Vuoden vaihde toi voimaan uuden eläinten hyvinvointilain. Lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia, hyvää kohtelua ja suojella eläimiä niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Lain rinnalle voimaan astui valtioneuvoston asetus eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja keinollisen lisäämisen menetel­mistä. Olettehan kaikki huomanneet nämä ja ottaneet ne haltuun Finlexin säädöskokoelmasta.

Eläinten hyvinvointilakiin saatiin monta liiton tavoittelemaa eläinten hyvinvointia parantavaa kohtaa, esimerkiksi jatkuva vedensaanti ja eläinlääkärin ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen takia tehdyistä toimenpiteistä. Lisäksi kiellettiin uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentaminen, luovuttiin porsaiden kirurgisesta kastraatiosta siirtymäajalla sekä puututtiin eläinten haitalliseen jalostukseen ja pentutehtailuun.

Osa liiton esittämistä muutoksista jäi lain ulkopuolelle. Tämä on valitettavaa, mutta yleistä, ja näiden asioiden edistämiseksi työtä on jatkettava. Esimerkiksi turkistatarhaukseen ei eläinten hyvinvointilaissa puututtu eikä parsinavetoista ja porsitushäkeistä luovuta kuin vasta niiden käyttöiän tullessa tiensä päähän. Syksyllä liitto julkaisi kielteisen kannan nykymuotoiseen turkistarhaukseen.

Kansalaisten kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan kasvaa koko ajan ja eläinten hyvinvoinnin valvomiseen viranomaisteitse tulee olla selkeät linjaukset. Hyvinvointilain uudistuksen viime metreillä tehtiin valvonnan osalta aikaisempaan lakiin verrattuna huononnus. Suurin osa lemmikkieläimistä on kotirauhan piirissä ja muutos nosti valvonnan tarkastuskynnystä (78§) merkittävästi, yli nykyisen lainsäädännön. Muutoksella eläinten hyvinvoinninepäkohtiin voidaan puuttua vasta, kun hyvinvointi on merkittävästi alentunut tai lain vaatimuksia laiminlyödään yli sakkorangaistuksen rajan.

Eläinten hyvinvointilain myötä voimaan astuu sekä uusia että osittain muuttuvia asetuksia, jotka ovat vanhaa eläinsuojeluasetusta tiukempia. Muuttuneet lain vaatimukset edellyttävät asetuksien uudelleen arviointia. Näissäkin tilanteissa liitto varmistaa eläinlääkärien äänen kuulumisen. Lausuntokierroksella olivat vastikään broilerien suojeluun liittyvän asetuksen muutosehdotukset. Harmillisesti muutokset olivat hyvin pieniä ja toivon, että asetusten uudelleenarvio on jatkossa paljon kattavampi.

Eläinten hyvinvointilain mukaan jalostuksella pitää pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Eläinten jalostusta koskeva asetus tulee kevään aikana lausunnolle ja asetukseen on asetettu suuria toiveita. Tarkemmilla asetuksilla voidaan parantaa eläinten hyvinvointia ja kehittää valvontatyötä. Edellisen lain nojalla molemmat jäivät toteuttamatta.

Jalostusvaatimusten lisäksi säädettiin eläinlääkäreitä koskeva ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen vuoksi lemmikeille tehdyistä toimenpiteistä. Ilmoitusvelvollisuuden valvonnan alkamisajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Asetus vaatii ensin tarkennuksia, jotta eläinlääkärit pystyvät kirjaamaan ilmoituksia viranomaisten eläinrekistereihin. Lisäksi valvontaeläinlääkärin tiedonsaanti tulee varmistaa, jotta eläinten lainsäädännön vastaista jalostuskieltoa pystytään valvomaan.

Kaikkien odotukset olivat lain osalta korkealla. Toiveena oli nykyaikainen ja muiden Pohjoismaiden kanssa vaatimuksiltaan samalle tasolle yltävä laki. Siitä jäätiin jonkin verran. Käytännön valvontatyötä varten on tärkeää jatkaa näkemysten vaihtoa ja keskustelua eri tahojen välillä. Seuraavat Eläinlääkäripäivät antavat tähän hyvän mahdollisuuden: päivillä yleisteemana on eläinten hyvinvointi ja eläinlääkinnän etiikka. Eläinlääkäripäivien ennakkotietoja julkaistaan kesäkuussa ilmestyvässä Eläinlääkärilehdessä.

Jatketaan työtä paremman hyvinvoinnin eteen.

Mikko Turku

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja