Pj Eläinlääkäripäivien avajaisissa: sopeutumista muutoksiin

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sarion katsaus Eläinlääkäripäivien avajaisissa 2.12.2015

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät kollegat, naiset ja herrat,

Kuluva vuosi on Eläinlääkäriliiton 123. toimintavuosi. Kuluneena vuonna olemme yrittäneet sopeutua maan hallituksen vaihteleviin linjauksiin ja olemme vastanneet monenlaisiin selvityksiin. Eläinlääkinnän kenttä on muuttunut nopeasti ja perinteinen edunvalvonta on entistä tärkeämpää.

Olemme vuoden aikana työstäneet liiton valtuuskunnan asettamia toiminnan tavoitteita. Toimialamme rakenteet ovat olleet tehokkaassa myllerryksessä. Ympäristöterveydenhuollon ja erityisesti eläinlääkinnän kenttään kohdistuneet intohimot aiheuttavat ristiriitoja jäsenistössä. Olemme kuitenkin jatkaneet keskeisten tavoitteidemme edistämistä:

- ympäristöterveydenhuollon tulee säilyä kokonaisuutena ja osana perusterveydenhuoltoa,

- on turvattava korkeatasoisen eläinlääketieteellinen koulutus,

- laadukas ja tasapuolinen eläinlääkintähuolto on taattava kaikille eläimille koko maassa.

Tavoitetta siihen, että ympäristöterveydenhuolto säilyy kokonaisuutena ja järjestään osana sosiaali- ja terveyspalveluja on työstetty koko vuosi. Juuri ennen liiton valtuuskunnan syyskokousta maamme hallitus sai päätettyä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Hallitus päätti, että maahamme muodostetaan 18 itsehallintoaluetta ja 15 sotealuetta. Alueiden hallinnon ja tehtävien suunnittelu on täydessä käynnissä. Vuoden kuluessa ilmapiiri on muotoutunut suosiolliseksi liiton tavoitteelle. Moni toimija pitää oikeana ratkaisuna sitä, että ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintä sen osana on perusterveydenhuoltoa ja osa kansanterveystyötä. Ympäristöterveydenhuolto ehkäisee eläimille ja ihmisille aiheutuvia terveys- ja hyvinvointihaittoja. Koska kyse on ennaltaehkäisevästä kansanterveystyöstä, on tärkeätä, että ympäristöterveydenhuollon järjestäminen on osa perusterveydenhuoltoa.

Tämän vuoden aikana on tehty selvityksiä siitä, miten ympäristöterveydenhuollon ohjaus tulee järjestää, kuinka valtiollistamiseen suhtaudutaan ja minkä toimintojen kanssa ympäristöterveydenhuollon tulisi toimia. Osa kyselyistä on vaikuttanut melko tarkoitushakuisilta. Vaikuttaa siltä, että sen sijaan, että keskusvirastot ohjaisivat kehitystä, sitä ohjaakin kuntien edunvalvontajärjestö. Kollegoilta vaaditaan viisautta nähdä kuinka ympäristöterveydenhuollon organisointi ja ohjaus tulisi järjestää. Osassa kuntia on käynnissä erillisen "viranomais- ja valvontayksikön" rakentaminen. Näihin yksiköihin on tarkoitus koota ympäristöterveydenhuolto, kunnan rakennusvalvonta, jätehuolto ja ympäristönsuojelu. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita on kehitetty nyt kymmenisen vuotta. Paluu kunnallisiin viranomais- ja valvontayksiköihin aiheuttaisi merkittävän taantumisen. Juuri kun asiantuntemus ja riskinarviointi on kerätty sopivan kokoisiin yksiköihin, palattaisiin takaisin lähtökuoppiin.

Keskeistä eläinlääkäreille on myös, mikä työehtosopimus kunnissa/ maakunnissa/ itsehallintoalueilla työskenteleviä eläinlääkäreitä koskee. Jatkammeko jonkinlaisessa lääkärisopimuksessa yhdessä lääkärien ja hammaslääkärien kanssa vai sijoitummeko teknisten sopimukseen. Tämä kysymys on sekä ammattipoliittinen että taloudellinen.

Joulukuun aikana toiminnallemme keskeiset ministeriöt antavat omat ehdotuksensa ja lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen projektijohtajalle Tuomas Pöystille. Tammikuun lopulla projektinjohtaja antaa oman ehdotuksensa hallinnon järjestämiseksi maan hallitukselle. Tarvitaan suurta viisautta ja aktiivisuutta, jotta ympäristöterveydenhuollon osaaminen hyödynnettäisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueilla. Lisäksi on tärkeää, että toimivat rakenteet säilyvät uudessa organisaatiossa ja että hallinnosta ei tule turhan monimutkaista. Liiton näkemyksenä on virtaviivainen organisaatio, jossa ministeriöt säätävät lait, keskusvirasto ohjaa, itsehallinto järjestää ja alueet toetuttavat ympäristöterveydenhuollon valvonnan ja palvelut. Kansanterveyden hyväksi tekemämme työ on tärkeää ja sen on toimittava tiiviissä yhteistyössä muun terveystyön kanssa. Koulutustamme ja näkemystämme tarvitaan muun muassa siinä, minkälaista vettä juomme, millaisia elintarvikkeita syömme, millaista ilmaa hengitämme sekä millaisia lääkkeitä käytetään elintarvikeketjun alkupäässä.

Toinen tavoitteemme on turvata korkeatasoinen eläinlääketieteen peruskoulutus. Maamme hallitus on kautensa alussa päättänyt leikata yliopistojen rahoitusta. Leikkaus aiheuttaa merkittäviä säätöpaineita koulutukselle ja tutkimukselle. Tämän vuoksi Helsingin yliopisto aloitti syksyllä yhteistoimintaneuvottelut, jotka on juuri saatettu päätökseen. Tuloksista saamme lukea tammikuun aikana. Eläinlääketieteellinen tiedekunta on kansainvälisissä arvioinneissa todettu erinomaiseksi niin perusopetuksen kuin tutkimuksen osalta. Lisäksi tiedekunta on pärjännyt hyvin myös yliopistojen eri tiedekuntien välisessä vertailussa. Eläinlääketieteellinen tiedekunta on monilla mittareille Helsingin yliopiston paras. Helsingin yliopistossa keskustellaan aktiivisesti tiedekuntien ja kampusten rakenteista. Eläinlääkärien näkökulmasta paras vaihtoehto olisi tiivistää yhteistyötä lääketieteellisen tiedekunnan, siis Meilahden kampuksen kanssa. Tästä voisi tulla merkittävää synergiaetua opintoihin ja työelämään kun lääketieteellinen ja eläinlääketieteellinen osaaminen tiivistyisi. Suomi on koulutuksessa kansainvälistä huippua, sitä ei kannattaisi tärvellä.

Kolmantena tavoitteenamme on pyrkiä turvaamaan laadukas eläinlääkintähuolto kaikille eläimille koko maassa. Kunnallinen eläinlääkintä keskusteluttaa niin Kuntaliittoa kuin yksityisiä palveluntarjoajia. Keskustelua peruseläinlääkintähuollon koostumisesta  ja tuleeko kunnan yhtiöittää mahdolliset kunnalliset erikoiseläinlääkäripalvelut, on käyty ahkerasti. Olemme selvittäneet yhtiöittämisen oikeudellisia taustoja. Eläinlääkärien omistamat eläinlääkäriasemat ovat taloudellisen laskusuhdanteen puristuksissa. Toisaalta vahva, pääomarahoitteinen eläinlääkinnän ketju ja toisaalta kunnallinen palveluiden tarjoaja kiristävät markkinoita. Meille eläinlääkäreille on tärkeätä, että kaikki eläimet tulevat hoidetuksi, riippumatta niiden sijaintikunnasta tai eläinlääkärin työnantajasta. Eläinlääkintähuollon järjestämisessä on otettava huomioon myös syrjäiset alueet, joissa eläinlääkintähuolto on kunnaneläinlääkärijärjestelmän varassa. Mikäli hyvinvointiyhteiskuntamme edelleen pitää tärkeänä, että kaikki eläinlääkärin hoitoa tarvitsevat eläimet hoidetaan vuorokaudenajasta huolimatta, on päivystyksen järjestäminen turvattava. Viime kädessä kyse on eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista. Ympärivuorokautinen eläinlääkintähuolto kaikille ihmisten pitämille eläimille on tavalla tai toisella turvattava elintarviketurvallisuuden ja eläinsuojelun ylläpitämiseksi.

Eläinlääkäriliitosta

Eläinlääkärien on tärkeää olla yhdessä rintamassa vaikuttamassa yhteiskunnan muutoksiin. Meillä on oltava näkemys siitä, mihin suuntaan haluamme yhteiskuntaa kehittää. Lisäksi meidän on ohjattava muutoksia siten, että ne ovat eläinlääkäreille sekä eläinten ja ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille edullisia. Jotta voisimme puhua yhdellä suulla, on tärkeätä, että eläinlääkärikunta on yksimielinen. Yksimielinen ammattikunta vaikuttaa muutoksiin tehokkaasti.  Eläinlääkäriliitto on edustanut eläinlääkäreitä kohta 125 vuotta. Toivon, että edustavuus ja järjestäytymisaste säilyvät näin hyvinä. Kannattaa siis kuulua liittoon. Mitä alhaisempi järjestäytymisaste on, sitä vähäisempi on eläinlääkärien painoarvo. Nyt liiton järjestäytymisaste on noin 90 %. Kukaan muu kuin Eläinlääkäriliitto ei puhu eläinlääkärien puolesta eikä pysty vaikuttamaan tärkeiksi katsomiimme asioihin.  

Yhteisten asioiden ajaminen ei aina suoraan palvele jokaisen jäsenen henkilökohtaista etua. Kun yhteiskunnassa ravistetaan rakenteita, on tärkeätä ylläpitää kollegiaalista ja eettistä keskustelua sekä asioiden pohdintaa.

Liiton tarkoituksena on kehittää edunvalvontaa ja poistaa työelämän epäkohtia. Edunvalvonnan tueksi tarvitaan tietoa jäseniltä ja jäsenistä. Tämän vuoksi olemme tehneet ja tulemme tekemään kyselyitä jäsenistölle. Mitä useampi vastaa kysymyksiin, sen kattavamman tiedon saamme. Demokraattisessa päätöksenteossa on tärkeätä, että jokaisen ääni kuuluu. Ensi vuonna järjestetään Eläinlääkäriliiton valtuuskunnan vaalit. Ehdokasasettelu ja äänestäminen ovat kaikista tärkeimmät vaikuttamisen madollisuudet. Eläinlääkärit toimivat monilla toimialoilla ja toiminnan kehittämisen vuoksi on ensiarvoisen tärkeätä, että päätöksentekoon osallistuvat edustavat tasaisesti jäsenkuntaa. Tällä hetkellä valtuuskunnan kokoonpano ei vastaa jäsenkunnan jakaumaa. Seuraavissa vaaleissa tilannetta on mahdollista muuttaa.

Liitosta toimitetaan sähköinen jäsenkirje noin kuusi kertaa vuodessa. Jäsenkirjeen avulla välitämme sellaista tietoa, jota emme halua julkisesti kertoa. Pidä siis huolta, että sähköpostiosoitteesi on liitossa ajan tasalla. Jäsenkirje tulee ilmoittamaasi sähköpostiin. Koska kaikki jäsenet eivät ole päivittäneet sähköpostiosoitettaan, jää osa kollegoista ilman jäsenkirjettä. Sähköpostiosoitteen voit päivittää liiton kotisivujen kautta. Ja ne, jotka eivät käytä sähköpostia voivat tilata paperisen kirjeen liiton toimistosta tai lukea sen verkkosivujen jäsenosiosta.

Kuluneen vuoden muutokset

Viime Eläinlääkäripäivien jälkeen liittoon on liittynyt 104 jäsentä ja liitosta on eronnut tai erotettu 31 jäsentä. Nyt Eläinlääkäriliitossa 2 654 jäsentä, mikä edustaa noin 90 prosenttia Suomessa laillistetuista eläinlääkäreistä.

Olemme saaneet suruviestejä seuraavien kollegojen kuoltua: Carl Granberg, Boris de Gritz, Arvo Hassi, Juhani Hirvensalo, Maren Jaakkola, Urpo Kauppi, Matti Mäkilä, Hans Oksanen, Markku Räväsmäki, Kai Skutnabb, Erik Smeds, Jaakko Tuomi, Matti Vähäpassi ja Erkki Väkiparta.

Pyydän teitä nousemaan ja kunnioittamaan poismenneiden muistoa hetken hiljaisuudella.

Liitto koordinoi täydennyskoulutusta. Olemme yhdessä eläinlääkärien täydennyskoulutusta tarjoavien tahojen kanssa suunnitelleet tulevien vuosien koulutuksia. Eläinlääkärit kaipaavat sitä, että täydennyskoulutus on järjestelmällistä ja säännöllistä. Näin kukin voi suunnitella omaa ammatillista kouluttautumistaan tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin. Tavoitteena on, että keräämme tietoa tulevasta koulutustarjonnasta ja vaikutamme siihen, että eri kurssit toistuvat säännöllisesti. Meneillään on pieneläinlääkinnän erikoistumiskolutusta tukevan täydennyskoulutuksen suunnittelu vuosille 2016-2018.

Kansainvälinen toiminta on jatkunut aktiivisena. Liitolla on kuluneella valtuuskuntakaudella ollut edustajat kaikissa FVE:n alajaoksissa; eläinlääkärihygieenikoissa, virkamiehissä, yliopisto- ja teollisuusjaostossa sekä praktikoissa. Euroopan eläinlääkärit vaikuttavat vahvasti FVE:n avulla Euroopan unionissa päätettäviin asioihin. Pohjoismaisten eläinlääkärien yhteinen näkemys on tärkeätä vaikuttamisessa. EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta eläinlääkeasetusta. Kun asetus valmistuu, se tulee voimaan sellaisenaan myös Suomessa. Pohjoismaiset eläinlääkärit ovat vahvasti eri mieltä muiden Euroopan maiden eläinlääkärien kanssa antibioottien käytöstä ja myymisestä. Mielestämme eläinlääkkeiden myynnistä tuleva tulo ei saa houkutella myymään niitä yli tarpeen. Vastuullinen lääkkeiden käyttö ja eläinten hyvinvoinnin sekä ihmisten terveyden huomioon ottaminen eläinlääkinnässä on tärkeää. Suomalainen antibioottipolitiikkaa on melko tiukkaa ja lääkkeiden käyttö maltillista. Antibiootteja käytetään diagnoosiin perustuen. Tämän vuoksi antibiooteille resistenttien mikrobien määrä on Suomessa alhainen. Tilanne Suomessa on hyvä, sillä eläinlääkärit ja lääkärit ovat toimineet yhdessä ymmärtäen asian tärkeyden. Toivon, että tilanne kansanterveyden kannalta säilyy edelleen hyvänä.

Työmarkkinatilanne

Viime kesänä työmarkkinoilla neuvoteltiin työllisyys- ja kasvusopimus. Sopimus nosti yleistä palkkatasoa noin 0,4 prosenttia, joten suurista palkankorotuksista ei ole kysymys. Työmarkkinoilla on syksyn aikana ollut tuulista. Muut ammattiliitot ovat toistuvasti kalistelleet lakkoaseitaan. Akava on jatkanut maltillisella neuvottelulinjalla esittäen korkeasti koulutettujen työntekijöiden työehtoihin parannuksia. 

Jatkoimme syksyllä Kuntatyönantajan kanssa keskustelua kunnaneläinlääkärien palkkausuudistuskokeilusta. Palkkauskokeilu on tärkeä kun valmistaudumme mahdolliseen työnantajan vaihtumiseen. Nykyinen kunnallinen palkkausmalli on työnantajalle erittäin edullinen, mutta poikkeaa merkittävästi muiden työntekijöiden palkkauksesta. Eläinlääkärien työsidonnaisuus on suuri ja päivystysjärjestelyt muihin työntekijöihin verrattuna erikoiset ja raskaat. Myös palkkausmallin valmistelussa on hyvä ottaa huomioon se, että eläinlääkintähuollon järjestäminen nykyisellä tavalla ei ole itsestään selvyys.

Yksityisen puolen työehtosuositusluonnoksesta on neuvoteltu kuluneen vuoden aikana. Suosituksen muotoilu on haastavaa, sillä nykyisin se koskee kaiken kokoisia työnantajia ja työntekijöitä. Eläinlääkintää tarjoava ketju on nykyisin suurin yksittäinen eläinlääkärien työnantaja. Neuvotteluja jatketaan yrittäjien ja työntekijöiden kanssa.

Eläinlääkärien työllisyys tai työttömyys ei näy akateemisten työttömyystilastoissa, sillä työttömiä eläinlääkäreitä on muihin akateemisiin nähden kovin vähän. Akateemisten työttömyys on kasvanut jyrkästi vuoden 2011 jälkeen - se on lähes kaksinkertaistunut. Eläinlääkärien omissa tilastoissa työttömyyden kasvu kuitenkin näkyy. Viime vuonna työttömiä oli noin 40 ja tänä vuonna työttömien määrä on ensimmäistä kertaa noussut hetkellisesti yli kuudenkymmenen. Olemmekin liitossa päättäneet kutsua koolle asiantuntijaryhmän selvittämään valmistuvien eläinlääkärien määrää ja työllisyyden kehitystä. Meidän on heräteltävä opetus- ja kulttuuriministeriötä myös eläinlääkärien uhkaavaan työttömyyteen.

Helsingin yliopiston yhteistoimintaneuvottelujen tulokset ja päätökset ovat odotettavissa alkuvuodesta. Toivon, että päätökset ovat meidän tiedekuntamme osalta lempeitä, sillä opetushenkilökuntaa ei ole lisätty samassa suhteessa opiskelijoiden määrään.

Liitto on jokaisen jäsenen turvana työsopimusta tehtäessä. Liiton asiamiehet neuvovat työsopimusasioissa, sillä työsopimus on sitova, eikä sitä niin vain voi purkaa. Jokaisen eläinlääkärin tulisi muistaa, että eläinlääkärin ammattia voi harjoittaa ainoastaan eläinlääkäri. Jokaisen tulisi myös ottaa huomioon, ettei omaa osaamistaan tule myydä pilkkahintaan tai epäeettisesti. Lisäksi päätäntävalta eläinlääkinnässä ja eläinlääketieteessä tulee säilyttää eläinlääkäreillä kaikissa olosuhteissa.

Työntekijän on tärkeätä olla Lääkärien työttömyyskassan jäsen. Muistutus kassan jäsenyydestä tulee laskuna keväisin. Jos et saa laskua, et ole kassan jäsen ja siihen kannattaa liittyä. Erityisesti vuorotteluvapaata suunnittelevan on oltava kassan jäsen.

Mukavia tapahtumia

Vuoden eläinlääkäriksi valittiin eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani ja pedagoginen yliopistonlehtori Mirja Ruohoniemi. Hän on tehnyt ainutlaatuista työtä eläinlääketieteen opetuksen uudistamiseksi. Mia on paneutunut eläinlääketieteen opinto-ohjelman uudistamiseen ja raivannut esteitä opiskelijoiden valmistumisen tieltä. Muun muassa tämän vuoksi eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa opintonsa keskeyttäneiden määrä on yliopiston alhaisin. Suurelta osalta hänen ansiostaan tiedekunnan saama kandipalaute on yliopiston huippua. Vuoden eläinlääkärin puhe kuullaan aivan kohta.  

Muistutan vielä, että ensi vuonna pidetään Eläinlääkäriliiton vaalit. Liitolle valitaan uusi valtuuskunta, joka on ylin päättävä elin. Valtuuskunta päättää mihin suuntaan liiton toimintaa kehitetään ja mihin asioihin pureudutaan. On siis merkittävää, keitä valtuuskunnassa on ja mitä ammattikunnan osaa valtuuskunnan jäsenet edustavat. Eläinlääkärilehdessä esitellään ensi vuonna nykyisten valtuuskunnan jäsenten ajatuksia ja motiiveja vaikuttaa ja osallistua liiton toimintaan.

Valmistaudumme viettämään liittomme 125-vuotisjuhlaa itsenäisyytemme juhlavuonna 2017. Juhlatoimikunta on kokoontunut ja suunnitellut seminaareja ja muita tapahtumia juhlavuodelle. Liiton historian kirjoittaminen on hyvässä vaiheessa. Katsomalla menneisyyteen, huomaamme kuinka yhteiskuntamme on kehittynyt yli sadan vuoden aikana. Ennaltaehkäisevä työ on tuottanut valtavasti tuloksia, joista ammattikuntamme voi syystä olla ylpeä. Pidämme itsestäänselvyytenä niitä monia ennaltaehkäisevän kansanterveystyön saavutuksia, joita ammattikuntamme on ollut rakentamassa. Työn on kuitenkin jatkuttava painottuen olennaiseen, muuten hyvä tauti- ja resistenssitilanteemme katoaa. Kansojen, eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden liikkuvuus lisää tautipainetta merkittävästi.

Liiton työ eläinlääkärien edunvalvojana jatkuu. Ja koska liitto muodostuu meistä jäsenistä, toivon aktiivista palautetta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Me yhdessä saamme aikaan muutoksen parempaan.

Kiitos  

Lausun suuret kiitokset Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunnalle sekä Fennovetin ja liiton toimiston henkilökunnalle. Olette jälleen tehneet valtavan hienoa työtä valmistellessanne meille tämän vuoden Eläinlääkäripäivät.

Nautitaan päivistä ja yhdessä olosta. Ollaan ylpeitä siitä, että saadaan olla osa eläinlääkärikuntaa. Antoisia Eläinlääkäripäiviä.

Lisätietoja: puheenjohtaja, ELL Kirsi Sario, puh. 050 911 9117 ja kirsi.sario@sell.fi

www.sell.fi