Kädessäsi on muhkea toimitusneuvoston ideoima Suomen Eläinlääkärilehden 110vuotisjuhlanumero. Sen tarkoituksena on herättää ajatuksia ja esittää rohkeasti asioita, joita eläinlääkäri kohtaa ammatissaan. Numeroon on koottu eri eläinlääkäreiden näkemyksiä sekä eläinten hyvinvoinnista että elintarvikkeiden ja ympäristön turvaamisesta. Eläinlääkärin merkitys näissä asioissa on suuri. Ihmisten terveyteen vaikuttavat mitä moninaisemmat seikat ja jokapäiväinen ruokamme on niistä yksi tärkeimmistä.
Ensimmäisessä kirjoituksessa eläinlääkäreitä kehotetaan ottamaan selvästi kantaa tuotantoeläinten kärsimyksiin. Lisäksi kirjoittajan mielestä eläinlääkärikoulutuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota eläinten ja ihmisten välisten suhteiden painoarvoon. Eläinten hyvinvointi lähtee myös jalostuksesta. Seuraavassa artikkelissa kirjoittaja kehottaa jokaista koirista hyötyvää eläinlääkäriä edistämään jalostusta hyvinvointia lisääville linjoille. Ravi- ja ratsuhevosten hyvinvointi liittyy läheisesti hevosen arvostukseen. Häitä, hautajaisia ja muita merkittäviä juhlia voitaisiin viettää hevosten kanssa muiden Euroopan maiden tapaan!
Suurten tuotantoeläinyksiköiden lisääntyminen vähentää eläinyksilöiden sairauden hoitoa, väitetään suurtuotannon etiikkaa käsittelevässä kirjoituksessa. Automatisointi johtaa eläinten valvonnan vähenemiseen ja lisää laiminlyöntien mahdollisuutta. Kirjoitus herättää varmasti ajatuksia. Eläinten hyvinvointia voidaan myös mitata. Itävallassa kehitetty pisteytysjärjestelmä on saanut suomalaisen version. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin mittaamisesta on tarjolla mielenkiintoinen artikkeli.
Riskinarviointi on osa riskin hallintaa ja parantaa päätöksen tekoa tämän kirjoittajan mukaan. Suomessakin on mahdollista selvittää kotieläin- ja elintarviketuotannon vaaroja riskinarvioinnilla. EHEC-bakteeri ei sairastuta eläimiä, mutta voi olla hengenvaarallinen ihmiselle. Vaikka eläinlääkintäviranomaiset eivät anna positiiviselle tilalle määräyksiä, niin elintarviketeollisuus edellyttää riskienhallintasuunnitelmaa tilalta. Kirjoituksessa kerrotaan ulostebakteerien aiheuttamien tartuntojen torjumisesta.
Kuntien tarjoamia eläinlääkintäpalveluja voitaisiin parantaa, jos ne tuotettaisiin nykyistä suuremmalla eläinlääkärimäärällä isommasta yksiköstä. Kaupungineläinlääkärin haastattelu on raikas tuulahdus uusista tuulista. Näkemyksiä suomalaisen virkaeläinlääkärin työstä voi lukea omaperäisestä kirjoituksesta, jossa pohditaan praktiikan ja virkatehtävien yhteensovittamisen hankaluuksia. Euroopan kuluttajien luottamus elintarvikeviranomaisiin horjui BSE-skandaalin myötä. Tämän aiheen kirjoittaja selvittää zoonoosidirektiivin taustoja ja miettii, ovatko toimenpiteet riittäviä jatkoa ajatellen.
Juhlanumeron lopussa esitetään, kuinka tyhjiö- ja suojakaasupakkaaminen on muuttanut elintarvikkeiden mikrobiologiaa. Elintarviketeollisuudessa viihtyvät tätä nykyä kylmää ja hapettomuutta sietävät ihmisille haitalliset bakteerit. Valmisruokateollisuudessa tuotettujen elintarvikkeiden turvallisuus ja kuluttajien mieltymykset yritetään sovittaa yhteen.
Eläinlääkärilehden lukijatutkimus valmistui syksyllä. Toimitus ja toimitusneuvosto tekevät yhdessä työtä, jotta Eläinlääkärilehti vastaisi lukijoiden odotuksia. Helmikuusta lähtien lehtemme onkin luettavissa kokonaan jäsensivuilta Internetissä lukijoiden toiveiden mukaisesti. Ilman menneisyyttä ei ole nykyisyyttä, historia on läsnä. Ensimmäinen Eläinlääkärilehti ilmestyi 15.2.1893, jolloin maassamme oli muutama kymmenen eläinlääkäriä. Lehti perustettiin, jotta kollegat voisivat julkaista siinä omia havaintojaan. Lehden nykyinen väki katsoo tulevaisuuteen ja arvostaa aiempia lehdentekijäsukupolvia. Eläinlääkärit tekevät Eläinlääkärilehden!