Eläinlääkärien itsemurhakuolemien ehkäisy
Monet olosuhdetekijät saattavat altistaa itsemurhakuolemille tietyissä ammateissa. Eräisiin niistä saattaa lisäksi liittyä itsemurhan tekotavan kannalta olennaista tietotaitoa tai esteetön pääsy itsemurhan tekovälineisiin.
Lääkärien mukaan lukien eläinlääkärien itsemurhakuolleisuus oli muuhun väestöön verrattuna yleisempää esimerkiksi Englannissa ja Walesissa vielä 1980-luvun alkupuoliskolla muttei enää 20 vuotta myöhemmin. Poikkileikkausaineistot ja lyhytkestoiset seurantatutkimukset voivat kuitenkin yliarvioida ulkoisia kuolemansyitä luonnollisten kuolemansyiden kustannuksella.
Vuoden 2000 lopussa Suomessa asuneista 30–64-vuotiaista palkansaajista ja eläkeläisistä koottiin Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen rekistereihin perusteella yksilötasoinen pitkittäisaineisto. Sen mukaan lääkärin ammateissa (lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit) itsemurhakuolleisuus vuosina 2001–2015 ei ollut muuta väestöä suurempi. Tämän tarkempaa tai tuoreempaa koko Suomen kattavaa tietoa lääkärien itsemurhakuolemista ei ole julkaistu.
Itsemurhien ehkäisy tarvitsee uusia toimenpiteitä
Itsemurhakuolleisuus on Suomessa pienentynyt huomattavasti vuoden 1990 jälkeen. Osassa Euroopan maista itsemurhakuolleisuus on samaan aikaan kuitenkin yleistynyt. Myönteisen kehityksen ei voida edellyttää jatkuvan ilman toimenpiteitä itsemurhakuolemien estämiseksi. Tämän takia itsemurhien ehkäisy vaatii jatkuvasti sekä jo vaikuttaviksi osoittautuneiden keinojen tehostamista että lisää uusia keinoja.
Monet länsimaat ovat viime vuosina aloittaneet itsemurhien ehkäisyohjelmia, joissa tiedossa olevia itsemurhien ehkäisykeinoja otetaan suunnitellusti käyttöön. Itsemurhien ehkäisyyn on myös Suomessa kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman julkistamisen myötä jälleen kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Sitä tukevat myös Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin tutkimusnäyttöön perustuvat kansalliset hoitosuositukset.
Itsemurhien ehkäisystä ja itsemurhaa yrittäneen hoidosta on tuore Käypä hoito -suositus, jonka tarkoituksena on parantaa terveydenhuollon valmiuksia tunnistaa ja osata toimia itsetuhoisen henkilön auttamiseksi. Tarkoituksena on myös laajemmin tukea yhteisöllisyyttä ja ihmisten yhteistä vastuuta toisistaan. Itsemurhavaaran tunnistaminen on itsemurhan estämiseksi keskeinen tavoite. Jokainen meistä voi tunnistaa itsemurhan hälytysmerkit ja auttaa itsemurhavaarassa olevaa syyllistämättä ja inhimillisesti.
Eläinlääkärien työssä itsetuhoisuudelta suojaaviksi tekijöiksi voisivat muodostua muun muassa sekä mahdollisuus välittömään kollegan konsultointiin potilastapausten ratkaisemiseksi vastaanotolla että mahdollisuus säännölliseen työnohjaukseen ongelmallisten potilastapausten pohtimiseksi vastaanotosta riippumatta. Työnohjaus on keino säilyttää empaattisuus ja herkkyys potilaiden kohtaamisessa koko työuran ajan ja antaa tilaisuuden keskustella luottamuksellisesti myös surullisista potilaskohtaloista.
Lisätietoja: tutkimusprofessori, Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), puh. 029 524 8859 ja sähköposti: timo.partonen (at) thl.fi
Lue myös Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemen kooste työelämän kehittämistoimista. Eläinlääkäripäivien 2021 teemana on Terve ja hyvinvoiva eläinlääkäri.
Eläinlääkäriliitto on 129-vuotias ammattijärjestö, johon kuluu 82 % Suomen laillistetuista eläinlääkäreistä ja merkittävä enemmistö opiskelijoista. Eläinlääkäripäivät on maan suurin vuosittainen alan täydennyskoulutustapahtuma. www.sell.fi ja www.elainlaakaripaivat.fi