Rabiesaltistuksesta ihosilsaan – eläinlääkärien ja vähän lemmikinomistajienkin zoonooseja

Eläinlääkäri altistuu työssään monille zoonoottisille taudinaiheuttajille, mistä ajoittain seuraa myös sairastumisia. Joistakin zoonooseista on julkaistu niukasti tietoa, mikä voi heikentää suojautumista, vaikeuttaa diagnoosin asettamista ja hidastaa hoidon aloitusta. Osa sairastumisista on hengenvaarallisia, ja monen riski koskee myös lemmikinomistajia. Zoonoosit ovat tartuntatauteja, jotka voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin.

Eläinlääkärin moninaiset zoonoosiriskit tutkittavana

Toteutimme vuonna 2019 tapaussarjatutkimuksen eläinlääkärien zoonoosikokemusten pohjalta. Tutkimukseen ilmoittautui 16 eläinlääkäriä. Sisällytimme varsinaiseen tutkimukseen Capnocytophaga canimorsus -verenmyrkytyksen, kryptosporidioosin, iholisterioosin, salmonellasuolistotulehduksen, ihosilsan sekä pernarutto- ja rabiesaltistuksen. Raportoijat haastateltiin, ja heiltä saatiin lääketieteellisiä asiakirjoja. Tiivistän tähän kaksi myös lemmikinomistajien kannalta merkittävää tapausta ja avaan niiden merkitystä muidenkin tutkimusten valossa.

Rabiesaltistus hevosesta – tuontieläinten hengenvaarallinen riski

Vuosittain Suomeen tuodaan suuri määrä eläimiä rabiesmaista, tutkitaan kymmeniä laittomasti tuotuja koiria sekä estohoidetaan satoja purtuja ihmisiä. Vuonna 2018 Ruokavirastossa tutkituista tuontikoirista 28 %:lta puuttui rabiessuoja riippumatta toisin väittäneistä rokotustodistuksista. Rabies on ehkäistävissä rokotuksin, mutta oireiden alettua se johtaa kuolemaan. Rabieksen itämisaika on pitkä. Oireettomana Suomeen rabiesalueelta tuotu, varsinkin rokottamaton eläin muodostaa riskin eläinlääkärien lisäksi omistajalleen ja heidän lähipiirilleen.

Virosta tuotu keskushermosto-oireinen hevonen, jolla epäiltiin kaularankavauriota, puri nuorehkoa eläinlääkäriä. Eläinlääkärin pistäessä kipulääkettä hevonen alkoi huutaa ja lukitsi leukansa hänen kyynärpäähänsä. Eläinlääkäri pesi ja desinfioi repeytyneen ihoalueensa. Hevonen lopetettiin, ja sillä varmistettiin rabies. Vaikka eläinlääkäri oli rokotettu rabiesta vastaan, hänelle annettiin välittömästi rabiesvirusvasta-ainehoito sekä altistuksenjälkeinen rokotesarja. Haava parani muutamassa kuukaudessa, mutta alueelle jäi hermovaurio. Ilman rokotusta ja välitöntä hoitoa eläinlääkäri olisi todennäköisesti menehtynyt rabiekseen.

Ihosilsa varsasta yleinen eläinlääkärin ja eläimenomistajan zoonoosi

Ihosilsa on maailman yleisimpiä eläinlääkäreiden zoonooseja. Sitä esiintyy myös lemmikin- ja karjanomistajilla. Zoonoottinen ihosilsa tarttuu tavallisimmin naudasta tai kissasta.

Nuori eläinlääkäri sairastui Trichophyton-sienen aiheuttamaan ihosilsaan. Todennäköinen lähde oli varsa, jolla oli ihovaurioita. Tallin useilla hevosilla oli ollut sienitartunta. Varsaa hoidettiin pesuin ja paikallisin sienilääkkein. Noin viikon kuluttua eläinlääkäri huomasi käsivarressaan 3–4 cm leveän, hilseilevän, pyöreän vaurion. Diagnoosi perustui muutoksen ulkonäköön ja sieniviljelyyn. Vaurio parani sienilääkityksellä.

Riskien tunteminen, hallinta ja One Health -yhteistyö tarpeen

Tapaussarja kuvaa, kuinka laajalle joukolle zoonoottisia taudinaiheuttajia eläinlääkäri – ja myös muut eläinten kanssa tekemisissä olevat - voi altistua Suomessa. Tässä taudinaiheuttajat ovat pääsääntöisesti kotoperäisiä; rabiesriski liittyy lähinnä tuontieläimiin. Tapaukset alleviivaavat, kuinka tärkeää on suojautua mahdollisesti hengenvaarallisilta taudinaiheuttajilta etenkin puremien ja eriteroiskeiden yhteydessä, ihoinfektioilta sekä ulosteperäisiltä tartunnoilta. Lemmikinomistajien terveydenhuollon ja eläinlääkärien työterveyshuollon tulee tuntea nämä riskit ja hallita niitä Yhteinen terveys (One Health) -yhteistyössä. Riskien rinnalla on muistettava lemmikkien tuottama terveyshyöty ja ilo.

Lisätietoja: Paula M. Kinnunen, zoonoosimikrobiologian dosentti, Helsingin yliopisto, Paula.Kinnunen (at) helsinki.fi
p. 050 353 9252. Luennoin aiheesta Eläinlääkäripäivillä 2021. Lähetä haastattelupyyntö sähköpostitse tai tekstiviestillä, kiitos.

Sidonnaisuudet

PMK on johtanut tätä tutkimusta Helsingin yliopiston zoonoosimikrobiologian dosenttina, mutta toimii nykyisin MSD Animal Health -yrityksen työntekijänä (Technical Veterinary Manager). Tämä tutkimus aloitettiin ennen hänen siirtymistään MSD:lle. MSD ei ole vaikuttanut tutkimukseen millään tavoin.

Eläinlääkäriliitto on 129-vuotias ammattijärjestö, johon kuluu 82 % Suomen laillisestetuista eläinlääkäreistä ja merkittävä enemmistö opiskelijoista. Eläinlääkäripäivät on maan suurin vuosittainen alan täydennyskoulutustapahtuma.
www.sell.fi ja www.elainlaakaripaivat.fi