”Säätiön hallituksen tehtävänä on huolehtia säätiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja vastata siitä, että säätiön varat sijoitetaan varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Säätiörekisteriin merkityt säätiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joita sääntelee paitsi säätiön omat säännöt myös säätiölaki ja -asetus.” Tämän ja paljon muutakin voi lukea, kun klikkaa www.saatiopalvelu.net kohti patentti- ja rekisterihallituksen sivuja ja säätiörekisteriin. Verkossa on linkit eri säätiöihin, lääketiede ja hammaslääketiede löytyvät, mutta eläinlääketiedettä ei.
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan kuuluu neljäkymmentä apurahoja jakavaa säätiötä ja yhdistystä. Neuvottelukunta ilmoittaa tehtäväkseen tarjota jäsenilleen mahdollisuus tietojen ja mielipiteiden vaihtoon yhteisissä asioissa. Jäsenet ovat ilmoittaneet pyrkivänsä noudattamaan toiminnassaan hyvää säätiötapaa koskevaa ohjetta.
Hyvä säätiötapa edellyttää, että jäsenillä on selkeät sisäiset menettelytavat apurahojen myöntämisestä ja että jääviyskysymyksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tiedottamisesta on oma kappale. Neuvottelukunnan jäsenet pyrkivätkin avoimuuteen ja tiedottamaan toiminnastaan. Yhteydenpito julkiseen sanaan ja viranomaisiin on avointa hyvän säätiötavan mukaan.
Säätiöiden ja yhdistysten toiminta on verovapaata ja yhteiskunta tukee niitä siten. Myös ne hyödyttävät yhteiskuntaa. Toiminnasta laaditaan vuosikatsaus lakisääteisen tilinpäätöksen lisäksi. Tällainen voisi olla Suomen Eläinlääketieteen säätiön kotisivuilla. Voisi siellä olla tilinpäätöskin. Samoin kuin linkki ulkomaailmaan, eli säätiöpalvelujen sivuille. Suomen lääketieteen säätiö julkaisee kotisivuillaan säätiön hallinnon, apurahat, toimintakertomuksen, historian, yhteystiedot, säännöt, lahjoitukset ja englanninkielisen yhteenvedon.
Suomen Eläinlääkäriliiton valtuuskunta valitsee Suomen Eläinlääketieteen säätiön hallituksen. Meillä ammattikunnassa piirit ovat pienet ja samat henkilöt tuppaavat olemaan vähän joka puolella. Asioita on totuttu tekemään kollegoiden kesken ja puolivirallisesti. Mutta meilläkin alkaisi olla aika miettiä jääviyskysymyksiä ja tiedottamista erityisesti, ennen kuin ilmenee tarvetta asian tarkistamiseen.
Hyvä säätiötapa edellyttää, että hallintokulut ovat kohtuullisia. Neuvottelukunnan jäsenet eivät myönnä apurahoja tai niihin verrattavia etuja henkilökunnalleen, toimielintensä jäsenille, luottamushenkilöilleen taikka niiden läheisille. Hallintoasioissa vastuuhenkilöt pidättäytyvät osallistumasta käsittelyyn ja päätöksentekoon asiassa, jossa heidän voidaan olevan esteellisiä.
Eläinlääketieteellinen tutkimus ja osa säätiön hallituksen jäsenistä toimivat saman katon alla. Säätiön omalle henkilökunnalle myöntämistä apurahoista ei tule kysymystä. Mutta tiedekunnan eri laitosten esimiesten mahdollisesti ollessa mukana päättämässä omalle henkilökunnalleen apurahaa, voidaan jo jääviyden perään kysyä. Asia kuuluu säätiön hallituksen pohdittavaksi. Suomen eläinlääketieteen säätiön merkitys eläinlääketieteen tutkimuksen kohdentamiselle ja tulevaisuudelle on erittäin suuri. Sen tekemät rahoituspäätökset ovat kauaskantoisia. Siksi toiminnan tulee olla avointa ja ammattikunnan arvioitavissa. Tänä syksynä tavoitteena on jakaa 100 000 euroa ja hakuaika päättyy 30.9.