Vuoden alussa toimintansa aloittanut Ruokavirasto aloitti yhteistoimintaneuvottelut 29. lokakuuta.

Neuvotteluesityksen mukaan suunnitteilla on vähentää henkilöstöä liki 10 %, osa-aikaistaa enintään 15 työntekijää ja lomauttaa määräajaksi koko henkilöstö. Tarkoituksena on saada aikaan viiden miljoonan euron pysyvät säästöt. Viraston johto on kaavaillut neuvottelujen päättyvän 12. joulukuuta, mutta yleensä neuvottelut päättyvät vasta, kun asiat saadaan ratkaistua.

Suuren henkilöstönvähennystarpeen perusteet olivat neuvotteluesitystä annettaessa epäselvät. Asiantuntijaorganisaatiossa pitäisi etsiä ensisijaisesti muita säästökohteita kuin asiantuntijat, mutta Ruokavirasto ei esittänyt henkilöstön lisäksi muita säästökohteita lainkaan. 
Valtionhallinnossa pyritään löytämään säästöjä jatkuvasti, mutta Ruokaviraston perustamisella ei haettu säästöjä perustamisvaiheessa, vaan säästöjä oli määrä syntyä toimintoja yhdenmukaistamalla ja hallintoa keventämällä, kun toiminta saadaan käyntiin ja vakiintuu. Nyt eletään vielä vahvasti käynnistämisvaihetta, kun virastolla ei ole valmista strategiaa eikä edes viraston palkkausjärjestelmää ole hyväksytty. 

Ruokaviraston tehtävät on määritelty laissa ja ne ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittäviä. Elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen, eläintautien sekä zoonoosien valvonta ja tutkimus, mikrobilääkeresistenssin kansallinen seuranta ja tutkimus tai vaikkapa maataloustukien maksatus on saatava toimimaan häiriöittä jatkossakin. Jo nyt virastossa työskennellään liian pienillä resursseilla liian runsaiden tehtävien kimpussa, ja hallitusohjelmaan on kirjattu virastolle lisää tehtäviä.

Ruokavirastossa on noin 1000 työntekijää. Työntekijät kuuluvat useisiin eri ammattiliittoihin. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn jäsenjärjestöistä Eläinlääkäriliitolla, Agronomiliitolla ja Loimulla (Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto) on paljon Ruokavirastossa työskenteleviä jäseniä. Liitot ovat kokoontuneet luottamusmiesten kanssa pohjustamaan neuvotteluita. Luottamusmiehet ovat päävastuulliset neuvottelijat, mutta kaikkien kolmen liiton lakimiesten ja muiden asiantuntijoiden tuki on heillä kaiken aikaa käytettävissä.
Liittojen yhteistyö monialaisen viraston yhteistoimintaneuvotteluissa on tärkeää, jotta kaikki eri alojen ja toimintojen erityispiirteet osataan huomioida neuvottelujen edetessä. Oleellista on saada koko viraston toiminta jatkumaan häiriöittä, löytää henkilöstövähennyksille korvaavia säästökohteita ja luonnollisesti kyseenalaistaa säästötarpeen suuruus, koska sille ei ole perusteita.

Liittojen tehtävä on myös viestiä päättäjille Ruokaviraston toiminnan merkityksestä ja kertoa haitallisista vaikutuksista, joita häiriöt viraston toiminnassa aiheuttavat. Elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamisen merkityksen ymmärtää suuri osa päättäjistä, mutta eläinten, ihmisten ja ympäristön yhteisen terveyden idea on edelleen vieras monille. Esimerkiksi seura- ja harrastuseläinten ja villieläinten mikrobiologiset ja patologiset tutkimukset ovat olennaista työtä myös ihmisten terveyden kannalta. Tämä on selvää meille eläinlääkäreille, mutta meidän täytyy tehdä se selväksi myös päättäjille.  
Yhteistoimintamenettelyn piirissä on koko henkilöstö, myös tarkastuseläinlääkärit. Tarkastuseläinlääkärien sijaisten rekrytointi on usein haasteellista, ja meneillään oleva prosessi vaikeuttaa tätä entisestään asettamalla rekrytointikiellon kaikkiin tehtäviin.
Ruokaviraston työntekijöiden jaksaminen on koetuksella. Jotta kollegat siellä voivat keskittyä tekemään tärkeää työtään meidän kaikkien hyväksi, me Eläinlääkäriliitossa yhdessä JUKOlaisten ja muiden liittojen kanssa teemme kaikkemme, jotta yhteistoimintamenettelyn tulos on niin hyvä kuin mahdollista. 

Voimia loppusyksyyn kaikille!

Päivi Lahti
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja