alueen elinkeinorakenteesta riippuen. Päivystyksen on pyörittävä kaikkialla. Isommilla alueilla järjestettäessä ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ja osaamista voidaan jakaa tarkoituksenmukaisesti. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteydessä järjestettäessä ympäristöterveydenhuollon poikkeustilanteet ovat nopeammin terveydenhuollon tiedossa ja huomattavissa sekä yhdessä ratkaistavissa. Eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä ilmenee usein eläimen omistajan tarve sosiaali- tai terveyspalveluille. Olosuhteet voivat antaa aihetta palotarkastukseen tai terveydensuojeluvalvontaan. Tältäkin osin ympäristöterveydenhuollon tiivis yhteys sosiaali- ja terveyspalveluihin ja pelastuslaitokseen on hyödyllistä.

Kiireellisen eläinlääkärinavun järjestämisen kaikille eläimille kaikkina vuorokaudenaikoina kohtuullisella etäisyydellä on jatkossakin oltava yhteiskunnan tehtävä. Kiireellinen eläinlääkärinapu on eläinsuojelullisesti tärkeää ja turvaa myös kansanterveyttä. Kiireellisen eläinlääkärinavun tuottaja voi olla julkinen, yksityinen tai yliopisto, mutta julkisen sektorin vastuulla on, että palvelua on saatavilla. Kunnaneläinlääkärijärjestelmän uudistaminen on tehtävä tässä yhteydessä. Työaikalain muutoksesta ei tullut toivottua raamia järjestelmän uudistamiselle (ks. sivua 167).
Eläinten hyvinvointilaki palaa uudelleen valmisteluun ja liitto nostaa esiin tavoitteita, jotka jäivät kaatuneeseen lakiesitykseen kirjaamatta. Siis uudelleen päin uudistuksia. 

Aurinkoista kevättä toivottaen!

Päivi Lahti
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja