Ihmisten ja eläinten yhteiset loiset: Kuinka ne päätyvät ruokaan?
Salaatin pinnalla tai lihapalassa voi olla loisia, jotka voivat tarttua myös ihmisiin. Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut ruuan välityksellä tarttuvat ihmisten ja eläinten yhteiset loiset perustellusti valokeilaan Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Alankomaissa on arvioitu, että toksoplasmaloinen aiheuttaa suuremman tautitaakan kuin listeria, salmonella tai kampylobakteeri. Suomesta vastaavaa vertailua ei valitettavasti ole olemassa", sanoi Eläinlääkäripäivien tiedotustilaisuudessa ELT, dosentti Pikka Jokelainen.
Ruuan kautta tapahtuvien loistartuntojen ehkäisemistä on syytä tarkastella koko pellolta pöytään tuotantoketjussa: monet loisista oleskelevat elämänkiertonsa aikana sekä ympäristössä että isäntiensä kudoksissa. Tämä on ajankohtaista, koska ympäristö- ja eläinystävällisemmät tuotantomuodot voivat olla myös loisystävällisempiä. Eläinten liikkuvuus ja maailmanlaajuiset ruokamarkkinat voivat tuoda uusia loishaasteita ihmisille ja eläimille. Tautitaakka-arvioissa keskitytään ihmisiin, mutta ihmisten ja eläinten yhteiset loiset voivat aiheuttaa sairastumisia myös eläimille.
Esimerkki: näin toksoplasma voi siirtyä pellolta pöytään
Toksoplasmatartunta aiheuttaa ihmisille yleensä vain lieviä oireita, mutta pahimmillaan esimerkiksi sikiövaurioita tai näköä uhkaavan silmäsairauden. Toksoplasmatartunnan voi saada syömällä loisen ympäristömuotoja tai loista kantaneen eläimen kudoksia, esimerkiksi lampaan lihaa, riittämättömästi kypsennettynä. Toksoplasmaa ei voi havaita lihasta paljain silmin. Lihantarkastuksessa sitä ei edes yritetä todeta, ja pellolta pöytään -tuotantoketjun kontrollipisteenä lihantarkastus olisi joka tapauksessa myöhäinen.
Toksoplasmaloista kudoksissaan kantanut lammas oli saanut toksoplasmatartuntansa todennäköisesti loisen ympäristömuodoista. Lampaan elinympäristö, laidun, rehu tai juomavesi oli siis ollut saastunut toksoplasmatartunnan saaneen ja ympäristömuotoja erittäneen kissan ulosteella. Ulosteperäisen tartuntareitin katkaisu oli kyseisen lampaan kohdalla epäonnistunut. Lampaalla saattoi olla oireita tartunnasta, esimerkiksi kuumetta. Sen ympäristömuotoja erittäneen kissan kohdalla toksoplasmatartunnan ehkäiseminen sekä kissanulosteiden asiallinen hävittäminen olivat epäonnistuneet, ja kissakin saattoi sairastua tartunnasta.
Kun kissalle ei anneta raakaa lihaa eikä sen anneta metsästää pikkueläimiä, se on hyvin suojassa toksoplasmatartunnoilta. Kissanulosteet kuuluvat sekajätteeseen, eivät kotieläinten ympäristöön, rehuun ja juomaveteen.
Suomessa noin puolella kissoista ja neljäsosalla lampaista on vasta-aineita toksoplasmaloista vastaan.
Kuluttajan kannattaa huuhdella ja kypsentää
Mahdolliset loiset kannattaa huuhtoa pois esimerkiksi salaatista ja lihapala kypsentää kunnolla ennen syömistä. Se on kuitenkin aivan viimeinen mahdollisuus katkaista tartuntaketju ennen ihmisen elimistöön päätymistä.
Lisätietoa:
Eläinlääketieteen tohtori ja zoonoosiparasitologian dosentti Pikka Jokelainen, puh. 050 4050 465, pikka.jokelainen@fimnet.fi
Jokelainen on eläinlääketieteen tohtori ja zoonoosiparasitologian dosentti, jonka tutkimusinnostuksena ovat sekä ihmisiin että eläimiin tarttuvat loiset, etenkin toksoplasma. Hän tutkii ihmisten ja eläinten loistartuntoja Tanskassa (Statens Serum Institut), Virossa (Eesti Maaülikool) ja Suomessa (Helsingin yliopisto).
Maailman terveysjärjestön arvio http://www.who.int/foodsafety/publications/mra_23/en/
Tautitaakka-arvio Alankomaista https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22541392
Suomalaisten kissojen toksoplasmatartunnoista https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23012380
Suomalaisten lampaiden toksoplasmatartunnoista https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20434266
Suomen Eläinlääkäriliitto järjestää vuotuiset Eläinlääkäripäivät, alan suurimman kotimaisen täydennyskoulutustapahtuman.