Jokainen eläinlääkäri edistää työllään eläinten ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Tämä eläinlääkärin työn hieno ja laaja tarkoitus on kirjattu sekä eläinlääkärin eettisiin ohjeisiin että lakiin eläinlääkärinammatin harjoittamisesta.

Miten me eläinlääkärit voimme työssämme edistää eläinten ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, on vahvasti sidoksissa voimassa olevaan lainsäädäntöön. Alkanut vuosi on tästä näkökulmasta merkittävä: maaliskuun puolessa välissä tiedämme varmuudella, saiko eduskunta maaliin alaamme koskevat lakiuudistukset tällä kaudella vai jäikö jotain seuraavalle. Laki eläinten hyvinvoinnista, elintarvikelaki, maakuntalait sisältäen lain eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä sekä työaikalaki ovat kaikki vielä käsittelyssä.

Huhtikuussa järjestetään eduskuntavaalit ja vaalien jälkeen koottavaan hallituksen ohjelmaan Eläinlääkäriliitto haluaa kirjauksia, joilla varmistetaan eläinten ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin toteutuminen.

Yhteiskunnan tehtävänä on jatkossakin oltava kiireellisen eläinlääkäriavun järjestäminen kaikille eläimille kaikkina vuorokaudenaikoina ja kohtuullisella etäisyydellä. Kiireellinen eläinlääkärinapu on eläinsuojelullisesti tärkeää ja se turvaa myös kansanterveyttä. Kunnaneläinlääkärijärjestelmän uudistaminen ja saattaminen 2020-luvulle kolmikantaisesti on tässä yhteydessä välttämätöntä.
Ympäristöterveydenhuollon resurssien turvaaminen seuraavalla hallituskaudella on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Suomalainen puhdas ja turvallinen ruoka ja terveellinen elinympäristö perustuvat normeihin, joita on säädetty ihmisen suojaksi, joita on noudatettu ja noudattamista on valvottu. Tämä ennaltaehkäisevä työ on onnistunut niin hyvin, että sitä on alettu pitää jo tarpeettomana. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan valvontakin on kaiken aikaa uudistunut uusien riskien nostaessa päätään.

Ihmisen kekseliäisyys on rajaton, se näkyy myös moninaisissa eläimille tarjolla olevissa niin sanoituissa hyvinvointipalveluissa. Lääkärit ovat vuosia vaatineet puoskarilain säätämistä, ja sellaista tarvitaan myös eläinten suojaksi. Eläinten hyvinvointilain nojalla annettavia asetuksia valmisteltaessa onkin välttämätöntä säätää pätevyysvaatimuksia eläimille tehtävien toimenpiteiden suorittajille.
Yhteisessä Euroopassa ei riitä, että vaikutamme kansalliseen lainsäädäntöön. Euroopan parlamentin vaali käydään toukokuussa. Eurooppalaiset eläinten hyvinvointisäädökset kaipaavat täsmennyksiä, kuten ehdottoman typistyskiellon sikojen hännille.

Kun Euroopan arvonlisäverodirektiiviä alun perin tehtiin, ajateltiin lemmikkien olevan ylellisyyttä, jota on verotettava korkeimmassa arvonlisäveroluokassa. Ihmisten hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuuripalvelut katsottiin niin tärkeiksi, että niiden sallitaan olevan alennetun arvonlisäveron piirissä. Ihmisten terveyspalvelut ovat arvonlisäverottomia. Eläinten myönteinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin tiedostetaan yhä paremmin. Tämän pitää näkyä myös EU:n arvonlisäverolainsäädännössä. Olisi sekä eläinten että ihmisten etu, että eläimille välttämätön terveyden- ja sairaanhoito olisivat alennetun arvonlisäveron piirissä.

Näiden ja muiden vaalitavoitteiden eteneminen lainsäädäntöön edellyttää pitkäjänteistä työtä ja eläinlääkärien ammattikunnan yhtenäistä viestiä tavoitteista ja niiden perusteluista. Eläinlääkäriliitto viestii tavoitteista suoraan puolueille ja julkisuudessa, mutta jäsenten ruohonjuuritason vaikuttamistyötä tarvitaan myös. Jokainen meistä voi vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti lähipiirissään puhumalla ja perustelemalla eläinten ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tärkeyttä ja vahvaa kytköstä.

Päivi Lahti
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja