Lääkärisopimuksen 2018–2019 neuvottelutulos eläinlääkärien kannalta

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2018–2019 neuvottelutulos syntyi 8.2.2018. Uusi Lääkärisopimus vastaa kustannusvaikutukseltaan niin sanottua yleistä linjaa. Sopimuskauden pituus on 1.2.2018–31.3.2020.

Lääkärikartellin jäsenjärjestöt eli Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen, mutta se on vielä JUKOssa vahvistettavana. JUKOn hallitus päätti tänään 16.2. jättää kunnan, valtion ja kirkon aloilla saavutettujen neuvottelutulosten vahvistamisen pöydälle tukeakseen vielä auki olevaa yliopistosektorin työriidan sovittelua. Neuvottelutulosten vahvistaminen siirtyy siis myöhemmäksi.

Eläinlääkärien osalta Lääkärisopimuksessa on sovittu seuraavista palkankorotuksista:

• Yleiskorotus 1.5.2018 alkaen 1,3 %
• Toinen yleiskorotus 1.4.2019 alkaen 1,0 %
• 1.1.2019 paikallisesti jaettava järjestelyerä 0,7 %
• Paikallinen tuloksellisuuden perusteella tammikuussa 2019 maksettava kertaerä, joka on suuruudeltaan 9,2 % varsinaisesta palkasta.
• Kunnallisen eläinlääkäritaksan euromääräisiä palkkioita korotetaan 1.1.2019 alkaen 3,46 %

Eläinlääkäriliiton Kunnan palkkavaliokunta asetti yhdeksi neuvottelujen päätavoitteeksi kompensaation työajan soveltamisen piiriin kuuluville eläinlääkäreille, joiden työaika nousi Kilpailukykysopimuksen myötä 37 tunnista 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa. Tämä työajanpidennys huomioitiin ruokataukoa koskevalla ratkaisulla.

Vastedes työajan soveltamisen piiriin kuuluva eläinlääkäri saa halutessaan valita vähintään puolen tunnin pituisen työaikaan kuulumattoman ruokailutauon sijaan aterioimisen työaikana työpaikalla. Ateriointi on toteutettava siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15-20 minuuttia. Käytännössä muutos koskettaa erityisesti hygieenikkoja ja valvontaeläinlääkäreitä. Tähän käytettiin osa yleisen linjan mukaisesta paikallisesti jaettavasta järjestelyerästä, ja muulla tavoin jaettavaksi jäävä järjestelyerä on 0,7.

Sopimusmääräyksissä vahvistetaan myös, että työajan soveltamisen piiriin kuuluviin eläinlääkäreihin sovelletaan samoja määräyksiä säännöllisen työajan lyhentämisestä keskeytyneellä työviikolla kuin terveyskeskusten ja sairaaloiden hammaslääkäreihin.

Eläinlääkäriliiton toinen keskeinen tavoite liittyi praktikkoeläinlääkärien työssä jaksamisen parantamiseen. Neuvottelutuloksen osana päätettiin perustaa työryhmä, joka neuvottelee seuraavaan lääkärisopimukseen eläinlääkäreille uuden päivystyskorvausjärjestelmän ja lepoaikamääräykset. Työryhmässä voidaan ratkaista myös mahdollisiin uusiin päivystysvelvoitteisiin kuten eläinsuojelu- ja eläintautipäivystyksiin liittyvät korvauskysymykset. Lisäksi työryhmä neuvottelee uuden palkkausjärjestelmän ja selvittää mahdollisuutta lainmuutokseen, jonka perusteella työnantajalla olisi oikeus periä asiakkailta palkkio eläinlääkäripalveluista.

Praktikkoeläinlääkärin työsidonnaisuus ei nykyiselläänkään saa olla kohtuuton ja ohjausta tässä asiassa julkaistaan myöhemmin osana nyt saavutetusta sopimuksesta laadittavaa yleiskirjettä.

Uudessa Lääkärisopimuksessa todetaan aiempaa selkeämmin, että eläinlääketieteen opiskelijoihin pyritään soveltamaan viisipäiväisen työviikon periaatetta.

Palkallinen isyysvapaa pitenee kuudesta kahteentoista päivään, tilapäisen hoitovapaan ikäraja nousee 10 vuodesta 12 vuoteen ja takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan johdosta tehtävästä sairausajan palkan takaisin perinnästä luovutaan. Nämä muutokset koskevat kaikkia kunta-alan työntekijöitä, myös eläinlääkäreitä.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Päivi Lahti, puh. 050 911 9117, paivi.lahti (at) sell.fi

Asiamies Liina Sipilä, puh. 040 701 6294, liina.sipila (at) sell.fi

Mikä on Juko?

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Se muodostaa korkeasti koulutettuja edustavan julkisen alan yhteenliittymän.

Valtakunnallisena pääsopijajärjestönä se on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista.

Lääkärikartelli on yksi Jukon kahdeksasta jäsenyhdistyksestä.

Mikä on Lääkärikartelli?

Lääkärikartelli on lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien yhteinen neuvottelujärjestö, joka hoitaa kaikkien lääkäriryhmien edunvalvontaa. Lääkärikartelli ry perustettiin 1990-luvulla ja sen toiminnasta vastaavat Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto.

Lääkärikartelli on Akavan julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn jäsen. Lääkärikartellin myötä lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit saivat 90-luvulla oman Lääkärisopimuksen sekä oikeuden neuvotella julkisen sektorin virkasuhteen ehdoista kuntatyönantajan kanssa.

Neuvottelutoiminta onkin Lääkärikartellin varsinainen tehtävä. Lisäksi kunnallisten luottamusmieskoulutusten järjestäminen kuuluu Lääkärikartellille. Lääkärikartelli on myös tiedonjako- ja yhteistyöfoorumi, joka hallinnoi puhelinreseptipalkkioita hoitavaa Puhti-järjestelmää sekä vuonna 2017 toteutuvaa eResepti-palvelua.