Eläinlääkäriliiton puheenjohtajan ajankohtaiskatsaus Eläinlääkäripäivien avajaisissa 11.12.2019

Arvoisa ministeri, hyvät kutsuvieraat, rakkaat kollegat,

Kuluva vuosi on Eläinlääkäriliiton 127. toimintavuosi. Vuosi on ollut myös vaalivuosi. Se on ollut sitä Suomessa ja koko Euroopassa, mutta myös Eläinlääkäriliitossa.

Liiton uusi valtuuskunta järjestäytyi marraskuun viimeisenä päivänä. Liitolle valittiin myös uusi puheenjohtaja seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Onnittelut Katri Kiviniemelle valinnasta ja menestystä hienon järjestömme johdossa.

Kolme vuotta sitten, kun nykyinen valtuuskunta aloitti työnsä ja aloitin liiton puheenjohtajana, oli kiire vaikuttaa maakuntavalmisteluun eläinlääkäripalvelujen ja muun ympäristöterveydenhuollon järjestämiseksi parhain päin. Myös pitkään valmisteltu eläinsuojelulain uudistus oli loppusuoralla, ja siihen Eläinlääkäriliitto halusi vaikuttaa.

Asiat ovat edenneet jonkin verran poliittisessa valmistelussa, mutta valmista ei ole tullut. Tämänhetkinen sote-maakuntavalmistelu ottanee seuraavan askeleen, kun Uudenmaan erillisratkaisu on käsitelty. Eläinsuojelulakiesitystä ollaan tarkistamassa hallitusohjelmakirjausten pohjalta. Tuore arvio on, että laki tulisi eduskunnan käsittelyyn vuonna 2021.

Niinpä liiton uusi valtuuskunta ja puheenjohtaja pääsevät aloittamaan oman kautensa hyvin samantapaisessa tilanteessa kuin kolme vuotta sitten. Suomen hallitus on ehtinyt välissä vaihtua kahdesti, meneillään olevien uudistusten muoto on muuttunut, ja vauhtia riittää.

Hyvät ystävät,

Olemme iloisia siitä, että perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on päässyt tänään tuomaan valtiovallan tervehdyksen. Eläinlääkäripäivien teema – eläinten, ihmisten ja ympäristön yhteinen terveys – kytkeytyy suoraan ministeri Kiurun toimialaan. Erityisen merkittävää ympäristöterveyden ja eläinlääkärien näkökulmasta on, miten sote- ja maakuntauudistusta edistetään tällä hallituskaudella.

Kaikkien lääkäriliittojen yhteinen tavoite on, että uudistuksessa ympäristöterveydenhuolto järjestettäisiin tulevaisuudessa yhdessä sosiaali- ja terveystoimen ja pelastuslaitoksen kanssa perustettavissa maakunnissa. Tähän on selkeät ja oleelliset perusteet. Ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja terveydenhuoltolain mukaan osa perusterveydenhuoltoa.

Ympäristöterveydenhuollossa on varauduttava onnettomuuksien tai muiden häiriötilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi. Tätä tehdään yhteistoiminnassa muiden viranomaisten ja laitosten kanssa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen siirtyminen maakuntiin muuttaa väistämättä ympäristöterveydenhuollon nykyisiä rakenteita monilla alueilla. Ympäristöterveydenhuollon on luonteva toimia yhdessä sosiaali- ja terveystoimen ja pelastuslaitoksen kanssa maakunnissa, jossa koko organisaatiolla on yhteinen päämäärä: ihmisten terveys ja turvallisuus.

Kuvattua yhteistyötä on kokeiltu menestyksellä Siun Sotessa Pohjois-Karjalassa. Hyötyjä on saatu mm. infektiotautien torjunnan, varautumisen, häiriötilanteiden hoitamisen ja terveydensuojeluvalvonnan osalta. Ympäristöterveydenhuollon toimintaa sujuvoittaa, kun sosiaali- ja terveystoimi, pelastuslaitos ja ympäristöterveydenhuolto toimivat kaikki samalla, koko maakunnan kokoisella alueella. Akuuteissa tilanteissa on tärkeää, että tieto kulkee, ja se kulkee parhaiten, kun eri toimintoja johtavat ovat samassa yksikössä ja säännöllisessä yhteydessä.

Suomessa on maailman puhtain vesi, ainakin EU:n puhtain ruoka ja eläintaudit ja eläinten ja ihmisten välillä tarttuvat taudit hallinnassa. Ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden laaja liikkuvuus maailmassa ja ilmastonmuutos tuovat meille kaiken aikaa uusia häiriötilanteita. Afrikkalainen sikarutto tulee lähemmäs. Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja vastaan käytävä kamppailu kiihtyy. Tuhansien järvien maassa on kahtena edellisenä kesänä pohjavesi ollut hyvin alhaalla ja vesihuollossa paikallisia ongelmia. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Varautuminen häiriötilanteisiin on siis jopa aiempaa tärkeämpää.

Hyvät ystävät,

Maakunnissa toimiminen antaisi tarvittavan vakaan pohjan myös kunnallisten eläinlääkäripalvelujen uudistamiselle, jossa on tällä hetkellä selvä tavoite: työsidonnaisuuden vähentäminen, palkkausjärjestelmän uudistaminen ja samalla kilpailua vääristävien tekijöiden vähentäminen. Julkisen ja yksityisen eläinlääkäripalvelun parempi yhteensovittaminen olisi mahdollista maakunnan kokoisella alueella.

Työsidonnaisuus ja työssä jaksaminen sekä kunnallisten eläinlääkäripalvelujen uudistamistarve ovat asioita, joista on keskusteltu paljon eläinlääkärien kohdatessa eri puolilla maata.

Kysymys alkaa olla siitä, onko meillä tulevaisuudessa vielä ylipäätään kunnaneläinlääkäreitä. Eli onko meillä ympärivuorokautista kiireellistä eläinlääkärinapua kaikille eläimille myös harvaan asutuilla alueilla. Jos kunnaneläinlääkärien työsidonnaisuuden vähentämisessä ja työehtojen muuttamisessa ei päästä etenemään nopeasti, on tulevaisuudessa kovin vaikea enää löytää virkoihin eläinlääkäreitä.

Ensi kevään työmarkkinakierros olisi helpompi, jos olisi varmuus ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä sote-maakunnissa.

Hyvät ystävät,

Sen lisäksi, että Eläinlääkäriliitto toimii jäsentensä edunvalvontaorganisaationa, valtuuskunnan tavoite on, että liitto on jatkossa yhä vahvempi asiantuntijaorganisaatio ja eettistä keskustelua käyvä järjestö. Eläinlääkäriliiton pitää pystyä pohtimaan tulevaisuuden ilmiöitä ja yhteiskunnan megatrendejä sekä niiden vaikutusta työhömme ja laajemmin yhteiskuntaan ja maailmaan.

Koko maapallon suurin haaste on ilmastonmuutos. Jos sitä ei onnistuta pysäyttämään, ei millään muullakaan ole hirveän suurta merkitystä. Ilmastonmuutoksen torjumisessa suurimmat kysymykset ovat energiantuotannon- ja liikenteen päästöt sekä toisaalta hiilinieluista eli mm. metsistä ja soista huolehtiminen ja lisääminen.

Myös ruoantuotannolla on oma osuutensa ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa, vaikka julkisessa keskustelussa ruuan ilmastovaikutukset on haukannut liian suuren huomion suhteessa päästöihin. Ruuasta käytävästä keskustelusta on tullut monelle identiteettipolitiikan väline.

Meidän eläinlääkärien pitää kuitenkin pohtia suomalaisen ruuan tuotannon kestävyyttä. Onko elintarviketurvallisuuden ja ilmaston kannalta esimerkiksi järkevää, että Suomessa tuotetusta sianlihasta viedään jo kymmen prosenttia Kiinaan? Ja vastaavasti pienet liha-alan laitokset käyttävät yhä enemmän tuontilihaa meillä Suomessa syötäviin tuotteisiin käytettäväksi, koska eivät saa raaka-ainetta hankittua kotimaasta. Kokonaisuus on kovin ristiriitainen.

Pitäisikö meidän puhua enemmän siitä, että lähellä tuotettu ja syöty ruoka on kestävämpää, oli sitten kysymys ruuan kuljettamisesta Thaimaasta Suomeen tai Suomesta Kiinaan?

Hyvät ystävät,

Eläinlääkäriliiton vaikuttamistyö on meille tärkeiden asioiden ajamista ja eläinlääkäriyhteisön kollegiaalisuuden vahvistamista.

Oikeus kuonoon -kampanja vuoden eläinlääkäri Teija Korhosen ja kollegoiden voimin on tuonut lyhytkuonoisten koirien ja jalostuksen ongelmat yhä useamman kansalaisen tietoon. Liiton asiantuntemusta käytettiin hyväksi myös kevään hallitusneuvotteluissa erityisesti eläinten hyvinvointiasioissa.

Keväällä kampanjoimme onnistuneesti sosiaalisessa mediassa Kaiken elävän lääkäreinä. Oli hienoa huomata, miten tärkeänä me kaikki eläinlääkärit pidämme monipuolisen ammattimme esiin tuomista ja yhteisen terveyden tunnetuksi tekemistä.

Yhä useammalla suomalaisella on lemmikki, ja lemmikkien terveys ja hyvinvointi vaikuttaa usealla tavalla myös ihmisten hyvinvointiin. Mikrobilääkkeiden käytön huomattava väheneminen lemmikkien hoidossa on vaatinut teiltä kollegat määrätietoisuutta ja omistajien valistamista. On tärkeää että tässäkin yhteydessä ajattelemme yhteistä terveyttämme.

Kautensa päättävä valtuuskunta toivoi vielä nuorten eläinlääkärien ja opiskelijoiden sekä valtiolla työskentelevien aktiivisempaa huomioimista liiton toiminnassa. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan niukasta rahoituksesta ja Eläinsairaalan määrärahojen yllättävästä 20 % leikkauksesta seuraavalle kehyskaudelle nousi myös huoli.

Suomen eläinlääketieteellinen koulutus ja tutkimus, jotka on molemmat arvioitu kansainvälisesti korkeatasoisiksi, ovat vaarassa. Jos taloudellista tilannetta ei saada parannettua, heijastuu tämä myös näiden päivienkin teemana olevan yhteisen terveyden ylläpitämiseen.

Hyvät kollegat,

Samalla kun haluan kiittää kaikkia teitä kuluneesta vuodesta ja kolmesta vuodesta, on myös syytä muistaa niitä eläinlääkäreitä, jotka ovat poistuneet keskuudestamme.

Olemme saaneet suruviestejä seuraavien kollegojen kuoltua: