Eläinlääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteet 2023
Ihmisten ja eläinten terveys ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa ja siksi on säilytettävä yhteys perusterveyden- ja ympäristöterveydenhuollon välillä. Eläinlääkärit toimivat monimuotoisesti asiantuntijatehtävissä ympäristöterveydenhuollossa. Toimiva ympäristöterveydenhuolto tarvitsee eläinlääkäreitä, joiden resurssien riittävyys ja työssäjaksaminen on turvattava. Työolojen parantamisen lisäksi tarvitaan lisää aloituspaikkoja eläinlääketieteen opiskelijoille, mikä voidaan saavuttaa vain lisäämällä yliopiston resursseja.
1. Ympäristöterveydenhuollon siirtyminen hyvinvointialueille vuonna 2026 on varmistettava
Yhteys perusterveyden- ja ympäristöterveydenhuollon välillä on säilytettävä
Ympäristöterveydenhuollolla on tärkeä rooli ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden turvaamisessa. Kokonaisuus sisältää elintarvikkeiden, sivutuotteiden, sisäilman ja talousveden valvonnan, kiireelliset eläinlääkäripalvelut kaikille eläinlajeille, eläintautien ja eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien valvonnan ja torjunnan, sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan. Epidemioita ja terveyshaittoja ennaltaehkäistään kaikissa elintarviketuotannon vaiheissa alkutuotannosta elintarviketeollisuuden kautta kuluttajalle myyntiin saakka. Eläinlääkärit toimivat asiantuntijoina ympäristöterveydenhuollon tehtävissä.
Eläinlääkäripalvelujen saatavuus kaikkialla on varmistettava
Kiireellinen eläinlääkäriapu on tärkeää sekä eläinsuojelullisesta että kansanterveydellisestä näkökulmasta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtyminen hyvinvointialueille tarkoittaa, että jatkossa hyvinvointialueet järjestävät lakisääteisiä eläinlääkäripalveluja tuotanto- ja lemmikkieläimille.
Hyvinvointialue voi tehdä sopimuksen palvelun järjestämisestä yksityisen toimijan kanssa. Sopimus voi kattaa lakisääteiset eläinlääkäripalvelut tai vain osan siitä, kuten esimerkiksi lemmikkien kiireellisen hoidon. Eläinlääkäripalvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa on varmistettava yhteistyössä yksityisten eläinlääkintäpalvelujen tarjoajien kanssa.
Ympäristöterveydenhuollon siirto parlamentaarisen selvityksen suosituksen mukaisesti on päätettävä vuoden 2024 aikana
Ympäristöterveydenhuollon siirtyminen hyvinvointialueille parlamentaarisen selvityksen suosituksen mukaisesti vuonna 2026 on päätettävä vuoden 2024 aikana, jotta valmistelut ehditään tekemään ennen siirtoa. Jotta siirtymä olisi mahdollisimman tehokasta, henkilöstö tulee pitää tiiviisti mukana jo valmistelussa.
2. Valvonnan riittävät resurssit ja keinot eli lainsäädännön riittävät vaatimukset ja pakkokeinot kuluttajan suojelemiseksi on varmistettava
Riittävät resurssit on varmistettava valvonnalle
Toimiva elintarvike- ja terveysvalvonta on olennainen osa eläinten ja ihmisten yhteistä terveyttä ja terveyshaittojen, kuten ruokavälitteisten sairastumisten, ennaltaehkäisyä. Suomen hyvä nykytilanne perustuu normeihin, niiden noudattamiseen ja valvontaan.
Suomessa antibiootit tehoavat edelleen, ruoka ja vesi ovat puhtaita, eikä meidän tarvitse pelätä eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja. Erinomainen tilanne on pitkäjänteisen työn tulosta, eikä sitä saa pitää itsestäänselvyytenä. Jatkossakin on varmistettava valvonnalle riittävät resurssit, jotta ensivaiheen reagointi yhteisen terveyden ja hyvinvoinnin uhkiin onnistuu.
Lainsäädännön selkeät vaatimukset on varmistettava
Lainsäädännön vaatimusten tulee olla selkeitä, jotta niiden noudattaminen ja valvominen on yksiselitteistä. Vaatimusten selkeys parantaa toimijoiden tasapuolista kohtelua ja luottamusta valvontaan. Tämä luo perustan hyvälle hallinnolle.
Valvontaeläinlääkärien parityöskentely on mahdollistettava
Valvontaeläinlääkärien parityöskentely on mahdollistettava työturvallisuuden parantamiseksi. Parityöskentelyn esteenä ovat usein rajalliset taloudelliset- ja henkilöstöresurssit.
3. Eläinlääkäripulan ratkaisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan aloituspaikkoja on lisättävä maltillisesti
Eläinlääkäripula on ollut Suomessa totta jo pitkään ja tilanne pahenee edelleen. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan aloituspaikkoja on lisättävä maltillisesti. Yliopistolle on taattava lisäresursseja laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen varmistamiseksi.
Eläinlääkärien työhyvinvointi ja henkilöresurssien riittävyys on varmistettava
Opiskelijamäärän nosto ei yksin riitä ratkaisemaan eläinlääkäripulaa, vaan tarvitaan myös toimenpiteitä pitämään eläinlääkärit työelämässä. Toimiva eläinlääkintähuolto edellyttää eläinlääkärien hyvinvoinnista huolehtimista ja henkilöresurssien riittävyyden varmistamista. Yhteisvastaanottojen perustamista on edistettävä ja eläinlääkärien riittävä lepoaika on turvattava. Eläinlääketieteen erikoistumiskoulutuksen uudistusprosessi tulee viedä loppuun.
4. Eläinten suojelemiseksi tarvitaan ”puoskarilakia”
Pätevyysvaatimukset on säädettävä eläimille tehtävien toimenpiteiden tekijöille
Eläimille suunnattuja hyvinvointipalveluja on tarjolla runsaasti, mutta osa palveluista on eläinten hyvinvoinnille haitallisia joko sellaisenaan tai puutteellisella osaamisella tehtynä, tai asianmukaisen hoidon viivästyessä ne aiheuttavat vakavaa haittaa. Esimerkkinä tällaisista palveluista ovat eläinten hammashoidot, jotka tulisi säätää kokonaan eläinlääkärin tehtäväksi.
Eläinten hyvinvointilain nojalla annettavien asetusten valmistelussa on säädettävä riittävät pätevyysvaatimukset eläimille tehtävien toimenpiteiden tekijöille.