Lemmikki voi saada resistentin bakteerin lähes mistä tahansa – riskiä voi vähentää
Resistentit eli antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit voivat tarttua lemmikkiin ja muihin eläimiin ihmisistä, toisista eläimistä, ruoasta, rehusta ja ympäristöstä. Lisäksi bakteeri voi tarttua lemmikistä omistajaan. Tartunnan riskiä voi vähentää selvästi, kun tuntee yleisimmät tartunnan lähteet ja ottaa ne huomioon omassa toiminnassaan. Lue neljä neuvoa arkeen.
Marraskuun 18. päivänä vietettiin Euroopan antibioottipäivää ja jokavuotinen, hyvin tervetullut keskustelu antibiooteista ja antibioottiresistenssistä heräsi taas eloon. Sekä lääketieteen ja eläinlääketieteen puolelta kuultiin ilouutisia Suomesta, kun antibioottien kulutus oli niin ihmisillä kuin seuraeläimilläkin laskenut merkittävästi. Samaan aikaan ainakin lemmikkien bakteerit ovat entistä herkempiä antibiooteille.
– Käytön vähetessä pienenee myös bakteereihin kohdistuva ja vastustuskykyisiä bakteereita suosiva valintapaine, kertoo eläinlääketieteen tohtori ja tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Thomas Grönthal Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. – Neuvo numero yksi on välttää turhia antibioottihoitoja. Hoidosta päätetään aina yhdessä eläinlääkärin kanssa ja usein voidaan käyttää paikallishoitoa pillereiden sijaan, hän jatkaa.
Ei-toivottu tuliainen
Kuten ihmisilläkin, monet eläinten vastustuskykyiset bakteerikannat tulevat Suomeen tuliaisina, toki matkustajan tiedostamatta. Sekä eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorion tietojen että Ruokaviraston vuonna 2018 tehdyn selvityksen perusteella nähdään, että etenkin Venäjältä ja Romaniasta tuoduista koirista suuri osa kantaa yleisimmin käytetyille antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereita suolistossaan täysin oireettomina.
– Jos ehdottomasti haluaa välttää näitä bakteereita, niin neuvo numero kaksi on olla hankkimatta lemmikkiä maasta, jossa resistentit bakteerit ovat näin yleisiä tai kannattaa ainakin testata, ettei lemmikki sellaista kanna, Grönthal sanoo.
Maistuisiko kanatartar?
Mikä tahansa raakana tarjoiltava ruoka tai rehu sisältää eläviä bakteereita ja jotkin niistä voivat olla antibiooteille vastustuskykyisiä. Lemmikkien raakaruokinta on nykyään yhä suositumpaa, joten Ruokavirasto tutki viime vuonna kotimaista alkuperää olevia lemmikkien raakaruokapakasteita ja löysi sekä MRSA, että ESBL-bakteereita esimerkiksi broileri- ja sianlihatuotteista.
– Neuvo numero kolme onkin epäsuorasti lainattu Internetin raakaruokakeskustelun kommentoijalta: ”Eikö niitä voi kypsentää?” – Kyllä voi ja pitää, jos haluaa poistaa riskin, Grönthal kertoo. Raakaa lihaa käsiteltäessä tulee kuitenkin pitää huolta myös keittiöhygieniasta. Ihmisten ja eläinten ruokien käsittelyn välineet on pidettävä erillään, hän lisää.
Missä kätesi ovat käyneet?
Käytämme käsiämme kaikkeen ja käytämme niitä myös kasvoillamme lukemattomia kertoja päivässä. Yleisimmät vastustuskykyiset bakteerit viihtyvät nimenomaan limakalvoilla tai ruoansulatuskanavassa, joten tartuntareitti lemmikistä ihmiseen kulkee useimmiten juuri käsien kautta. Neuvo numero neljä on käsien pesu.
– Lemmikkiperheen peruskäytäntöihin pitäisi kuulua käsien pesu lemmikin käsittelyn jälkeen riippumatta siitä onko lemmikki resistentin bakteerin kantaja vai ei, Grönthal huomauttaa. Toki raa’asta lihasta voi myös tarttua bakteeri, joten senkin jälkeen hyvä käsien pesu on paikallaan, samoin jos on hoitanut esimerkiksi lemmikin tulehtunutta haavaa, hän lisää.
Antibioottiresistenssi on yhteinen ongelma
Niin eläinlääkärit kuin lääkäritkin sekä tietysti potilaat, kamppailevat nykyään antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien tulehdusten kanssa. Näiden, super-etuliitteenkin saaneiden bakteereiden tulehduksissa hoitoon soveltuvien antibioottien määrä saattaa olla hyvinkin pieni. Omistajat ovatkin usein hyvin huolissaan, jos heidän eläimeltään löytyy sellainen. Useimmat tartunnat ovat kuitenkin oireettomia, eli eläin kantaa bakteeria, mutta se ei vaivaa sitä mitenkään.
– Tällainen lemmikki voi elää täysin normaalia kotielämää, aivan kuten samaa bakteeria kantava ihminenkin, Grönthal muistuttaa.
Asiantuntija: Thomas Grönthal, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, Helsingin yliopisto
Kirjoittaja luennoi Tiede ja tutkimus -osiossa Eläinlääkäripäivillä keskiviikkona 11.12.
Haastattelupyynnöt arkena päiväsaikaan Eläinlääkäripäivien tiedotuksen kautta, puh. 040 5228217 tai anna.parkkari (at) sell.fi
Eläinlääkäripäivät ovat alan suurin kotimainen, vuosittainen koulutustapahtuma. Vuoden 2019 yleisteema on Yhteinen terveys, One Health. Järjestäjä on Eläinlääkäriliitto, johon kuuluu 83 % Suomessa laillistetuista eläinlääkäreistä. Viime vuonna päiville osallistui lähes 1000 eläinlääkäriä. www.elainlaakaripaivat.fi
Lisätietoa tiedotteen aiheesta:
Anttila T. Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit koirien seulontanäytteissä 2012–2017. Lisensiaatin tutkielma.
Ruokaviraston tutkimuksia 2/2019. Zoonoottiset taudinaiheuttajat tuontikoirissa.
Ruokavirasto: Lemmikkien raakaruokien mikrobiologinen laatu ja antibioottiresistenttien bakteerien esiintyminen