Liiton säännöt

Hyväksytty valtuuskunnan kevätkokouksessa 26.4.2009. 

1 §    Nimi, kotipaikka ja toimialue

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään liitoksi, nimi on Suomen Eläinlääkäriliitto ry, ruotsiksi Finlands Veterinärförbund rf, ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Liiton toimialue käsittää koko valtakunnan.

2 §   Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on olla yhdyssiteenä liiton jäsenten kesken, toimia eläinlääketieteen ja käytännön eläinlääkinnän edistämiseksi ja eläinlääkintölaitoksen kehittämiseksi maassamme, valvoa eläinlääkärikunnan ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä edistää muitakin eläinlääkärikunnan yhteisiä pyrkimyksiä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa julkaisutoimintaa ja tukee eläinlääketieteellistä tutkimusta, järjestää esitelmä-, luento-  ja muita koulutustilaisuuksia sekä vuosittain eläinlääkäripäivät, tekee eläinlääkintää koskevia esityksiä, edustaa toimialallaan jäseniään suhteissa muihin ammatillisiin yhteenliittymiin ja ulkomaisiin eläinlääkärijärjestöihin, toimii neuvottelevana elimenä eläinlääkärikunnan ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja koskevissa kysymyksissä ja ryhtyy muihinkin näiden etujen valvomista ja yhteisten pyrkimysten edistämistä tarkoittaviin toimiin sekä tukee heikossa sosiaalisessa asemassa olevia jäseniään ja näiden omaisia sekä taloudellisesti että muulla tavoin.

Liiton julkaisu on Suomen Eläinlääkärilehti - Finsk Veterinärtidskrift.

Liitto voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3 §   Jäsenryhmät

Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä ja kunniajäseniä.    

4 §   Jäsenyyden kriteerit

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa laillistettu eläinlääkäri, joka sitoutuu toimimaan liiton tarkoitusperien mukaisesti ja täyttämään liiton jäsenyyteen kuuluvat velvoitukset. 

Eläinlääketieteen opiskelija voidaan hyväksyä liiton opiskelijajäseneksi, kun hän on saanut opiskeluoikeuden eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja varsinaiseksi jäseneksi valtuuskunnan erikseen päättämien perusteiden mukaisesti.

Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erittäin ansiokkaalla tavalla edistänyt eläinlääketiedettä tai eläinlääkintölaitoksen kehitystä taikka huomattavalla tavalla tai pitkän aikaa toiminut liiton hyväksi.

5 §   Hyväksyminen jäseneksi

Varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen hyväksyy hallitus asianomaisen hakemuksesta. Ellei päätös ole yksimielinen, tulee asia alistaa päätettäväksi valtuuskunnan kokoukseen, jossa hyväksyvään päätökseen vaaditaan vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. 

Kunniajäsenen kutsumisesta päättää valtuuskunta. Kunniajäseneksi kutsumiseen vaaditaan vähintään yhdeksän kymmenesosaa annetuista äänistä.

Hallituksen tulee lähettää hakijalle kirjallinen ilmoitus jäsenhakemusta koskevasta päätöksestä. Kunniajäsenelle ilmoitetaan kutsumisesta kunniakirjalla. 

6 §   Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Liitosta eroaminen tapahtuu ilmoittamalla asiasta kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.
 
Valtuuskunta voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka ei hallituksen kehotuksen saatuaan kolmen kuukauden kuluessa ole suorittanut liitolle tulevia maksuja eikä esittänyt hallituksen hyväksymiä syitä lykkäyksen saamiseksi. 

Valtuuskunta voi hallituksen tai luottamusneuvoston esityksestä erottaa jäsenen, joka on toiminut vastoin liiton sääntöjä, tarkoitusperiä tai yleisiä eläinlääkärikunnan kollegiaalisuusperiaatteita taikka käyttäytymisellään alentanut eläinlääkärikunnan arvoa.

Jäsenelle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen erottamisasian käsittelyä hallituksessa tai luottamusneuvostossa.

Jäsensuhde lakkaa, kun eroilmoitus on vastaanotettu tai kun erottamisesta on tehty päätös. Jäsensuhteen lakkaamisesta on ilmoitettava asianomaiselle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa eroilmoituksen saapumisesta tai erottamispäätöksen tekemisestä.

7 §   Kurinpito

Liiton kurinpitoseuraamuksia ovat erottaminen, varoitus ja huomautus. Luottamusneuvosto voi antaa varoituksen tai huomautuksen jäsenelle, joka on toiminut vastoin liiton sääntöjä, tarkoitusperiä tai yleisiä eläinlääkärikunnan kollegiaalisuusperiaatteita taikka käyttäytymisellään alentanut eläinlääkärikunnan arvoa. Kurinpitoseuraamusta koskeva päätös voidaan julkaista Suomen Eläinlääkärilehdessä.

Tarkemmat säännökset kurinpitoseuraamuksista sisältyvät valtuuskunnan vahvistamaan Suomen Eläinlääkäriliiton luottamusneuvoston toimintasääntöön. 

8 §   Jäsenmaksut

Varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen tulee suorittaa liitolle valtuuskunnan jäsenryhmille erikseen määräämä vuosittainen jäsenmaksu, mahdollinen ylimääräinen jäsenmaksu sekä jäseneksi liityttäessä maksettava liittymisjäsenmaksu.

Kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuvelvollisuudesta.

Jäsenen maksettaviksi kuuluvat jäsenmaksut on suoritettava valtuuskunnan määräämänä aikana.

Liitosta eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada liitolle suorittamiaan maksuja takaisin.

9 §   Alennukset jäsenmaksusta

Hallitus voi myöntää valtuuskunnan vahvistaman suuruisen alennuksen vuosittaisesta jäsenmaksusta, mikäli jäsen toimii tehtävässä, joka ei olennaisella tavalla perustu hänen eläinlääketieteelliseen koulutukseensa. Alennus voidaan myöntää siksi ajaksi, kun jäsen on sanotussa tehtävässä.

10 §   Vapautus jäsenmaksusta

Jäsenen, joka vanhuuden tai sairauden takia on menettänyt ansaitsemiskykynsä ja sen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä on joutunut taloudelliseen ahdinkoon, voi hallitus määräajaksi tai ainaiseksi vapauttaa jäsenmaksujen suorittamisesta.

11 §   Liiton organisaatio

Valtuuskunta käyttää näistä säännöistä ilmenevin rajoituksin yhdistyslain mukaisesti yhdistyksen kokoukselle kuuluvaa päätösvaltaa.

Toimeenpanevana elimenä on liiton hallitus. Talousarvion puitteissa hallitus voi palkata tarvittavaa henkilökuntaa.

Liiton sisäistä toimintaa varten valtuuskunta ja hallitus voivat asettaa pysyviä valiokuntia ja tilapäisiä työryhmiä. Valtuuskunta asettaa myös luottamusneuvoston.

12 §   Valtuuskunnan kokoonpano

Valtuuskuntaan kuuluu 30 jäsentä ja kymmenen varajäsentä sekä kaksi opiskelijajäsentä ja kaksi opiskelijavarajäsentä.

    
13 §   Valtuuskunnan vaali

Valtuuskunnan vaali suoritetaan joka kolmas vuosi hallituksen määräämänä ajankohtana 
loka-marraskuussa. Valtuuskunnan toimikausi on kolme kalenterivuotta. 

Valtuuskunta valitaan postitse toimitettavalla välittömällä, salaisella ja suhteellisella yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2 kohtaan perustuvalla vaalilla, jossa koko maa on yhtenä vaalipiirinä ja jossa jokaisella vaalivuoden kesäkuun loppuun mennessä liiton varsinaiseksi jäseneksi tai kunniajäseneksi hyväksytyllä on 30 ääntä ja opiskelijajäsenellä kaksi ääntä. 

Valituiksi tulevat 40 eniten ääniä saanutta ehdokasta siten, että 30 ensimmäistä valitaan valtuuskunnan jäseniksi ja loput kymmenen valtuuskunnan varajäseniksi. Lisäksi opiskelijajäsenet valitsevat keskuudestaan neljä jäsentä, joista kaksi eniten ääniä saanutta valitaan valtuuskunnan opiskelijajäseniksi ja loput kaksi valtuuskunnan opiskelijavarajäseniksi. 

Tarkemmat määräykset vaaleista annetaan valtuuskunnan vaalijärjestyksessä, jonka valtuuskunta vahvistaa.

Vaalikelpoinen on liiton äänioikeutettu jäsen. Pysyvässä työsuhteessa liittoon oleva ei saa asettua ehdokkaaksi valtuuskunnan vaaleissa.

14 §   Valtuuskunnan varajäsenet

Mikäli valtuuskunnan jäsen tai opiskelijajäsen on estynyt saapumasta valtuuskunnan kokoukseen, tulee hänen ilmoittaa esteestä liiton toimistolle, joka kutsuu jäsenen tilalle eniten ääniä saaneen varajäsenen ja opiskelijajäsenen tilalle eniten ääniä saaneen opiskelijavarajäsenen. Valtuuskunnan puheenjohtajan tulee kokouksen alussa todeta paikalle saapuneiden varajäsenten läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus.

15 §   Valtuuskunnan tehtävät

Valtuuskunnan tehtävänä on valita liiton puheenjohtaja, hallitus ja luottamusneuvosto, ohjata ja valvoa hallituksen toimintaa, vahvistaa liiton rahastojen säännöt, luottamusneuvoston toimintasääntö, eläinlääkäreiden eettiset ja kollegiaaliset säännöt sekä muut vastaavat ohjeistot. 

16 §   Valtuuskunnan kokoukset

Valtuuskunnan vaalin jälkeisessä järjestäytymiskokouksessa valtuuskunta valitsee liiton puheenjohtajan sekä keskuudestaan valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kolmeksi kalenterivuodeksi.

Huhti-toukokuun aikana pidettävässä valtuuskunnan kevätkokouksessa

1)    tarkastetaan hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tilintarkastajien kertomus edelliseltä tilivuodelta; sekä
2)    vahvistetaan edellisen tilivuoden tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 

Syys-marraskuun aikana pidettävässä valtuuskunnan syyskokouksessa

1)    vahvistetaan taloussuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi, määrätään liitolle seuraavana toimintavuonna kannettavat jäsenmaksut sekä päätetään liiton luottamushenkilöiden palkkioista ja matkakulujen korvaamisen perusteista;
2)    valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle;
3)    valitaan luottamusneuvosto joka kolmas vuosi;
4)    valitaan Suomen eläinlääketieteen säätiön hallitus joka kolmas vuosi; sekä
5)    valitaan seuraavan toimintavuoden tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa ja näille yksi varatilintarkastaja

Päätöksenteko valtuuskunnan kokouksessa tapahtuu yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa. Vaalissa tasatulos ratkaistaan arvalla. Asiassa on suoritettava suljettu äänestys, mikäli joku valtuuskunnan jäsenistä sitä vaatii.

Hallituksen tulee kutsua valtuuskunnan ylimääräinen kokous koolle, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolmasosa valtuuskunnan jäsenistä tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista liiton jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
 
Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti valtuuskunnan jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää, paitsi milloin on tarpeen päättää kiireellisestä työtaistelutoimenpiteestä, jolloin kutsu on lähetettävä kolmea päivää ennen kokouspäivää. 

Kokouskutsussa on mainittava valtuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat. Valtuuskunta voi yksimielisellä päätöksellä ottaa kokouksen työjärjestykseen päätettäväksi muitakin valtuuskunnan jäsenten tai hallituksen esittämiä asioita. Mikäli valtuuskunnan päätös ottaa kokouskutsussa mainitsematon asia työjärjestykseen päätettäväksi ei ole yksimielinen, voidaan asiasta keskustella mutta ei tehdä päätöstä.

Jos valtuuskunnan jäsenen tekemä aloite on saapunut hallitukselle vähintään kolmea kuukautta ennen valtuuskunnan kokousta, tulee hallituksen valmistella aloite ja sisällyttää se valtuuskunnan seuraavaan kokouskutsuun.

Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet valtuuskunnan jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien on saapuvilla.

Liiton toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuskunnan kokouksessa. 

Valtuuskunnan järjestäytymiskokous on pidettävä vaalien jälkeisen tammikuun loppuun mennessä.

17 §   Liiton puheenjohtaja

Liiton puheenjohtaja valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi valtuuskunnan vaalin jälkeisessä valtuuskunnan järjestäytymiskokouksessa. Liiton puheenjohtaja toimii hallituksen puheenjohtajana ja edistää toiminnallaan liiton tarkoituksen toteutumista.

Jos liiton puheenjohtaja kesken toimikautensa eroaa tai erotetaan tehtävästään tai jäsenyydestään taikka pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, hoitaa hallituksen varapuheenjohtaja hänen tehtäviään, kunnes valtuuskunta seuraavassa kokouksessaan on valinnut uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

18 §   Liiton hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä. Lisäksi voidaan valita korkeintaan kaksi varajäsentä. Kaikkien hallitukseen valittujen tulee olla liiton jäseniä. Hallituksen kokoonpanon tulee mahdollisuuksien mukaan vastata jäsenkunnan jakaumaa.

Varsinaiset jäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan ja heistä eroaa vuosittain kaksi. Sama henkilö voi tulla valituksi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi vain kahdeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin. Tämä ei koske liiton puheenjohtajaa ja hallituksen varajäseniä.

Varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan ja he käyttävät varsinaisen jäsenen äänioikeutta tämän ollessa estyneenä tai tämän erottua kesken toimikauden. Varajäseniä valittaessa heidät tulee asettaa järjestykseen, jonka mukaisesti he tulevat tarvittaessa varsinaisen jäsenen sijaan.

Hallituksen jäsenten vaalissa jokainen valtuuskunnan jäsen saa äänestää enintään niin useaa ehdokasta kuin hallitukseen kulloinkin valitaan.

Hallitukseen valittu valtuuskunnan jäsen tai varajäsen säilyttää jäsenyytensä tai varajäsenyytensä valtuuskunnassa.

Hallitus valitsee kunkin kalenterivuoden ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan itselleen varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta taikka jos vähintään kaksi hallituksen varsinaista jäsentä sitä kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä on kokouksessa saapuvilla. Valtuuskunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä hallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa. 

19 §   Hallituksen tehtävät

Hallitus huolehtii liiton toiminnasta. Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa ja muualla näissä säännöissä on sanottu, hallituksen tehtävänä on:

1)    edustaa liittoa;
2)    hoitaa liiton varoja ja huolehtia kirjanpidosta sekä tilinpäätöksen valmistamisesta; 
3)    pitää yhteyttä järjestöihin ja viranomaisiin; 
4)    valmistella valtuuskunnalle esitettävät asiat ja panna täytäntöön valtuuskunnan päätökset; sekä 
5)    ottaa ja vapauttaa toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän tehtävänsä, palkkauksensa ja muut työehdot

20 §   Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja tai hallituksen varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä hallituksen valitseman liiton toimihenkilön kanssa tai hallituksen siihen valitseman hallituksen jäsenen kanssa.

21 §   Liiton toiminta- ja tilivuosi

Liiton toiminta  ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on yhdessä hallituksen laatiman toimintakertomuksen kanssa jätettävä tilintarkastajien tarkastettaviksi ennen huhtikuun 1. päivää.

22 §   Liiton ansiomerkki

Liiton ansiomerkistä ja sen myöntämisestä määrätään valtuuskunnan hyväksymässä ansiomerkkiohjesäännössä.

23 §   Liiton luottamusneuvosto

Valtuuskunta valitsee liiton luottamusneuvoston. Luottamusneuvoston toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Luottamusneuvostoon valitaan puheenjohtaja ja kuusi jäsentä, joiden tulee olla liiton jäseniä.

Valtuuskunta vahvistaa luottamusneuvoston toimintasäännön sekä eläinlääkäreiden eettiset ja kollegiaaliset säännöt.
    

24 §   Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että päätös tehdään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä valtuuskunnan kokouksessa annetuista äänistä.

25 §   Liiton purkautuminen

Liiton purkautumiseen vaaditaan, että päätös tehdään kahdessa perättäisessä valtuuskunnan kokouksessa, joiden välin tulee olla vähintään kaksi kuukautta, ja että päätös tehdään vähintään neljän viidesosan enemmistöllä valtuuskunnan kokouksessa annetuista äänistä.

Liiton purkautumisesta päätettäessä on yksinkertaisella äänten enemmistöllä samalla ratkaistava, miten liiton jäljelle jäävät varat on käytettävä näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin.