Hallitusohjelman työelämään vaikuttavia kirjauksia

Palkansaajajärjestöjen mielestä hallitusohjelma on epätasapainoinen työmarkkina-asioissa.

Uusi hallitus kääntää ohjelmansa kirjauksissa selän yhteiselle työelämän kehittämiselle. Palkansaajan oikeuksien olennainen heikentäminen lisää erityisesti työelämään tulevien nuorten huolia ja epävarmuutta. 
 
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren totesi 16. kesäkuuta, että hallitusohjelman työelämälinjaukset horjuttavat työmarkkinoiden vakautta, heikentävät työssä jaksamista ja saattavat estää työllisyyden ja talouden kasvua. Yhdessä kehittämisen ja sopimisen kulttuuri, jota keskusjärjestöt olisivat halunneet vahvistaa, näyttää unohtuneen hallitusohjelman tekijöiltä. Uusi hallitusohjelma tuo politiikan yhä vahvemmin mukaan työmarkkinapöytiin.  

Alla on poimintoja hallitusohjelman kirjauksista, jotka vaikuttavat eläinlääkärien työelämään. Aihetta käsitellään laajemmin Eläinlääkärilehdessä 5/2023, joka julkaistaan 1. syyskuuta. 

• Hallitusohjelma tuo merkittäviä heikennyksiä työntekijöiden työsuhdeturvaan, ilman tasapainottavia elementtejä. Jatkossa työntekijän voi irtisanoa asiallisen perusteen nojalla aiemman asiallisen ja painavan perusteen sijaan.
• Jatkossa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton omavastuupäivä, ellei työsopimuksessa, työehtosopimuksessa tai työyhteisön pelisäännöissä ole toisin sovittu.
• Paikallista sopimista lisätään avaamalla sopimisen mahdollisuuksia järjestäytymättömiin yrityksiin. Tämä ehdotus ei kuitenkaan vaikuta eläinlääkärien toimialalla. Valtion ja kunnan sektoreilla työehtosopimukset kattavat kaikki julkisen sektorin palkansaajat. Yksityisellä puolella työehtosopimusta kollektiivista ehdoista ei ole.
• Hallituksen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja vahvistaa työterveyspalveluita. Uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen määrä on tarkoitus puolittaa tulevien viiden vuoden aikana. Hallitusohjelmasta puuttuu kuitenkin konkretia tältä osin valitettavasti lähes kokonaan. Työturvallisuuslain uudistus olisi mielestämme ollut välttämätöntä.
• Kirjaukset työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön syventämisestä, sekä mielen hyvinvoinnin, varhaisen tuen ja hoidon palvelujen edistämistä työterveyshuollossa ovat lupaavia. Tähän sisältyy se, että lyhytpsykoterapian saamista edistetään työterveyshuollossa.
• Hallitus edistää työturvallisuutta ja työelämän väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä, sekä parantaa muun muassa hoito- ja pelastushenkilökunnan oikeussuojaa työhön liittyvissä väkivaltatilanteissa virkamiehen suojaa vastaavaksi. Valmistelussa pitää varmistaa, että väkivaltaa ja sen uhkaa ennaltaehkäistään ja työturvallisuutta parannetaan kaikilla sektoreilla ja työpaikoilla. Eläinlääkäriliitto seuraa tämän tavoitteen etenemistä ja vaikuttaa siihen, että liiton tavoitteet esimerkiksi valvontaeläinlääkärien työssä tulisivat lainsäädäntötyössä huomioitua.
• Hallitus valmistelee useamman vuoden mittaisen työkykyohjelman, joka koskee myös ikääntyviä. Tämä kirjaus on lupaava. Myös eläinlääkintäalalla eläkeiän nousu aiheuttaa haastetta pysyä työkykyisenä työuran loppuun saakka.
• Hallitus aikoo kohdistaa tehokkaampia keinoja raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn, mutta konkreettisia keinoja ei ole kirjattu. Syrjintään puuttuminen tosiasiassa vaikeutuu, sillä työsopimus on jatkossa mahdollista tehdä vuodeksi määräaikaisena ilman erityistä perustetta. Raskaussyrjintää esiintyy erityisesti määräaikaisilla työntekijöillä.
• Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja laittaa kuntoon alijäämäinen julkinen talous. Verotuksen painopiste muuttuu hieman pois työn verottamisesta kohti välillistä verotusta. Eläinlääkintäauton verotus saatiin vaikuttamistyön tuloksena pidettyä entisellään.
• Hallituksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä vähintään sadallatuhannella työllisellä. Eläinlääkärien työllisyystilanne on hyvä ja alalla suurempi ongelma on eläinlääkäripula. Tämän takia työttömyysturvan leikkaukset eivät isossa mittakaavassa kohtaa liiton jäsenistöä. Työvoimapula on laajemminkin tunnistettu, mutta hallitusohjelmassa keinot sen korjaamiseksi ovat niukkoja. 
• Hallituksen linjaus yhdistelmävakuutuksen valmistelusta on hyvä. Akavalaiset yrittäjät ovat pitkään halunneet, että työttömyysturvassa otetaan käyttöön yhdistelmävakuuttamisen mahdollisuus, jolloin voi yhtäaikaisesti kerryttää työssäoloehtoa palkkatyöstä ja yrittäjänä tehdystä työstä. Työn tekeminen eri muodoissa on yleistynyt, ja monet tekevät samanaikaisesti työtä yrittäjänä ja työsuhteisena. Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kuitenkin kerryttää vain joko palkansaajana tai yrittäjänä, mutta rooleja ei voi yhdistää. 
• Hallitusohjelmassa todetaan, että koulutusmääriä pitää nostaa ja koulutuksen laatuun panostaa. Eläinlääkäriliitto on pitkään tavoitellut alan koulutuspaikkojen ja koulutuksen sisältöön käytettävän rahoituksen määrän nostamista vastauksena pahenevaan eläinlääkäripulaan. Hallitus on selkeästi sitoutunut koulutustason nostamiseen, joka on välttämätöntä työllisyysasteen nostamiseksi sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja vihreän siirtymän kannalta. Tulevaisuus esim. eläinlääkärien koulutuspaikkojen määristä on kuitenkin vielä osin hämärän peitossa, sillä hallitusohjelmassa ei oteta riittävällä tarkkuudella kantaa koulutusmäärien lisäysten mittaluokkaan tai rahoitukseen. Lisäykset täytyy rahoittaa täysimääräisesti, jotta koulutuksen laatu voidaan varmistaa. 
• Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen oli esillä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Keskusjärjestöt yhdessä liittojensa kanssa vaikuttivat verovähennysoikeuden säilyttämiseksi. Ammattiliiton jäsenmaksu on tulonhankkimiskulu ja verovähennysoikeuden poistaminen olisi kiristänyt palkansaajien verotusta. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus työntekijän verotuksessa on olennainen osa yhdenvertaista työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskuntaa. 

Mikä on hallitusohjelma? 
Hallitusohjelma on hallitukseen osallistuvien puolueiden hyväksymä poliittinen toimintaohjelma, jossa sovitaan hallituksen tavoitteet ja tärkeimmät tehtävät. Siinä on määritelty suuntaviivat, joita hallitus aikoo toimikautensa aikana noudattaa. Hallitusohjelman monet kirjaukset vaativatkin kolmikantaista (työnantajakeskusjärjestöt, työntekijäkeskusjärjestöt ja valtio eli Suomen hallitus) yhteistyötä onnistuakseen.