Ihmisten ja eläinten yhteinen antibioottiresistenssi
Antibioottiresistenssin torjunta vaatii yhteistyötä monien alojen välillä. Taudinaiheuttajista merkittävä osa (uusista taudeista jopa 80 %) on yhteisiä eläimille ja ihmisille eli zoonoottisia. Ennustetaan, että vuonna 2050 ihmisiä menehtyy enemmän lääkkeille vastustuskykyisten infektioiden kuin syövän takia, jos kehityssuuntaa ei muuteta. Arkielämässä kannattaa noudattaa ihmisten ja eläinten antibioottikuureista saatavia ohjeita ja hyvää hygieniaa esimerkiksi ruuanvalmistuksessa.
Koska monet taudinaiheuttajat ja sairaudet ovat yhteisiä sekä eläimillä että ihmisillä, tarvitaan tutkimuksessa monialaista yhteistyötä selvittämään taudinaiheuttajien esiintyvyyttä, tartuntareittejä ja mahdollisia torjuntatoimia. Tämä yhteiseen terveyteen perustuva One Health -lähestymistapa yhdistää eri alojen ammattilaisia sekä hyödyntää edistyneimpiä tutkimusmenetelmiä, kuten bakteerien DNA:n sekvensointiin perustuvia tekniikoita. Tiedon avulla ymmärretään bakteerien tartuntareittejä ja rakennetaan torjuntatoimia.
Maltillinen Suomikaan ei ole koskematon
Apulaisprofessori Annamari Heikinheimo tutkii ryhmässään Helsingin yliopistossa ja Ruokavirastossa zoonoottisia, mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä bakteereja.
”Zoonoottisen mikrobilääkeresistenssin tarkkoja tartuntaketjuja eläinten ja ihmisten välillä on usein vaikea osoittaa, sillä monet eläimillä esiintyvistä bakteereista ovat yleisiä myös ihmisillä. Suomessa käytetään maltillisesti mikrobilääkkeitä eläimille maailmanlaajuisesti verrattuna, ja siten myös eläimissä ja elintarvikkeissa esiintyvien mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien esiintyvyys on pysynyt yleisesti ottaen hyvänä”, toteaa Heikinheimo.
”On kuitenkin olemassa näyttöä siitä, että joidenkin bakteerien kohdalla tartuntoja eläinten ja ihmisten välillä esiintyy myös Suomessa. Esimerkkinä ovat tuotantoeläinperäiset MRSA tartunnat eläinten parissa työskentelevillä ihmisillä”. MRSA tulee sanoista methicillin-resistant Staphylococcus aureus, joka tarkoittaa antibiooteille vastustuskykyistä Staphylococcus aureus -bakteeria.
Antibioottiresistenssi eli tautia aiheuttavien mikrobien kehittyminen vastustuskykyisiksi lääkeaineille on maailmanlaajuinen ongelma, joka uhkaa terveyttä kaikkialla maailmassa. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on todennut antibioottiresistenssin aiheuttavan haasteita myös maailmantaloudelle ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiselle. Bakteerien osalta maailman terveysjärjestö WHO on listannut taudinaiheuttajia, joiden aiheuttamien infektiotautien hoitoon kaivataan ripeästi uusia lääkkeitä. Listalta löytyy ihmisten taudinaiheuttajien lisäksi myös eläinten ja ihmisten välillä leviäviä, siis zoonoottisia taudinaiheuttajia.
Rutiininomainen antibioottikäyttö on uhka
Joissakin osissa maailmaa mikrobilääkkeiden käyttö maataloudessa on rutiininomaista ja erityisesti kasvunedistäjinä käytettävien mikrobilääkkeiden käyttö runsasta. Tätä pidetään ongelmallisena, sillä jatkuvana annosteluna terveille eläimille syötetyt lääkkeet kehittävät ja ylläpitävät bakteerien vastustuskykyä antibiooteille eläimen iho- ja suolistobakteereissa.
Lääkkeitä päätyy myös eläimen tuotantoympäristöön, aiheuttaen vastustuskykyä resistenssigeenien varastona toimivissa ympäristöbakteereissa esimerkiksi maaperässä. Antibioottien käyttö kasvunedistäjinä on edelleen yleistä eri puolilla maailmaa, mutta kiellettyä Suomessa ja muualla EU:ssa. Ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden liikkuessa myös bakteerit leviävät tehokkaammin yli sekä maantieteellisten rajojen että bakteerilajien välillä, jolloin myös resistenssi leviää tehokkaammin.
Matkailevien ihmisten lisäksi myös ulkomailta tuotujen katukoirien, maahantuotujen jalostuseläinten sekä tuontielintarvikkeiden on osoitettu kuljettavan vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia yli maiden rajojen. Zoonoottiseen mikrobilääkeresistenssiin liittyvää väitöskirjaa valmisteleva Paula Kurittu toteaa, että maailmalla lisääntyvä antibioottiresistenssi voi näkyä eläinten ja elintarvikkeiden tuliaisina myös Suomessa.
”Antibioottiresistenssin vastaisessa työssä yksilötasolla on tärkeä huolehtia, että niin eläinten kuin ihmisten antibioottikuureissa noudatetaan hoitavan tahon antamia ohjeita. Mikrobilääkkeille resistenttien taudinaiheuttajien yleistymisen ehkäisyssä on myös tärkeää muistaa hygienian merkitys torjunnassa. Tämä koskee esimerkiksi hygieenisiä ruuanvalmistusmenetelmiä kotikeittiössä.”
Yhtenä esimerkkinä zoonoottisten infektioiden torjunnasta on Työterveyslaitoksen julkaisema ohjeistus tuotantoeläinten parissa työskentelevien suojautumiseen tartunnoilta. ”Maailmanlaajuinen antibioottiresistenssi on lisääntyvä ongelma myös Suomessa. Tutkimusta ja seurantaa tarvitaan, jotta voidaan kehittää torjuntatoimia kansallisesti ja kansainvälisesti”, peräänkuuluttaa apulaisprofessori Annamari Heikinheimo.
Asiantuntijat: apulaisprofessori Helsingin yliopistossa, tutkimusprofessori Ruokavirastossa, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo ja
zoonoottiseen mikrobilääkeresistenssiin liittyvää väitöskirjaa Helsingin yliopistossa valmisteleva, ELL Paula Kurittu
Kirjoittajat luennoivat Eläinlääkäripäivillä torstaina 12.12.
Haastattelupyynnöt arkena päiväsaikaan Eläinlääkäripäivien tiedotuksen kautta, puh. 040 5228217 tai anna.parkkari (at) sell.fi
Eläinlääkäripäivät ovat alan suurin kotimainen, vuosittainen koulutustapahtuma. Vuoden 2019 yleisteema on Yhteinen terveys, One Health. Järjestäjä on Eläinlääkäriliitto, johon kuuluu 83 % Suomessa laillistetuista eläinlääkäreistä. Viime vuonna päiville osallistui lähes 1000 eläinlääkäriä. www.elainlakaripaivat.fi