Kamppailua lisääntyvää antibioottiresistenssiä vastaan koko Euroopassa
Antibioottien käyttö eläimille edistää myös ihmisille tauteja aiheuttavien bakteerien muuttumista antibiooteille vastustuskykyisiksi. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yhteisiä eläimille ja ihmisille. Aihepiiri on esillä Eläinlääkäripäivillä Helsingissä.
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät tunnista valtioiden rajoja tai eroja eläinlajien välillä, ne ovat yhteisiä eläimille ja ihmisille. Usein on vaikea todeta, kuka on ollut ensimmäinen tartunnan saaja. Antibioottiresistenssin vastustaminen on yhteistä kaikille lääkäriryhmille, kyse on yhteisestä terveydestä.
Euroopan lääkeviraston EMA:n vuoden 2012 raportin mukaan tuotantoeläimiä lääkitään Suomessa maltillisesti ja vain tarpeeseen. Suomessa vastustuskykyisten mikrobien esiintyvyys on alhainen. Runsas ja laajakirjoisten antibioottien käyttö yhdistyy antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien syntymiseen. Suomi on tässäkin maltillinen.
MRSA eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus-bakteeri yhdistetään usein hyötyeläimiin. Se on Suomessa harvinainen, mutta muualla Euroopassa yleinen bakteeri. Suomessa on käynnissä hanke MRSA-bakteerin esiintyvyydestä kotieläimillä ja sen merkityksestä eläinten ja ihmisten välisiin tartuntoihin. On tärkeää valmistautua mahdollisiin MRSA:n torjuntatoimiin tuotantoeläintiloilla.
Muualla Euroopassa MRSA-bakteeri on sioissa hyvin yleinen. Ammattinsa vuoksi eläinten kanssa jatkuvasti tekemisissä olevilla ihmisillä on riski tulla MRSA:n kantajiksi. Tästä on aiheutunut Tanskassa ja monessa muussa Euroopan maassa sianlihantuottajien laittaminen karanteeniin heidän hakeutuessaan sairaalahoitoon minkä tahansa sairauden vuoksi. Seuraeläimillä todetaan pääasiassa ihmisillä esiintyviä MRSA-tyyppejä. Tartunnat voivat tapahtua joko ihmisistä eläimiin tai eläimistä ihmisiin ja on vaikea sanoa kuka on ollut ensimmäinen tartunnan saaja.
Antibioottien käyttö tuotantoeläintiloilla suosii vastustuskykyisten bakteerikantojen yleistymistä ja voi ylläpitää tartunnan lähdettä. Antibioottien käytön tuleekin aina olla perusteltua ja eläimiä on lääkittävä oikein kohdennetulla lääkkeellä.
Euroopan maissa antibioottien maakohtainen kokonaismyynti vaihtelee satakertaisesti. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat vähäisen käytön maita. Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Iso-Britannia ovat runsaamman käytön maita. Muissa Euroopan maissa ylivoimaisesti eniten lääkitään lääkerehuilla eläinryhmiä, Suomessa taas hoidetaan eläinyksilöitä. Lisäksi Suomessa eläimiä lääkitään kapeakirjoisilla, tautiin sopivilla lääkkeillä, kun taas muualla käytetään laajempikirjoisia antibiootteja.
Kulutus on muutamassa vuodessa vähentynyt useassa maassa. Eläinten mikrobilääkkeiden eurooppalainen kulutusraportointi alkoi neljä vuotta sitten. Tulokset saivat tuolloin suuren huomion useissa jäsenmaissa ja niissä herättiin toimenpiteisiin kulutuksen hillitsemiseksi. Esimerkiksi Alankomaissa kokonaiskulutus on muutamassa vuodessa vähentynyt noin 49 %, mutta on silti moninkertainen Suomeen verrattuna. Suomessa mikrobilääkkeiden käyttö on Eurooppalaisittain maltillista. Seurantajaksolla kulutus on Suomessa pysynyt tasaisena.
Suomessa lääkelaki ja asetus lääkkeiden luovutuksesta muuttuvat joulukuun alussa siten, että eläinlääkäreillä on oikeus luovuttaa tuotantotiloille lääkkeitä entistä vapaammin. Eläinlääkärin osuus vastuullisessa antibioottien ja muiden lääkkeiden käytössä korostuu entisestään. EU:ssa on juuri valmistumassa uusi eläinlääkeasetus.
Lisätietoja:
Suomen Eläinlääkäriliitto, puheenjohtaja Kirsi Sario, puh. 050 9119117
Suomen Eläinlääkäriliiton lausunnot aiheesta ovat liiton verkkosivulla.