Eläinlääkäriliiton valtuuskunta kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseensa Helsinkiin kesken repaleisen marraskuun, jota sävyttävät myös Eläinlääkäripäivät ja Euroopan eläinlääkärijärjestöjen kattojärjestön (FVE) kokous. Valtuuskunta on demokraattisesti vaaleilla valittu liiton ylin päättävä elin. Luottamustoimisina valtuuskunnan jäseninä istuu 32 eläinlääkärien edunvalvonnalle sydämensä menettänyttä kollegaa eri puolilta Suomea, eri ikäryhmistä ja profession eri sektoreilta. Puheenjohdettuani nyt kolmatta kautta tätä kolmivuosittain vaihtuvaa, mutta joka kaudella yhtä osaavaa joukkoa, olen aina yhtä vaikuttunut eläinlääkärien aktiivisuudesta, fiksuudesta ja valveutuneisuudesta. Agendalla oli liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman lisäksi liiton kannan muodostaminen turkistarhaukseen.

Liitto on aiemmin linjannut, että tällä toimintakaudella otetaan kantaa turkistarhaukseen. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten eläinlääkärikunta ei ollut tähän valmis, mutta muutoksen tuulet ovat puhaltaneet ja yleinen mielipideilmapiiri vaatii eläintuotannolta enemmän ja parempaa eettisyyttä ja hyvinvointia. Viimeisimpien gallupien mukaan jopa 80 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista, häkkikasvatukseen perustuvaa eläinten pitoa vain turkin vuoksi. Myös hyvinvointilakiuudistukseen liitto on jo lausunut, ettei nykymuotoinen turkistarhaus voi olla uuden lain nojalla enää hyväksyttävää. Tutkimustietoa on, ja tieto lisää tuskaa.

Virallista kannanottoa on liitolta hyvinkin odotettu tilanteessa, jossa turkistuotannon vastainen adressi kerää hetkessä 100 000 nimeä, lähes 800 kollegaa on allekirjoittanut erillisen vetoomuksen turkistarhauksen lopettamiseksi, monet arvostetut kotimaisetkin hyvinvointitutkijat ovat ottaneet kantaa nykymuotoisen tarhauksen lopettamisen puolesta, ja 26 eurooppalaista valtiota on joko lopettanut tai lopettamassa turkiseläinten tarhaamista. Euroopan Komissiossa on prosessoitu melko tuoreeltaan aloitteita turkistarhauksen kieltämiseksi unionin alueella. Suomi on jäämässä pieneen turkin vuoksi kasvatettavien eläimien häkkitarhausta puolustavaan vähemmistöön Kreikan ja Romanian kanssa.

Valtuuskunnan keskustelua taustoitti liiton eläinsuojelu- ja eettisten valiokuntien muistio. Nykymuotoinen turkistarhaus on ongelmallista eläinlääkärien perspektiivistä erityisesti eläinten hyvinvointiongelmien ja kansanterveys­riskien vuoksi. Näitä tosiasioita on vaikea kiistää nyt, kun lintuinfluenssa riehuu turkistarhoilla ja työllistää valvontapuolen kollegoita ankarasti rannikolla, jonne Suomen turkistarhat pitkälti keskittyvät. Myös tuottajat ovat ahtaalla ja jalostuseläinten menetys lintuinfluenssalle lisää ahdinkoa; tiloilla on työskennelty taudin torjunnassa hyvässä yhteistyössä valvovien kollegojemme kanssa. Tämä tekee kannan ottamisesta meille vaikeampaa - emme ole sokeita mahdollisesti monessa sukupolvessa periytyneen elinkeinon tuskalle, elinkeinon, joka toimii edelleen merkittävänä työllistäjänä alueellaan. Elinkeinon, jossa on vilpittömästi uskottu hyvän tekemiseen, mutta hyvinvointitiedon lisääntyminen on ajanut turkiseläinten häkkikasvatuksen ohi.

Liiton valtuuskunta päätyi 11. marraskuuta pitkän ja kattavan keskustelun jälkeen konsensukseen siitä, että liiton mielestä nykymuotoisen, häkkikasvatukseen perustuvan turkistuotannon aika on ohi. Muutoksessa on kuitenkin huomioitava vahva valtion luopumistuki nykyisille turkiskasvattajille, ja rakennetuki alueille. Alueellisesti ja paikallisesti tuotannolla ja työpaikkojen menetyksillä on isoja vaikutuksia, mutta kyllä tehtaiden ja muiden isojen teollisten toimijoiden lakkauttamisistakin on aina selvitty, kun on ollut pakko. Kun jostain luopuu, tulee jotain muuta tilalle, usein paljon parempaa.

Avasimmeko valtuuskunnassa Pandoran lippaan eläintuotannon suhteen? Sitä ei kukaan tiedä, mutta yhteiskunnallista eläinten hyvinvointia askel askeleelta parantavaa keskustelua ei meidän eläinlääkärien tule pelätä. Turkiskannanottoa on myös kritisoitu - huono hetki lintuinfluenssan kanssa painiville kollegoille, liian myöhään toisille, liian radikaali toisille. Kiitostakin on tullut ja on koettu, että tämän asian momentum oli juuri nyt. Täydellistä ajankohtaa tunteita herättävän asian kanssa julkisuuteen tulolle tuskin on koskaan.

Hanna Nurmi

valtuuskunnan puheenjohtaja