Eläinlääketieteellinen koulutusala Helsingin yliopistossa (HY) näyttää jatkuvan suosittuna. Vuosittainen noin 700–800 hakijan volyymi kasvoi viime keväänä noin 1600 hakijaan haku-uudistuksen siivittämänä. Mikään ei viittaa siihen, että koulutusalamme suosio olisi hiipumassa – päinvastoin.

Toisaalta myös eläinlääkäreiden kysyntä yhteiskunnassa on jatkuva ja tällä hetkellä näyttääkin kysyntää olevan enemmän kun tarjontaa.  Samaan aikaan koulutuspaikkojen lisäämiseen on painetta yhteiskunnan taholta. HY on muiden yliopistojen kanssa velvoitettu lisäämään aloituspaikkamääriään. Katsonkin,  että maltillinen aloituspaikkamäärien lisääminen alalla on paikallaan, jos siihen myös osoitetaan riittävät resurssit.

Eläinlääkäreiden on tulevaisuudessa toisaalta erikoistuttava ja toisaalta kasvettava generalisteiksi, jotta kykenemme vastaamaan yhteiskunnan huutoon. Pitkälle menevä erikoisosaamista vaativa kliininen praktiikka kansallisine ja kansainvälisine erikoistumisaloineen kehittyy ja vaatii jatkossa osansa eläinlääkäreistä. Toisaalta ilmastonmuutos, luontokato ja COVID–19 pandemia ovat osoittaneet, että eläinlääkäreitä tarvitaan kipeästi myös tulevaisuuden haasteiden ratkaisussa. Tähän eläinlääkärin pohjakoulutus on yksi parhaita mitä akateeminen maailma voi tarjota. Eläinlääkäreiden pohjakoulutus luo mahdollisuuden näkemyksellisyyteen, jota tarvitaan ongelmiin tartuttaessa ja niitä ratkottaessa.

Eläinlääkärit esimerkiksi ovat pohjakoulutuksensa perusteella valmiita soveltamaan terveyteen liittyvää tietoa lajilta toiselle. Pandemiat saavat tyypillisesti alkunsa villielänpopulaatioiden viruksista, jotka voivat siirtyä ensin kotieläimeen ja kotieläimistä ihmisiin. Eläinlääkäreillä on monesti vankka käsitys ja kokemus tästä maailmasta – ja ilman näiden asioiden hallitsemista saattavat ongelmat jäädä ratkaisematta.

Helsinki One Health (HOH) saavuttaa nykyisen rahoituksensa lakipisteet vuosina 2022–2023. Mielestäni on huolehdittava, että verkosto, jossa konkretisoituu alan painopiste ja rahoitusmahdollisuudet, pidetään hyvällä kasvu-uralla. Tämä vaatii laaja-alaista osallistumista strategisiin ja kansainvälisiin rahoitushakuihin. Esimerkiksi Horizon Europe -ohjelma tarjoaa hyviä ohjelmia ja hakukohteita yhteisen terveyden verkosto-organisaatiolle.

Kansainvälisistä verkostoista myös UNA Europa ja sen yhteisen terveyden fokusalue tuo hyvän mahdollisuuden yhteistyöhön yhteisen terveyden tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi. UNAOH:ssa on edellä mainitun Horizon Europe -ohjelmien lisäksi tai niiden ohella erityisen hyvät puitteet muun muassa Afrikka-yhteistyön sekä AMR-yhteistyön luomiseksi ja tukemiseksi.

Eläinlääkärit vastaavat osaltaan, että uusia pandemioita ennaltaehkäistään kaikin mahdollisin keinoin. Nykyinen COVID-19 pandemia on eräänlainen malli­esimerkki siitä, miten asiat voivat mennä pahasti pieleen siellä, missä yhteistä terveyttä ei vaalita riittävästi, eikä luonnon monimuotoisuutta ymmärretä.

On kuitenkin myös eläinlääkäreiden vastuulla, miten nykyisiä kanssamme eläviä eläinpopulaatioita jalostetaan ja miten niiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan. Tämä on tärkeä osa yhteistä terveyttä ja luo pohjaa kestävyydelle, jota ilmastonmuutoksen myötä tarvitaan yhä enemmän. Ihmisten, eläinten ja ympäristön sopeutumiskyky on keskiössä. Tulevaisuuden eläinlääkäreiden tulee profiloitua kestävän yhteiskunnan rakentajina ja yhteisen terveyden sanansaattajina.

Minulla on iso ilo aloittaa työ dekaanina HY:n hienossa organisaatiossa.

Olli Peltoniemi
dekaani, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta