Eläinlääkärilehti 2/2019

Sisältö edellä eteenpäin

Eläinlääkäripalvelut ja muu ympäristöterveydenhuolto eivät mitä ilmeisimmin koe odotettua valtakunnallista mullistusta vielä muutamaan vuoteen. 
Pitkään valmisteltu sote- ja maakuntauudistus ei toteudu nykysuunnitelmien mukaan, vaan ainakin osa eduskunnassa olevista lakiesityksistä raukeaa. Ne voidaan ottaa uuteen valmisteluun ministeriöissä, jos maan seuraava hallitus niin päättää. Myös esitykset elintarvikelaiksi ja laiksi eläinten hyvinvoinnista palaavat virkamiesvalmisteluun, koska ne on kirjoitettu perustamatta jääviä maakuntia varten. Työaikalain etenemisestä tai raukeamisesta ei vielä ole samaa varmuutta kuin muista eläinlääkäreitä koskevista laeista.

Perustyö kunnissa jatkuu: eläimiä lääkitään, elintarvikelaitoksia valvotaan ja eläintauteja torjutaan kuten ennenkin. Maakuntavalmistelussa tehty työ on avannut alueilla monia reittejä uudelle yhteistyölle, jota on hyvä jatkaa, vaikka julkisen palvelujärjestelmän rakenteet eivät uudistukaan kerralla. Ympäristöterveydenhuolto kannattaa järjestää nykyistä suuremmilla alueilla, ja yhteistyösopimuksia kannattaa solmia. Tässä on erinomainen mahdollisuus yhdenmukaistaa käytäntöjä valitsemalla niistä parhaat käyttöön ja parantaa samalla palvelun laatua. 

Yhteistyötaho, joka jatkossa kannattaa ja pitää tiiviimmin ottaa mukaan alueellisen ympäristöterveydenhuollon ja erityisesti eläinlääkintähuollon valmisteluun, on paikalliset yksityiset eläinlääkäriasemat. Mari Nevaksen liitolle tekemän nykyisiä eläinlääkintähuollon järjestelyjä tarkastelevan selvityksen mukaan yhteistyö oli koettu myönteiseksi, ja sen soisi yleistyvän. Jos alueella on hyvää yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä, voidaan alueella oleva osaaminen, tilat ja varusteet saada tehokkaaseen käyttöön luovilla ratkaisuilla. Kun alueen eläinlääkärien erityisosaaminen on tiedossa, voivat kunnaneläinlääkärit sujuvasti ohjata potilaat sen vaivaan parhaiten perehtyneelle lähimmälle osaajalle, ja keskittyä itse toimimaan vahvana peruseläinlääkinnän osaajana, akuuttipraktikkona sekä tuotantoeläinten terveydenhuollon parissa.  Kun yhteistyö on hyvää, voidaan omaa osaamistakin jakaa kollegiaalisuuden hengessä, vaikka yhteisissä opintopiireissä tai koulutusiltapäivissä.

Eläinlääkintähuollon muutosten valmistelussa voidaan rakenteiden sijaan keskittyä hetkeksi sisältöön. Nevaksen selvityksen mukaan kunnalliset vastaanotot ovat pääosin vaatimattomasti varusteltuja ja alueelliset erot palvelutarjonnassa ovat suuria. Peruseläinlääkäripalvelujen vielä tarkempi määrittely sekä vastaanottojen ja klinikoiden luokittelu auttaisivat alueellisesti tasa-arvoisempien palvelujen järjestämisessä.

Myös tuotantoeläintilojen saatavilla olevaa palvelua täytyy arvioida alueellisesti. Selvitysmies Reijo Karhinen teki ehdotuksen toimista kotimaisen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Hän totesi, että kotimaisen ruuan puhtaus ja turvallisuus ovat kulmakiviä, joiden varaan maatalouden parempaa kannattavuutta voidaan rakentaa. Hän myös totesi, että puhtaus ja turvallisuus ovat suomalaisen viranomaisvalvonnan tulosta, eikä valvontaa tältä osin pidä heikentää. Me eläinlääkärit voimme kertoa hyvillä mielin, että teemme osaltamme tätä arvokkaaksi tunnistettua työtä. Työn resurssit täytyy jatkossakin turvata sekä valtiolla että kunnissa ja mahdollisissa tulevissa laajemmissa yksiköissä.

Vaalikeväänä me keskitymme nostamaan esille valvonnan ja kotieläinterveydenhuollon merkitystä kotimaisen ruuantuotannon kannattavuudelle sekä kaiken tekemämme työn merkitystä kansanterveydelle. Ole siis mukana Elävän lääkäri -kampanjassa, joka on liiton ja muiden eläinlääkärijärjestöjen yhteinen, katso Eläinlääkärilehden nro 2/19 sivua 107! 

Hyvää vaalivuotta! 

Päivi Lahti
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja