Puheenjohtajan katsaus Eläinlääkäripäivillä 2017
Eläinlääkäripäivien 2017 avajaiset, puheenjohtajan katsaus 13. joulukuuta
Arvoisat kutsuvieraat, hyvät kollegat, naiset ja herrat,
Kuluva vuosi on Eläinlääkäriliiton 125. toimintavuosi ja samalla juhlavuosi.
Juhlavuosi
Vuoden mittaan on vietetty monta hienoa ja hyvin erilaista hetkeä 125-vuotiaan liittomme kunniaksi. Keväällä järjestettiin juhlaseminaari mikrobilääkeresistenssistä ja samana päivänä julkistettiin vuoden eläinlääkäri Merja Rantala, joka palkittiin työstään mikrobilääkkeiden hallitun käytön ja bakteerimäärityksien yleistymisen hyväksi. Puheenvuoron kuulemme pian.
Kesällä juhlittiin yhdessä 110-vuotiaan suomenhevosen kanssa Mikkelin raveissa. Syyskuun lopussa tasan 125 vuotta liiton perustamisesta vallattiin vanha ylioppilastalo. Juhlaviikonloppu kokosi yhteen satoja eläinlääkäreitä. Juhlavuoden tunnelmat ovat vielä vahvasti läsnä täällä Eläinlääkäripäivillä, ennen kuin ne muuttuvat hienoiksi muistoiksi. Lämpimät kiitokset niin järjestelyistä vastanneelle juhlatoimikunnalle kuin kaikille osallistujillekin ikimuistoisista tapahtumista!
Erityinen kiitos kuuluu kuitenkin juhlavuoden kunniaksi liiton historiakirjan kirjoittaneelle kollega Katri Helmiselle. Muistojen lisäksi juhlavuodesta jää teos, joka kertoo lämpimästi ja ymmärtävästi meistä eläinlääkäreistä ja yhteiskunnan vaiheista liiton perustamisesta tähän päivään saakka.
Maakuntauudistus
Kuluneen juhlavuoden aikana on valmisteltu Suomen historiassakin suurta sote- ja maakuntauudistusta. Eläinlääkäriliitto on ajanut muiden lääkäriliittojen tukemana uudistuksessa ympäristöterveydenhuollon järjestämistä itsenäisenä yksikkönä maakunnan hallinnossa tai sote-palvelujen yhteydessä. Useassa maakunnassa ympäristöterveydenhuolto on valmisteluvaiheessa kuitenkin maaseutupalvelujen alaisuudessa.
Ympäristöterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon tiivis yhteys, eläinlääkärien ja lääkärien yhteystyö, on turvattava uudistuksessa ihmisten terveyden suojelemiseksi. Liitto kirjelmöi keväällä kaikille maakuntavalmistelun avainhenkilöille, jotta ympäristöterveydenhuolto nostettaisiin esiin maakuntauudistuksessa. Asiaa on pidetty esillä kaikissa mahdollisissa yhteyksissä läpi vuoden ja työ jatkuu.
Lokakuussa on tarkoitus pitää maakuntavaalit, joihin liitto valmistautuu vaikuttamaan. Varaudumme myös siihen, että uudistus muuttaa vielä kerran muotoaan eikä etene nyt suunnitellusti. Joka tapauksessa käynnissä olevaa ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon uudelleenjärjestelyä nykyistä suuremmilla alueilla on syytä jatkaa.
Eläinlääkäripalvelut
Keväällä käytiin vilkasta keskustelua mahdollisesta velvoitteesta yhtiöittää seuraeläinten kiireettömät eläinlääkäripalvelut.
Kesällä sote-palvelujen yhtiöittämisvelvoitteesta luovuttiin, ja koko sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu sai vuoden lisäaikaa. Yhtiöittämisvelvoitetta ei tule eläinlääkintäpalveluillekaan, mutta tulevien maakuntien on perittävä niistä jatkossa klinikkamaksuja, jos alueella on myös yksityistä palvelutarjontaa.
Epäterveestä kilpailuasemasta kunnallisen ja yksityisen eläinlääkäripalvelun välillä on keskusteltu jo vuosia. Keväällä keskustelu kiihtyi entisestään, kun Luonnonvarakeskus julkaisi selvityksensä eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä ja kustannuksista.
Kunnaneläinlääkärijärjestelmä on yhteiskunnalle edullinen, mutta järjestelmässä on puutteensa. Kunnaneläinlääkärien päivystysrasitus on kova ja päivystyskorvausten minimitaso pieni. Ansiot tulevat muusta, eli kiireettömästä pieneläinlääkinnästä, jonka hintatasoa säädellään taksalla. Alueella toimiva yksityinen eläinlääkäri on epäreilussa tilanteessa tuottaessaan samaa palvelua ilman yhteiskunnan tukea. Ongelma korostuu, kun eläinlääkärien määrä kasvaa, ja yhä useampi hankkii elantonsa yrittäjänä.
Maakuntauudistuksen myötä meillä on mahdollisuus yrittää muuttaa järjestelmää koko ammattikunnan kannalta edulliseen suuntaan. Jokainen maakunta on erilainen eläinlääkäripalvelujen ja muun ympäristöterveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta.
Kun me eläinlääkärit keskustelemme aiheesta, teemme sen jokainen omista lähtökohdistamme, omaan kokemukseen perustuen. Näkemyksemme vaihtelevat sen vuoksi paljon. Keskustelua täytyy käydä laajasti ja pohjautuen tosiasioihin.
Eläinlääkäriliitto perusti asian ympärille työryhmän ja teettää selvityksen. Tarkoitus on löytää ratkaisuja epäterveeseen kilpailutilanteeseen ja palvelujen parempaan järjestämiseen.
Selvityksen tuottaman tiedon pohjalta työryhmä keskustelee ja jakaa hyviksi koettuja käytäntöjä erilaisista tavoista järjestää eläinlääkintähuolto.
Muut uudistukset
Liiton jäsenistä kuitenkin vain osa työskentelee kunnissa ja tulevissa maakunnissa. Eläinlääkärit yliopiston ja valtion palveluksessa ovat kokeneet suuria muutoksia työyhteisöissään. Tulevaisuudessa eläinlääkärit siirtyvät aluehallintovirastoista maakuntiin tai perusteilla olevaan Ruokavirastoon. Siirtymistä on tänä vuonna valmisteltu ja valmistellaan valtakunnallisten palkansaajajärjestöjen kautta ja Eläinlääkäriliitto vaikuttaa JUKOn eli julkisalojen koulutettujen etujärjestön kautta.
Jäsenet
Eläinlääkäriliiton jäsenkunta on moninainen. Liiton työ eläinlääkärien edunvalvojana jatkuu joka suunnalla, ja koska liitto muodostuu meistä jäsenistä, toivon aktiivista palautetta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Me yhdessä saamme aikaan muutoksen parempaan, mutta siihen tarvitaan jokaista jäsentä. Mitä enemmän meitä on, sitä suurempi on liiton vaikutusvalta.
Kuluvana vuonna uusia jäseniä on liittynyt liittoon 124, eronneita tai erotettuna 45.
Olemme saaneet suruviestejä seuraavien kollegojen kuoltua: Eero Ansamaa,Turkka Elonheimo, Pekka Hyyrynen, Kyösti Kontio, Randi Mättö, Esko Oijala, Erik Othman, Erkki Petäjä, Heikki Rantanen, Heikki Saarenmaa, Jukka Suomela, Osmo Toivanen.
Pyydän teitä nousemaan ja kunnioittamaan poismenneiden muistoa hetken hiljaisuudella.
Valiokunnat
Liiton toiminnassa keskeistä hallituksen ja valtuuskunnan toiminnan lisäksi on valiokuntatyöskentely. Valiokunnat valmistelevat asioita hallitukselle joko oma-aloitteisesti tai hallituksen pyynnöstä. Liitossa on 12 valiokuntaa ja näissä yhteensä yli 100 jäsentä ja varajäsentä. Lisäksi on muita toimikuntia ja työryhmiä.
Aktiivinen eläinsuojeluvaliokunta kokoontunut, pohjustanut eläinsuojelulakiasiaa ja on varautunut valmistelemaan liiton lausunnon eläinten hyvinvointilaista, jota odotetaan lausuntokierrokselle. Vapaa veden saanti, eläinsuojeluviranomaisen pätevyyden määrittely ja suuret odotuksen jalostuksen valvonnalle keskusteluttavat.
Eläinlääkärin työhyvinvointivaliokunta toteutti kyselyn valvontaeläinlääkäreille. Vastausprosentti oli lähes 70 ja kyselystä saadaan paljon tietoa niin valvontaeläinlääkärien työolosuhteiden parantamiseksi että koulutustarjonnan lisäämiseksi.
Valiokuntien, hallituksen ja valtuuskunnan jäsenet ovat ihmisiä, jotka tekevät kaiken vapaaehtoisesti ruokapalkalla. Iso kiitos työstä kaikille valiokuntien jäsenille.
Tänä vuonna eniten ovat urakoineet yrittäjävaliokunta ja yksityissektorin työsuhdevaliokunta. Kumpikin on istunut liiton toimistolla monta pitkää iltaa ja työstänyt luonnosta liiton työehtosuositukseksi yksityiselle sektorille. Seuraavaksi kummankin valiokunnan edustajat käyvät yhdessä läpi toistaiseksi ratkaisemattomia kohtia ja yrittävät päästä yhteisymmärrykseen. Aiemman liiton suosituksen parasta ennen päivämäärä on ohitettu jo vuosia sitten ja uusi suositus on todella tarpeellinen nopeasti muuttuneessa tilanteessa, jossa toimijat ovat hyvin eri kokoisia erilaisia toimintaperiaatteiltaan.
Työmarkkinatilanne
Työmarkkinakierrokset käynnistyvät. Kuntien, valtion ja yliopiston virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1. Työehtosopimusneuvottelut ovat alkuvaihessa, tyypillisesti tammikuun kaksi viimeistä viikkoa ollaan tositoimissa. Neuvottelut ovat tiukat, sillä julkinen seltori ei helpolla tyydy muita aloja pienempiin korotuksiin. Toivottavasti saadaan sopimus saadaan solmittua määräaikaan mennessä.
Kun sopimukset on allekirjoitettu, jatketaan kunnallisella puolella Lääkärisopimuksen siirtämistä maakuntiin ja keskusteluja palkkausjärjestelmän uudistuksesta.
Muut yllätykset
Liiton toiminnalle on tyypillistä, että kesken kaiken ilmenee jotain yllättävää. Tänä vuonna yllätyksen praktikoille ja liitolle tarjosi Oriola kokeilemalla lääkejakelun kriisivalmiutta.
Toisen yllätyksen tarjoili valtiovarainministeriö esittämättä eläinlääkintäauton veroedun poistamista. Lausunnolla, hyvillä perusteluilla ja laajalla yhteistyöllä eri sidosryhmien ja kansanedustajien kanssa tämä saatiin kaadettua – toistaiseksi.
Valtuuskunta kokoontui marraskuun lopussa ja asetti tavoitteet seuraaville kolmelle vuodelle. Painopisteet ovat vahvasti edunvalvonnassa. Liiton toimisto on työrukkanen taitavine työntekijöineen, joka toteuttaa valtuuskunnan linjauksia.
Teemme toimistolla uudelleen järjestelyjä ja palkkaamme uuden kokopäiväisen toiminnanjohtajan. Nykyinen toiminnanjohtaja jatkaa osa-aikaisena työntekijänä ja liiton puheenjohtaja siirtyy myös osa-aikaiseksi. Saamme toimistolle kolmet eläinlääkärin aivot suunnittelemaan tavoitteiden toimeenpanoa ja suuntaamaan edunvalvontaa eri työntekijäryhmien hyväksi.
Kiitos
Lausun suuret kiitokset Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunnalle sekä Fennovetin ja liiton toimiston henkilökunnalle. Olette jälleen tehneet valtavan hienoa työtä valmistellessanne meille tämän vuoden Eläinlääkäripäivät.
Nautitaan päivistä ja yhdessä olosta. Ollaan ylpeitä siitä, että saadaan olla osa eläinlääkärikuntaa. Itse olen kokenut etuoikeudeksi saada edustaa tätä moniäänistä ja asiantuntevaa, itseltään ja muilta paljon vaativaa ammattikuntaa. Liiton juhlavuonna myös Tasavallan presidentti huomioi liiton kutsumalla edustajan itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Oli kunnia edustaa siellä eläinlääkäreitä.
Toivotan teille oikein antoisia Eläinlääkäripäiviä ja hyviä keskusteluja!