Eläinlääkäriliiton jäsenistö on ilmaissut äänensä vaaleissa. Valtuuskunnan kokoonpano muuttui selvästi. Liiton vaalit ovat suhteelliset listavaalit, joissa kaikki vaaliryhmän äänet lasketaan yhteen. Vaalien tulos osoittaa, että pitkä ehdokaslista ja äänien keskittäminen ovat tehokkaita äänten kerääjiä.

Savo-Karjalan vaaliryhmä oli suurin, 27 ehdokasta. Ryhmästä nousi valtuuskuntaan kuusi ehdokasta. Suomen Kunnaneläinlääkäriliiton 23 ehdokkaasta nousi valtuuskuntaan viisi. Nuoret eläinlääkärit olivat ensi kertaa omana vaaliryhmänään. Vaalitulos oli loistava, viisi ehdokasta nousi valtuuskuntaan 15 ehdokkaasta.

Myös elintarvikehygienian ja valvonnan vaikuttajien ja Puoli Suomea vaaliryhmillä oli useita ehdokkaita ja ryhmät menestyivät vaaleissa. Kaikista vaaliryhmistä nousi valtuuskuntaan ehdokkaita. Valtuuskunta edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa, mutta yrittäjien osuus on pieni. Yrittäjillä ei ollut näissä vaaleissa omaa vaaliryhmää.

Neljäkymmentä prosenttia valtuuskunnan jäsenistä on sellaisia, jotka eivät olleet vanhassa valtuuskunnassa. Näiden uusien joukossa on useita, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana liiton toiminnassa. On ilahduttavaa, että näissä vaaleissa ehdokkaita oli ennätyksellisen suuri määrä.

Eläinlääkäriliiton vaaleissa ei perinteisesti ole kampanjoitu näkyvästi. Ammattikunta kasvaa kuitenkin jatkuvasti, eivätkä jäsenet enää tunne toisiaan. Tällä kertaa ehdokkailla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus kertoa, mitä asioita he aikovat ajaa valtuuskunnassa. Suuri osa ehdokkaista kertoikin päämääristään ja helpotti näin äänestäjiä valinnassaan.

Äänestysprosentti 32 oli prosenttiyksikön suurempi kuin edellisissä vaaleissa. Opiskelijoista käytti ääntään 17 prosenttia. Hyväksyttyjä äänestyslippuja oli 697 ja opiskelijavaalissa 72. Hylättyjen äänestyslippujen määrä oli alhainen, vain 11 hylättiin. Hylkäyksen pääasiallisena syynä oli, ettei äänestyslippua ollut suljettu vaalikuoreen. Myöhässä saapuneita palautuskuoria oli harmillisesti yli kolmekymmentä. Ilmeisesti Posti toimii yllättävän hitaasti. Vaalilautakunta ehdottikin, että sähköisen äänestysjärjestelmän mahdollisuus selvitettäisiin seuraaviin vaaleihin mennessä.

Valtuuskunnan jäsenten jakautuminen työelämän eri sektoreihin poikkeaa jäsenkunnan jakautumisesta jonkin verran. Suurten vaaliryhmien ja äänten keskittämisen ansiosta kuntasektorin jäsenten osuus valtuuskunnassa on 34 prosenttia, kun se jäsenkunnassa on 16. Valtiosektorin vastaavat luvut ovat 14 ja 7 prosenttia, yliopistosektorin 14 ja 4  prosenttia, yksityisten palkansaajien 12 ja 15  prosenttia, yrittäjien 5  ja 8  prosenttia sekä sijaisuuksia tekevien 12 ja 17 prosenttia.

Valtuuskunta on liiton ylin päättävä elin, ja liiton tavoitteena on toimia tasapuolisesti kaikkien ammattiryhmien edunvalvonnassa. Eri ammattiryhmien valiokuntien kautta ryhmien äänet tulevat kuuluville sekä hallituksessa että valtuuskunnassa. Toivottavasti ne ehdokkaaksi asettuneet, jotka eivät tällä kertaa tulleet valituiksi valtuuskuntaan, hakeutuvatkin nyt liiton valiokuntatyöhön.

Liiton toiminnassa tarvitaan sen jäsenten osaamista ja näkemystä, jotta toimenpiteet voidaan suunnata tarpeiden mukaan. Voit ottaa yhteyttä luottamushenkilöihin ja liiton toimistoon, osallistua liiton järjestämiin tilaisuuksiin ja vastata jäsenkyselyihin, jolloin voimme kehittää liiton toimintaa jäsenten parhaaksi.

Marjatta Vehkaoja
Toiminnanjohtaja