Eläinlääkäriliiton puheenjohtajan ajankohtaiskatsaus eEläinlääkäripäivillä 2020

Hyvät kutsuvieraat, arvoisat kollegat,

tervetuloa historian ensimmäisille, täysin virtuaalisille eEläinlääkäripäiville! Kukapa olisi vielä vuosi sitten uskonut, että näin käy? Että yksi syksyn kohokohdista joudutaan siirtämään etätapahtumaksi? Että pitkä perinne kollegat yhteen kokoavasta tapahtumasta katkeaa ja joudumme osallistumaan ruudun välityksellä? Minä en olisi. Tässä tautitilanteessa vaihtoehdot olivat valitettavasti vähissä.

Kuluva vuosi on Eläinlääkäriliiton 128. toimintavuosi. Vuotta on vielä jäljellä, mutta jo nyt voi sanoa, että vuosi on ollut Eläinlääkäriliitossa hyvin poikkeuksellinen, kuten myös Suomessa ja koko maailmassa.

Koronaviruspandemian alussa myös eläinlääkärien keskuudessa pandemiatilanne sekä poikkeusolojen rajoitukset ja ohjeet aiheuttivat paljon kysymyksiä ja keskusteluja.

Eläinlääkäriliitto auttoi jäseniään uudessa tilanteessa parhaansa mukaan. Liitossa on pidetty yhteyttä viranomaisiin, kyselty, vastattu ja välitetty viestiä. Lisäksi liiton aktiivien voimin selvitettiin eläinklinikoiden laitteita, jotka sopisivat hätätapauksessa ihmisten tehohoitoon. Tämä kollegiaalinen voimannäyttö yhdisti meitä. Näinä vaikeina aikoina on ollut hienoa huomata, että jäsenille liitto edustaa tahoa, joka voi edistää ja toteuttaa ideoita yhteiseksi hyväksi. Kiitos luottamuksesta, yritämme olla sen arvoisia jatkossakin. Jäsenten kysymykset ja ehdotukset auttavat meitä löytämään parhaan tavan edistää ammattikuntamme asiaa.

Tuoreen jäsenkyselymme mukaan koronakriisi on vaikuttanut eläinlääkäreihin, mutta selvästi vähemmän kuin moniin muihin ammattiryhmiin, kun mittarina ovat lomautukset, irtisanomiset ja työn väheneminen. Monilla työn määrä oli poikkeusolojen aikana jopa lisääntynyt. Tästä ja monista muista jäsenkyselyn tuloksista raportoimme lisää, kun saamme tulokset analysoitua.

Hyvät kollegat,

Pandemia-aikana on valtioneuvostotasolla todettu, että eläinlääkäripalvelut ja ympäristöterveydenhuolto ovat kriittisiä tehtäviä. Eläinlääkintää ei ole mahdollista tehdä etätyönä. Eläinlääkinnässä on paljon kiireellisiä tehtäviä, jotka on hoidettava.

Kuitenkin tämän vuoden helmikuussa sote-ministerityöryhmä linjasi kokouksessaan, että ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ei tässä vaiheessa sote-uudistuksen valmistelua sisällytetä maakunnan tehtäviin. Tehtävien siirtoa maakunnille selvitetään myöhemmin monialaisen maakunnan valmistelun yhteydessä. Liiton näkökulmasta linjaus on huono. On ongelmallista, jos ajatellaan ympäristöterveydenhuollon tulevan mukaan toisessa vaiheessa, mutta mukaantulosta tai toisen vaiheen toteutumisesta ylipäätään ei kuitenkaan ole päätetty. Nyt tehdyt päätökset eivät edistäneet ympäristöterveydenhuollon järjestämistä osana sotea. On jopa vaarana, että monta toimivaa yksikköä joudutaan nyt hajottamaan ja toiminta taantuu.

Uusin ehdotus ympäristöterveydenhuollon toiminnan kehittämiseksi on kuntapohjaisten yksiköiden kasvattaminen entisestään niin, että niillä olisi resursseja 30 henkilötyövuoden verran. Paras ratkaisu tässä tilanteessa olisi luoda näiden ehdotettujen 30 henkilötyövuoden yksiköiden sijasta sotealueiden kokoiset ja muotoiset ympäristöterveydenhuollon yksiköt. Ratkaisu olisi asiakkaan kannalta helpompi hahmottaa ja soten kanssa samalla alueella toimiminen helpottaisi yhteistyön tekemistä yhteisen terveyden nimissä. Myös myöhempi siirtymä soten yhteyteen maakunnassa olisi helpompi toteuttaa. Yhteinen terveys -ajattelun merkitystä korostavat myös kolme kansainvälistä järjestöä WHO, FAO ja OIE. Järjestöt ovat ehdottaneet yhteinen terveys -ajattelua sovellettavaksi laajasti päätöksenteossa niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja terveydenhuoltolain mukaan osa perusterveydenhuoltoa.

Vaikka helmikuinen sote-ministerityöryhmän ratkaisu olikin pettymys, liiton vuosien ajan tekemä vaikuttamistyö ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Perusteet ympäristöterveydenhuollon kuulumisesta soten yhteyteen tunnustetaan laajasti ja asiaan vaikuttamista jatketaan edelleen.

Kunnissa kannattaa nostaa nämä perusteet esiin nyt syyskuun loppupuolelle saakka käynnissä olevalla sote-lainsäädännön lausuntokierroksella.

Arvoisat kollegat,

Maa- ja metsätalousministeriö on keväällä asettanut eläinlääkäripalveluja koskevien säännösten uudistamista valmistelevan työryhmän, jossa myös liitolla on edustus. Työryhmän urakka on vasta alussa ja kestää ensi vuoden syksyyn asti.

Samalla kun liiton tavoitteena työryhmässä on säilyttää koko maan kattavat eläinlääkäripalvelut, on tavoitteena myös varmistaa, että kaikille töille riittää jatkossakin tekijöitä ja nuoret eläinlääkärit kokevat monenlaiset työtehtävät houkuttelevina. Erilaiset järjestämistavat eri puolilla maata ovat välttämättömiä, samoin kuin kunnaneläinlääkärijärjestelmän uudistaminen.

Eläinlääkäripalveluja suunniteltaessa on otettava huomioon yksityinen palvelutarjonta, maatalouden rakennemuutos ja väestön keskittyminen. Jatkossa tullaan tarvitsemaan yhä enemmän erikoistuneita eläinlääkäreitä, mutta myös moniosaajille on kysyntää.

Työryhmä tulee pohtimaan myös kilpailuneutraliteettia. Kilpailun kannalta neutraalimpi järjestelmä olisi koko ammattikunnan etu pitkällä aikavälillä.

Hyvät kollegat,

Liiton tavoitesuunnitelman mukaan liitto osallistuu aktiivisesti keskusteluun eläinsuojelulainsäädännön uudistamisesta ja eläinten hyvinvoinnista. Eläinten hyvinvointilakia valmistellaan MMM:ssä parhaillaan täydentämällä viime eduskuntakaudella valmisteltua esitystä. Liiton tietojen mukaan laki tulisi eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna ja liitossa valmistaudutaan jo antamaan kattava lausunto lakiesityksestä.

Luonnos asetuksesta koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on äskettäin ollut lausuntokierroksella. On hienoa, että Suomessa koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti muuttunee vihdoin pakolliseksi. Liitto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että tunnistusmerkinnän tekemisen tulisi olla eläinlääkärin tehtävä. Lisäksi liitto esitti, että rekisteriin koottaisiin koiran perustietojen lisäksi myös tieto siitä, jos koira on todettu jalostukseen kelpaamattomaksi tai sillä on poikkeava terveysstatus. Lisätiedoilla voitaisiin parantaa viranomaisten toimintaedellytyksiä ja edistää kustannustehokkaasti eläinten hyvinvointilain ja eläintautilain toteutumista.

Arvoisat kollegat,

Eläinlääkäriliittoa koskevissa työmarkkinaneuvotteluissa saavutettiin keväällä neuvottelutulokset sekä valtion, kunnan että yliopiston osalta. Neuvottelukierros oli kaikilla sektoreilla vaikea, mutta tyydyttävään lopputuloksen päästiin siitä huolimatta. Sekä yliopistolla että kunta-alalla tehtiin merkittäviä muutoksia eläinlääkäreitä koskien.

Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa suurimmat muutokset eläinlääkärien näkökulmasta koki Yliopistollista eläinsairaalaa koskeva oma luku. Liiton tärkeimmät tavoitteet yliopistoneuvotteluissa olivat säilyttää tuo oma luku ja lisäksi yhtenäistää pieneläinsairaalan, hevossairaalan ja tuotantoeläinsairaalan työaikaan, päivystykseen ja varallaoloon liittyviä käytäntöjä. Molempiin tavoitteisiin myös päästiin.

Kunta-alalla lääkärisopimuksen eläinlääkäriliitteeseen saatiin neuvoteltua huomattavia parannuksia, kuten lepoon liittyviä elementtejä uudesta työaikalaista ja päivystysvapaiden kertyminen.

Viime aikoina liittoon on kuulunut viestiä sijaispulasta. Ei ainoastaan kunnista, vaan yksityissektoriltakin. Kun eläinlääkäreitä valmistuu vuosittain merkittävästi enemmän kuin jää eläkkeelle, se herättää pohtimaan, minne vastavalmistuneet eläinlääkärit sijoittuvat. Paraneeko sijaisten saatavuus työolosuhteita parantamalla vai onko eläinlääkärien tarve kentällä kasvanut niin paljon, että töitä on enemmän kuin tekijöitä? Selittääkö tilannetta kasvanut erikoisosaamisen tarve, jonka johdosta eläinlääkäreitä sijoittuu paljon myös aivan uusiin tehtäviin? Asiaa täytyy selvittää, jotta sijaispulan syihin voidaan puuttua.

Hyvät kollegat,

Tänä vuonna alkaneelle kolmivuotiskaudelle valittu valtuuskunta järjestäytyi viime vuoden lopulla intoa puhkuen. Tarkoituksena oli käynnistää toukokuussa liiton tavoite- ja toimintasuunnitelman teko vuosille 2021-2023. Pandemiatilanteesta johtuen suunnitelman teko on viivästynyt. Toivottavasti sen tekeminen päästään aloittamaan marraskuussa.

Koronaviruspandemia on jälleen uusi osoitus siitä, että ihmisten ja eläinten terveys on yhteinen. Tässä liiton hallitus näki tilaisuuden viestiä kampanjan avulla suurelle yleisölle eläinlääkärien työn merkityksestä yhteisen terveyden ylläpitämisessä. Kampanja on saanut paljon näkyvyyttä sosiaalisen median kanavilla ja liiton profiilit ovat saaneet lukuisia uusia seuraajia. Seuraajien mahdollisimman suuri määrä on tärkeä liiton viestin viemisessä eteenpäin jatkossa.

Kampanja on saanut kollegojen keskuudessa myös kritiikkiä osakseen. On hienoa, että olette aktiivisia ja annatte palautetta. Kampanjalla saavutettu näkyvyys samoin kuin jäseniltä saatu palaute tullaan käymään huolellisesti läpi kampanjan päätyttyä. Jatkossakin on tarve viestiä eläinlääkärien monipuolisesta ammatista ja maailman muuttuessa myös uudet tavat viestiä ovat tarpeen. Uutta opetellessa saattaa välillä myös epäonnistua. Kuitenkin ainoa keino välttää virheet kokonaan on olla tekemättä mitään.

Arvoisat kollegat,

Liitto on vuosien varrella ollut toistuvasti huolissaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan niukasta rahoituksesta. Alkuvuodesta korviimme kantautui huonoja uutisia Yliopistollisesta eläinsairaalasta: opetus- ja kulttuuriministeriö ehdotti puolen miljoonan euron leikkausta Yliopistollisen tuotantoeläin-, hevos- ja pieneläinsairaalan rahoitukseen. Tiedekunnalla oli isoja taloudellisia vaikeuksia jo ennestään. Lisäleikkaus olisi heijastunut koko tiedekunnan opetukseen ja tutkimukseen.

Liitto ja monet muutkin tahot ottivat kantaa rahoitusleikkausta vastaan. Huhtikuun lopussa saimme helpottavan tiedon, että eläinsairaalan valtakunnallisen erityistehtävän tuki säilyy nykyisellä tasolla seuraavan nelivuotiskauden ajan.

Hyvät kollegat,

Samalla kun haluan kiittää teitä kaikesta avusta ja yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana, on myös syytä muistaa niitä eläinlääkäreitä, jotka ovat poistuneet keskuudestamme.

Olemme saaneet suruviestejä seuraavien kollegojen kuoltua:

Rolf von Dickhoff

Jorma Ihantola

Tuula Laurila

Leevi Luukkala

Anna Murros

Eva Nordström-Kunnas

Unto Päivinen

Aimo Rautio

Tauno Saario

Jaakko Sutela

Matti Waris

Matti Äyräs

Osanottoni kollegojen omaisille ja läheisille. He elävät muistoissamme.

Hyvät kollegat,

näinä aikoina on itse kukin saanut opetella vallitseviin olosuhteisiin sopeutumista ja asioiden järjestämistä uusilla tavoilla. Uusilla eEläinlääkäripäivillä voimme edelleen nauttia korkeatasoisesta koulutuksesta, mutta kuulumisten vaihto kollegoiden kanssa ja mukavat iltaohjelmat eivät tässä toteutusmuodossa onnistu. Siihen joudumme nyt sopeutumaan.

Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunta on koonnut jälleen kiinnostavan ohjelman, johon Eläinlääkäripäivien yleisteema genetiikka hienosti nivoutuu. Fennovetin ja liiton toimiston henkilökunta on työskennellyt uutterasti, jotta kaikki sujuisi ja saisimme nauttia tästä uudesta toteutustavasta. Suurkiitos teille kaikille!

Nautitaan päivien koulutuksellisesta annista tänäkin vuonna ja tutustutaan uuteen virtuaalinäyttelyyn. Kun aikanaan on taas mahdollista kokoontua suurella joukolla yhteen ja nauttia lisäksi myös toistemme seurasta, osaamme varmasti arvostaa sitä entistä enemmän. Kyllä sekin päivä vielä koittaa.

Toivotan teille oikein antoisia eEläinlääkäripäiviä ja niiden jälkeen hyvää syksyn jatkoa!

Katri Kiviniemi
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja