Neuvottelut kunta-alan sopimuksista alkoivat – mitä se tarkoittaa?
Neuvottelut kaikista julkisalan työ- ja virkaehtosopimuksista sekä yliopistojen työehtosopimuksesta ovat alkaneet (teksti 8.1.2018).
Kuntasektorilla esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja eläinlääkintätehtävissä työskentelevien lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien virka- ja työsuhteen ehdoista on sovittu suurelta osin Kunnallisessa Lääkärisopimuksessa (LS). Lääkärisopimuksessa on myös sovittu, miltä osin noudatetaan lisäksi Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES).
Neuvottelut uusista sopimuksista käynnistyivät kunta-alalla 28.11.2017.
Mistä nyt neuvotellaan?
Lääkärisopimuksen, kuten muidenkin kunta-alan sopimusten, voimassaolo päättyy 31.1.2018. Tammikuun loppuun mennessä pyritään sopimaan siitä, miten pitkään uudet kunnalliset virka- ja työehtosopimukset olisivat voimassa, miten paljon ja millä tavoin palkkoja korotetaan sopimuskauden aikana ja millaisia muita muutoksia virka- ja työsuhteen ehtoihin tehdään. Nyt neuvotellaan Kunnallisesta Lääkärisopimuksesta, joka tulisi voimaan 1.2.2018.
Mikä sitten on Maakuntien Lääkärisopimus?
Maakuntien Lääkärisopimusta ei vielä ole olemassa. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit siirtyisivät maakuntien, maakuntien liikelaitosten ja mahdollisesti perustettavien maakuntien yritysten viranhaltijoiksi ja työntekijöiksi.
KT ja Lääkärikartelli ovat jo pitkään neuvotelleet siitä, millaisia virka- ja työsuhteen ehtoja maakunnissa työskenteleviin lääkäreihin, hammaslääkäreihin ja eläinlääkäreihin sovellettaisiin. KT:n ja Lääkärikartellin yhteisenä tavoitteena on, että Maakunnan Lääkärisopimusta sovellettaisiin liikelaitosten lisäksi myös maakuntien yrityksissä.
Kesällä 2017 sovittiin lääkäreille ja hammaslääkäreille kokeiltavan palkkausjärjestelmän raameista ja siitä, miten syksyllä ja alkutalvella toteutettava kokeilu toteutetaan. Neuvotteluja Maakuntien Lääkärisopimuksesta jatketaan, kun uudesta Kunnallisesta Lääkärisopimuksesta on sovittu, ja kun Maakuntien Lääkärisopimuksen palkkauskokeilun tulokset on saatu ja analysoitu.
Maakuntien Lääkärisopimus uusine määräyksineen otettaisiin käyttöön vasta, kun lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit olisivat siirtyneet maakuntien viranhaltijoiksi ja työntekijöiksi. Yhteisymmärrykseen sopimusten sisällöstä pyritään kuitenkin ennen henkilöstön siirtymistä maakuntiin. Palkkauksen lisäksi työaikaa koskevat määräykset ovat neuvotteluiden keskiössä.
Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa KT Kuntatyönantajasta tulisi Kunta- ja maakuntatyönantajat KT, joka edustaisi maakuntia ja KT:n jäseneksi liittyneitä maakuntien yrityksiä virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa.
Mikä on vuosiloman pituus maakunnissa?
Lääkärienkin vuosilomiin sovelletaan KVTES:n määräyksiä. Maakuntiin tullee yleinen virka- ja työehtosopimus, jonka mukaan esimerkiksi vuosilomien pituus määräytyy myös lääkäriryhmillä. Ennen kuin sopimusten sisällöstä sovitaan, pitää kuitenkin sopia muun muassa siitä, mitä virka- ja työehtosopimuksia maakuntiin tulee ja mitkä tahot niistä neuvottelevat. Näitä neuvotteluja jatketaan, kunhan kunta-alan sopimuksista on sovittu. Maakuntiin on luotava myös luottamusmiesjärjestelmä.
Kuka neuvottelee?
Lääkärisopimuksen osalta neuvotteluja käyvät KT Kuntatyönantajat ja Lääkärikartellin neuvottelijat. Kunkin Lääkärikartellin jäsenjärjestön – Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton – neuvottelijat osallistuvat neuvotteluihin.
Kuka päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä?
Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton päätöksentekijät hyväksyvät neuvottelutulokset omalta osaltaan. Lääkärisopimuksen hyväksyy tai hylkää Lääkärikartelli ry:n hallitus. Jukon hallitus vahvistaa päätöksellään myös Lääkärisopimuksen hyväksymisen ja myös sopimus allekirjoitetaan Jukon nimissä.
Mikä on Lääkärikartelli?
Lääkärikartelli on lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien yhteinen neuvottelujärjestö, joka hoitaa kaikkien lääkäriryhmien edunvalvontaa. Lääkärikartelli ry perustettiin 1990-luvulla ja sen toiminnasta vastaavat Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto.
Lääkärikartelli on Akavan julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn jäsen. Lääkärikartellin myötä lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit saivat 90-luvulla oman Lääkärisopimuksen sekä oikeuden neuvotella julkisen sektorin virkasuhteen ehdoista kuntatyönantajan kanssa.
Neuvottelutoiminta onkin Lääkärikartellin varsinainen tehtävä. Lisäksi kunnallisten luottamusmieskoulutusten järjestäminen kuuluu Lääkärikartellille. Lääkärikartelli on myös tiedonjako- ja yhteistyöfoorumi, joka hallinnoi puhelinreseptipalkkioita hoitavaa Puhti-järjestelmää sekä vuonna 2017 toteutuvaa eResepti-palvelua.
Mikä on Juko?
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Se muodostaa korkeasti koulutettuja edustavan julkisen alan yhteenliittymän.
Valtakunnallisena pääsopijajärjestönä se on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista.
Lääkärikartelli on yksi Jukon kahdeksasta jäsenyhdistyksestä.
Tietoa termeistä
Mikä on yleiskorotus?
Yleiskorotus on virka- ja työehtosopimuksessa sovittu euro- tai prosenttimääräinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville. Perinteisesti Akavalaiset liitot ovat tavoitelleet prosenttimuotoisia korotuksia, jotka ovat suhteellisesti samansuuruisia kaikille palkansaajille.
Mitä tarkoittaa sopimuksen kustannusvaikutus?
Virka- ja työehtosopimuksen kustannusvaikutus tarkoittaa sopimuksen palkankorotusten ja laadullisten muutosten todellisia kustannuksia työnantajalle.
Laadullisia muutoksia voivat olla esimerkiksi työaikaa tai vuosilomaa koskeviin määräyksiin tehtävät muutokset. Niistä ja palkankorotuksista muodostuu kustannusten kokonaisvaikutus.
Mitä eroa on palkankorotuksella ja sen kustannusvaikutuksella?
Virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan joko tarkasta palkankorotuksesta tiettyihin palkanosiin tai korotuserän kustannusvaikutuksesta. Palkankorotus (esimerkiksi yleiskorotus) ja sen kustannusvaikutus ovat eri asioita.
Lääkäreillä yleiskorotuksen kustannusvaikutus voi olla pienempi kuin itse palkankorotus. Tämä johtuu siitä, että yleiskorotus ei yleensä korota suoriteperusteisia palkanosia kuten toimenpide- ja käyntipalkkioita. Jotta tietty kustannusvaikutus toteutuisi, voidaan sopia joko korkeammasta yleiskorotuksesta tai suoriteperusteisten lisien korottamisesta.
Kuva Lääkärisopimuksen aikataulusta