Eduskuntavaalit on käyty. Valitettavasti emme vieläkään saaneet yhtään eläinlääkäriä eduskuntaan. Päteviä kollegoja olisi kyllä ollut tarjolla ja he saavuttivatkin merkittäviä henkilökohtaisia äänimääriä. Heidän vaalityönsä teki varmasti myös ammattikuntaamme tunnetuksi, eikä työ missään nimessä mennyt hukkaan. Kiitokset siitä. Tässä vaiheessa on tarpeen muistuttaa, että eläinlääkäreiden osalta vaalivuosi jatkuu: syksyllä käydään liiton valtuuskunnan vaalit.
Nyt pitäisi saada heräteltyä yksittäiset liiton jäsenet, eläinlääkäreiden työyhteisöt ja vapaamuotoiset yhteenliittymät, erikoisyhdistykset ja paikallisseurat paneutumaan ehdokasasetteluun, jonka tulee olla valmiina syyskuun alkuun mennessä. Hektisessä maailmanmenossa tällaiset asiat pyrkivät unohtumaan. Nykyistä valtuuskuntaa valittaessa jäi yksityissektorin ehdokasasettelu syystä tai toisesta kokonaan puuttumaan. Takavuosilta muistan myös tapauksen, jolloin Pohjois-Suomen eläinlääkäriseura ei muistanut asettaa omia ehdokkaitaan. Eläinlääkäriliitossa on jo lähes 2 000 jäsentä, ja on erittäin tärkeää, että koko jäsenkunta on tasapuolisesti edustettuna valtuuskunnassa. Sinne tarvitaan virkamiehiä ja yrittäjiä. Sinne tarvitaan työnantajia ja palkansaajia. Sinne tarvitaan pätkätöissä olevia ja pitkän työuran tehneitä. Yksittäinenkin valtuutettu voi aktiivisella toiminnallaan todella vaikuttaa asioihin.
Valitsijayhdistysten, vaalilistojen ja vaaliliittojen perustamisessa voi käyttää mielikuvitusta. Vaalimatematiikka on joskus toiminut hämmästyttävästi myös Eläinlääkäriliitossa. Ja vaalitunnuksissa ei onneksi ole unohdettu huumoriakaan.
Tavoitteena on ollut, että liiton valiokuntiin ja työryhmiin valittaisiin edustajat ensisijaisesti valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten joukosta, he kun ovat joka tapauksessa luottamuksensa vaaleilla mittauttaneet. Näin myös valtuutettujen ammattitaito ja kiinnostus yhteisiin asioihin tulisivat paremmin hyödynnetyksi. Tämä edellyttäisi kuitenkin, että valtuuskunnan kokoonpano heijastaisi mahdollisimman pitkälle ammattikunnan kokoonpanoa. Tätä siis toteutetaan niin laajasti kuin mahdollista. Työtä uudella valtuuskunnalla riittää. Liittokokouksen jäätyä historiaan on uuden valtuuskunnan ensimmäisenä tehtävänä liiton puheenjohtajan valitseminen. Monet auki olevat isot asiat siirtyvät seuraavalle valtuustokaudelle. Julkisella sektorilla tällaisia ovat uuden eläinlääkintähuoltolain voimaantulo sekä ympäristöterveydenhuollon seudullistamisen jatkaminen yleisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen hengessä ja aikataulussa. Merkittävä asia tulevaisuudessa on myös lääkkeenluovutussäädösten muutos, joka voi johtaa suuriinkin ongelmiin, jos asiat hoidetaan taitamattomasti. Suurin kysymys kuitenkin on, miten ylipäänsä turvataan eläinlääkärityövoiman saanti kaikkiin tehtäviin, joihin isänmaa eläinlääkäreitä tulevaisuudessa tarvitsee.