Liiton säännöt

Hyväksytty valtuuskunnan syyskokouksessa 17.11.2018.
 

1 §    Nimi, kotipaikka ja toimialue

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimi­tetään liitoksi, nimi on Suomen Eläinlääkäri­liitto ry, ruotsiksi Finlands Veterinärförbund rf, ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Liiton toimialue käsittää koko valtakunnan.
 

2 §   Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on olla yhdyssiteenä liiton jäsenten kesken, toimia eläinlääketieteen ja käytännön eläinlääkinnän edistämiseksi ja eläinlääkintölaitoksen kehittämiseksi maassamme, valvoa eläinlääkärikunnan ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä edistää muitakin eläinlääkärikunnan yhteisiä pyrkimyksiä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa julkaisutoimintaa ja tukee eläinlääketieteellistä tutkimusta, järjestää esitelmä‑, luento‑ ja muita koulutustilaisuuksia sekä vuosittain eläinlääkäripäivät, tekee eläinlääkintää koskevia esityksiä, edustaa toimialallaan jäseniään suhteissa muihin ammatillisiin yhteenliittymiin ja ulkomaisiin eläinlääkärijärjestöihin, toimii neuvottelevana elimenä eläinlääkärikunnan ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja koskevissa kysymyksissä ja ryhtyy muihinkin näiden etujen valvomista ja yhteisten pyrkimysten edistämistä tarkoittaviin toimiin sekä tukee heikossa sosiaalisessa asemassa olevia jäseniään ja näiden omaisia sekä taloudellisesti että muulla tavoin.

Liiton julkaisu on Suomen Eläinlääkärilehti ‑ Finsk Veterinärtidskrift.

Liitto voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
 

3 §   Jäsenryhmät

Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä ja kunniajäseniä. 
 

4 §   Jäsenyyden kriteerit

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa laillistettu eläinlääkäri, joka sitou­tuu toimimaan liiton tarkoitusperien mukaises­ti ja täyttämään liiton jäsenyyteen kuuluvat velvoitukset.

Eläinlääketieteen opiskelija voi­daan hyväksyä liiton opiskelijajäseneksi, kun hän on saanut opiskeluoikeuden eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja varsinaiseksi jäseneksi valtuuskunnan erikseen päättämien perustei­den mukaisesti.

Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erittäin ansiokkaalla tavalla edistänyt eläinlääketiedettä tai eläinlääkintölaitoksen kehitystä taikka huomattavalla tavalla tai pitkän aikaa toiminut liiton hyväksi.
 

5 §   Hyväksyminen jäseneksi

Varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen hyväksyy hallitus asianomaisen hakemuksesta. Ellei päätös ole yksimielinen, tulee asia alistaa päätettäväksi valtuuskunnan kokoukseen, jossa hyväksyvään päätökseen vaaditaan vähintään kaksi kolmasosaa an­netuista äänistä.

Kunniajäsenen kutsumisesta päät­tää valtuuskunta. Kunniajäseneksi kutsumiseen vaa­ditaan vähintään yhdeksän kymmenesosaa annetuista äänistä.

Hallituk­sen tulee lähettää hakijalle kirjallinen ilmoitus jäsenhakemusta koskevasta päätöksestä. Kunniajäsenelle ilmoitetaan kutsumisesta kunniakirjalla.
 

6 §   Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Liitosta eroaminen tapahtuu ilmoittamalla asiasta siten kuin yhdistyslaissa määrätään.

Valtuuskunta voi hallituksen esityk­sestä erottaa jäsenen, joka ei hallituksen kehotuksen saa­tuaan kolmen kuukauden kuluessa ole suo­rittanut liitolle tulevia maksuja eikä esittänyt hallituksen hyväksymiä syitä lykkäyksen saa­miseksi.

Valtuuskunta voi hallituksen tai luottamusneuvoston esityksestä erottaa jäsenen, joka on toiminut vastoin liiton sääntöjä, tarkoitusperiä tai yleisiä eläinlääkärikunnan kollegiaalisuusperiaatteita taikka käyttäytymisellään alentanut eläinlääkärikunnan arvoa.

Jäsenelle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen erottamisasian käsittelyä hallituksessa tai luottamusneuvostossa.

Jäsensuhde lakkaa, kun eroilmoitus on vastaanotettu tai kun erottamisesta on tehty päätös. Jäsensuhteen lakkaamisesta on ilmoitettava asianomaiselle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa eroilmoituksen saapumisesta tai erottamispäätöksen tekemisestä.
 

7 §   Kurinpito

Liiton kurinpitoseuraamuksia ovat erottaminen, varoitus ja huomautus. Luottamusneuvosto voi antaa varoituksen tai huomautuksen jäsenelle, joka on toiminut vastoin liiton sääntöjä, tarkoitusperiä tai yleisiä eläinlääkärikunnan kollegiaalisuusperiaatteita taikka käyttäytymisellään alentanut eläinlääkärikunnan arvoa. Kurinpitoseuraamusta koskeva päätös voidaan julkaista Suomen Eläinlääkärilehdessä.

Tarkemmat säännökset kurinpitoseuraamuksista sisältyvät valtuuskunnan vahvistamaan Suomen Eläinlääkäriliiton luottamusneuvoston toimintasääntöön.
 

8 §   Jäsenmaksut

Varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen tulee suorittaa lii­tolle valtuuskunnan jäsenryhmille erikseen määräämä vuo­sittainen jäsenmaksu, mahdollinen ylimää­räinen jäsenmaksu sekä jäseneksi liityttäessä maksettava liittymisjäsenmaksu.

Kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuvelvollisuudesta.

Jäsenen maksettaviksi kuuluvat jäsenmaksut on suoritettava valtuuskunnan määräämänä aikana.

Liitosta eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada liitolle suorittamiaan maksuja takaisin.
 

9 §   Alennukset jäsenmaksusta

Hallitus voi myöntää valtuuskunnan vahvistaman suuruisen alennuksen vuosittaisesta jäsenmaksusta, mikäli jäsen toimii tehtävässä, joka ei olennaisella tavalla perustu hänen eläinlääketieteelliseen koulutukseensa. Alennus voidaan myöntää siksi ajaksi, kun jäsen on sanotussa tehtävässä.
 

10 §   Vapautus jäsenmaksusta

Jäsenen, joka vanhuuden tai sairauden ta­kia on menettänyt ansaitsemiskykynsä ja sen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä on joutunut taloudelliseen ahdinkoon, voi hallitus määräajaksi tai ainaiseksi vapaut­taa jäsenmaksujen suorittamisesta.
 

11 §   Liiton organisaatio

Valtuuskunta käyttää näistä säännöistä ilmenevin rajoituksin yhdistyslain mukaisesti yhdistyksen kokoukselle kuuluvaa päätösvaltaa.

Toimeenpanevana elimenä on liiton hallitus. Talousarvion puitteissa hallitus voi palkata tarvittavaa henkilökuntaa.

Liiton sisäistä toimintaa varten valtuuskunta ja hallitus voivat asettaa pysyviä valiokuntia ja tilapäisiä työryhmiä. Valtuuskunta asettaa myös luottamusneuvoston.

Liiton kokouksissa voidaan hallituksen niin päättäessä ottaa käyttöön reaaliaikainen etäosallistuminen teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen sitä.
 

12 §   Valtuuskunnan kokoonpano

Valtuuskuntaan kuuluu 30 jäsentä ja kymmenen varajäsentä sekä kaksi opiskelijajäsentä ja kaksi opiskelijavarajäsentä.
                    

13 §   Valtuuskunnan vaali

Valtuuskunnan vaali suoritetaan joka kolmas vuosi. Valtuuskunnan toimikausi alkaa vaalia seuraavan kalenterivuoden alusta. Toimikausi kestää kolme kalenterivuotta.

Valtuuskuntaa valittaessa kullakin liiton jäsenellä tai kunniajäsenellä, joka on hyväksytty jäseneksi vaaleja edeltäneen kesäkuun loppuun mennessä, on 10 ääntä. Opiskelijajäsenellä, joka on hyväksytty jäseneksi vaaleja edeltäneen kesäkuun loppuun mennessä, on 2 ääntä.

Valtuusto valitaan jäsenäänestyksessä suhteellisilla vaaleilla siten kuin yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2 kohdassa säädetään ja valtuuskunnan hyväksymässä vaalijärjestyksessä ja näissä säännöissä tarkemmin määrätään.

Tarkemmat määräykset vaaleista annetaan valtuuskunnan vaalijärjestyksessä, jonka valtuuskunta vahvistaa.

Vaalikelpoinen on liiton äänioikeutettu jäsen. Pysyvässä työsuhteessa liittoon oleva ei saa asettua ehdokkaaksi valtuuskunnan vaaleissa.
 

14 §   Valtuuskunnan varajäsenet

Mikäli valtuuskunnan jäsen tai opiskelijajäsen on estynyt saapumasta valtuuskunnan kokoukseen, tulee hänen ilmoittaa esteestä liiton toimistolle, joka kutsuu jäsenen tilalle eniten ääniä saaneen varajäsenen ja opiskelijajäsenen tilalle eniten ääniä saaneen opiskelijavarajäsenen. Valtuuskunnan puheenjohtajan tulee kokouksen alussa todeta paikalle saapuneiden varajäsenten läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus.
 

15 §   Valtuuskunnan tehtävät

Valtuuskunnan tehtävänä on valita liiton puheenjohtaja, hallitus ja luottamusneuvosto, ohjata ja valvoa hallituksen toimintaa, vahvistaa liiton rahastojen säännöt, luottamusneuvoston toimintasääntö, eläinlääkäreiden eettiset ja kollegiaaliset säännöt sekä muut vastaavat ohjeistot.
 

16 §   Valtuuskunnan kokoukset

Valtuuskunnan vaalin jälkeisessä järjestäytymiskokouksessa valtuuskunta valitsee liiton puheenjohtajan sekä keskuudestaan valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kolmeksi kalenterivuodeksi.

Huhti-toukokuun aikana pidettävässä valtuuskunnan kevätkokouksessa

1. tarkastetaan hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tilintarkastajien kertomus edelliseltä tilivuodelta; sekä
2. vahvistetaan edellisen tilivuoden tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille

Syys-marraskuun aikana pidettävässä valtuuskunnan syyskokouksessa

1. vahvistetaan taloussuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi, määrätään liitolle seuraa­vana toimintavuonna kannettavat jäsen­maksut sekä päätetään liiton luottamushen­kilöiden palkkioista ja matkakulujen korvaamisen perusteista;
2. valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten ti­lalle;
3. valitaan luottamusneuvosto joka kolmas vuosi;
4. valitaan Suomen eläinlääketieteen säätiön hallitus joka kolmas vuosi; sekä
5. valitaan seuraavan toimintavuoden tilejä tar­kastamaan kaksi tilintarkastajaa ja näille yksi varatilintarkastaja

Päätöksenteko valtuuskunnan kokouksessa tapahtuu yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa. Vaalissa tasatulos ratkaistaan arvalla. Asiassa on suoritettava suljettu äänestys, mikäli joku valtuuskun­nan jäsenistä sitä vaatii.

Hallituksen tulee kutsua valtuuskunnan ylimääräinen kokous koolle, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolmasosa valtuuskunnan jäsenistä tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista liiton jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti valtuuskunnan jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää, paitsi milloin on tarpeen päättää kiireellisestä työtaistelutoimenpiteestä, jolloin kutsu on lähetettävä kolmea päivää ennen kokouspäivää.

Kokouskutsussa on mainittava valtuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat. Valtuuskunta voi yksimielisellä päätöksellä ottaa kokouksen työjärjestykseen päätettäväksi muitakin valtuuskunnan jäsenten tai hallituksen esittämiä asioita. Mikäli valtuuskunnan päätös ottaa kokouskutsussa mainitsematon asia työjärjestykseen päätettäväksi ei ole yksimielinen, voidaan asiasta keskustella mutta ei tehdä päätöstä.

Jos valtuuskunnan jäsenen tekemä aloite on saapunut hallitukselle vähintään kolmea kuukautta ennen valtuuskunnan kokousta, tulee hallituksen valmistella aloite ja sisällyttää se valtuuskunnan seuraavaan kokouskutsuun.

Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet valtuuskunnan jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien on saapuvilla.

Liiton toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuskunnan kokouksessa.

Valtuuskunnan järjestäytymiskokous on pidettävä vaalien jälkeisen tammikuun loppuun mennessä.
 

17 §   Liiton puheenjohtaja

Liiton puheenjohtaja valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi valtuuskunnan vaalin jälkeisessä valtuuskunnan järjestäytymiskokouksessa. Liiton puheenjohtaja toimii hallituksen puheenjohtajana ja edistää toiminnallaan liiton tarkoituksen toteutumista.

Jos liiton puheenjohtaja kesken toimikautensa eroaa tai erotetaan tehtävästään tai jäsenyydestään taikka pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, hoitaa hallituksen varapuheenjohtaja hänen tehtäviään, kunnes valtuuskunta seuraavassa kokouksessaan on valinnut uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
 

18 §   Liiton hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä. Lisäksi voidaan valita korkeintaan kaksi varajäsentä. Kaikkien hallitukseen valittujen tulee olla liiton jäseniä. Hallituksen kokoonpanon tulee mahdollisuuksien mukaan vastata jäsenkunnan jakaumaa.

Varsinaiset jäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan ja heistä eroaa vuosittain kaksi. Sama henkilö voi tulla vali­tuksi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi vain kahdeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin. Tämä ei koske liiton puheenjoh­tajaa ja hallituksen varajäseniä.

Varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan ja he käyttävät varsinaisen jäsenen äänioikeutta tämän ollessa estyneenä tai tämän erottua kesken toimikauden. Varajäseniä valittaessa heidät tulee asettaa järjestykseen, jonka mukaisesti he tulevat tarvittaessa varsinaisen jäsenen sijaan.

Hallituksen jäsenten vaalissa jokainen val­tuuskunnan jäsen saa äänestää enintään niin useaa ehdokasta kuin hallitukseen kulloinkin valitaan.

Hallitukseen valittu valtuuskunnan jäsen tai varajäsen säilyttää jäsenyytensä tai varajäsenyytensä valtuuskunnassa.

Hallitus valitsee kunkin kalenterivuoden en­simmäisessä kokouksessaan keskuudestaan itselleen varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hä­nen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta taikka jos vähintään kaksi hallituksen varsinaista jä­sentä sitä kirjallisesti vaatii. Hallitus on pää­tösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapu­heenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jä­sentä on kokouksessa saapuvilla. Valtuuskun­nan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajal­la sekä hallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokoukses­sa.
 

19 §   Hallituksen tehtävät

Hallitus huolehtii liiton toiminnasta. Sen li­säksi, mitä yhdistyslaissa ja muualla näissä säännöissä on sanottu, hallituksen tehtävänä on:

1. edustaa liittoa;
2. hoitaa liiton varoja ja huolehtia kirjanpi­dosta sekä tilinpäätöksen valmistamisesta;
3. pitää yhteyttä järjestöihin ja viranomaisiin;
4. valmistella valtuuskunnalle esitettävät asiat ja panna täytäntöön valtuuskunnan päätökset; sekä
5. ottaa ja vapauttaa toimihenkilöt sekä vah­vistaa heidän tehtävänsä, palkkauksensa ja muut työehdot
    

20 §   Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjoh­taja tai hallituksen varapuheenjohtaja jompi­kumpi yhdessä hallituksen valitseman liiton toimihenkilön kanssa tai hallituk­sen siihen valitseman hallituksen jäsenen kanssa.
 

21 §   Liiton toiminta- ja tilivuosi

Liiton toiminta‑ ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on yhdessä hallituksen laatiman toi­mintakertomuksen kanssa jätettävä tilintarkas­tajien tarkastettaviksi ennen huhtikuun 1. päi­vää.
 

22 §   Liiton ansiomerkki

Liiton ansiomerkistä ja sen myöntämisestä määrätään valtuuskunnan hyväk­symässä ansiomerkkiohjesäännössä.
 

23 §   Liiton luottamusneuvosto

Valtuuskunta valitsee liiton luottamusneuvoston. Luottamusneuvoston toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Luottamusneuvostoon valitaan puheenjohtaja ja kuusi jäsentä, joiden tulee olla liiton jäseniä.

Valtuuskunta vahvistaa luottamusneuvoston toimintasäännön sekä eläinlääkäreiden eettiset ja kollegiaaliset säännöt.
 

24 §   Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että päätös tehdään vähintään kahden kol­masosan enemmistöllä valtuuskunnan kokouksessa an­netuista äänistä.
 

25 §   Liiton purkautuminen

Liiton purkautumiseen vaaditaan, että päätös tehdään kahdessa perättäisessä valtuuskunnan kokouksessa, joiden välin tulee olla vähintään kaksi kuukautta, ja että päätös tehdään vähintään neljän viidesosan enemmistöllä valtuuskunnan kokouksessa annetuista äänistä.

Liiton purkautumisesta päätettäessä on yksin­kertaisella äänten enemmistöllä samalla ratkaistava, miten liiton jäljelle jäävät varat on käytettävä näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin.