Aktiivisuus yhteistyöhankkeiden suunnittelussa tärkeää

Maa- ja metsätalousministeriön asettama elintarvikevalvonnan selvitysmies esitti viime keväänä, että elintarvikevalvonta tulisi nykyisen 275 kunnallisen yksikön sijasta hoitaa 50–60 alueellisessa yksikössä. Näin mahdollistettaisiin järkevä tehtävien ja vastuun jako sekä yhdenmukaistettaisiin valvonnan laatua ja määrää eri kunnissa. Eläinlääkäriliitto on antanut tukensa ajatukselle varauksella, että paikalliset olosuhteet otetaan huomioon. Selvityksen pohjalta perustettu ministeriöiden virkamiestyöryhmä on joulun alla antanut myös oman esityksensä; vapaaehtoiseen alueelliseen yhteistyöhön ryhtymiseen on aikaa kolme vuotta. Ellei tässä onnistuta, tultaneen yhteistyöhön määräämään.

Elintarvikevalvonta on kiinteä osa ympäristöterveydenhuoltoa. Yhteistyötä viriteltäessä kannattaneekin katsoa asiaa kokonaisuutena. Tätä helpottamaan on MMM ja STM tarjonnut porkkanarahaa erilaisten alueellisten ympäristöterveydenhuollon hankkeiden suunnittelemiseksi ja käyntiin saattamiseksi. Anomukset piti jättää tammikuun puoliväliin mennessä ja niistä ministeriöt valitsevat muutaman erityyppisen "pilottihankkeen" tuettavaksi. Tarjous onkin herättänyt runsaasti liikehdintää eri puolilla maata ja on varsin todennäköistä, etteivät kaikki halukkaat hankkeet projektirahaa saa.

Eläinlääkintähuoltokin on osa ympäristöterveydenhuoltoa. Laajemman alueen kattava yhteistyö avaa mahdollisuuksia esimerkiksi tehtävien jakamiseen, päivystysten uudelleenjärjestelyyn ja ehkä tiiviimpään kanssakäymiseen yksityissektorinkin kanssa. Uudenlaisen yhteistyön ei ymmärtääkseni välttämättä tarvitse merkitä organisaatiotasolle menevää yhdistymistä. Yhteistyöalueiden on oltava riittävän laajoja ja siten rajattuja, etteivät yksittäiset reuna-alueen kunnat tai eläinlääkärit jää "orvoiksi" ja ministeriön näin määräyksillään tarvitse puuttua tilanteeseen.

Nopeasti etenevä tilanne on aiheuttanut paljon hämmennystä ja pelkoakin maakunnissa. Siihen ei nähdäkseni nyt ole erityistä syytä. Viime vuosien resurssikartoitukset, vesiepidemiat ja eläintaudit ovat osoittaneet, ettei meitä ole ainakaan liikaa, eikä nyt olla vähentämässä eläinlääkäreitä kentältä. Meidän on kuitenkin syytä itse aktiivisesti osallistua paikallisen yhteistyömallin suunnitteluun. Näin parhaiten voimme varmistaa, että itsellemme tärkeät asiat pyritään ottamaan huomioon. Myöskään yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa ei sovi karsastaa. Varmaa on, että muutkin ovat liikkeellä omine mielipiteineen. Ne ovat yhtä oikeita näkemyksiä kuin omammekin, näkökulma vain on joskus erilainen. Yhteistyöllä ja avoimesti neuvottelemalla voimme rakentaa toimintamallit, joissa kaikki voivat toimia ja viihtyä työssään.

Uskon, että vuosi 2003 on tärkeä vuosi, jonka aikana viitoitetaan työtämme pitkälle tulevaisuuteen. Koetamme Eläinlääkäriliitossa parhaan kykymme mukaan kerätä tietoa erilaisista malleista, kartoittaa niiden hyviä ja huonoja puolia sekä auttaa kollegoita ongelmien ratkomisessa. Kehotankin teitä aktiiviseen yhteydenpitoon, niin keskenänne kuin tänne liittoonkin päin.

Hyvää alkanutta vuotta 2003!

Ari-Matti Pyyhtiä
Puheenjohtaja
Suomen Eläinlääkäriliitto