Opetusministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida eläinlääkärikoulutuksen kehittämistarpeet ja alan määrällinen koulutustarve, on saanut työnsä valmiiksi. Työryhmän muistiossa käsitellään kattavasti eläinlääkärikoulutuksen nykytila ja eläinlääkäritarve sekä esitetään useita parannusehdotuksia.
Eläinlääkäreitä valmistuu enemmän kuin jää eläkkeelle, mutta lisäys ei silti pysty kattamaan työelämän tarpeita. Eläinlääkäritarvetta nostavat valvontatehtävien lisääntyminen, yhteiskunnan eläinlääkäreihin kohdistamat kasvaneet odotukset ja alan naisistuminen. Sijaisista on pulaa lähes kaikilla eläinlääkärialan sektoreilla. Työryhmä esittääkin sisäänottomäärien nostamista nykyisestä noin 50 paikasta 60–65 paikkaan.
Opiskelijamäärien lisäys on sinänsä kannatettavaa, mutta tämänhetkisillä voimavaroilla mahdotonta. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetusta on arvioitu kahdessa kansainvälisessä arvioinnissa. Molemmissa todettiin, että opetus on laadukasta, mutta opettajaresurssit ovat hämmästyttävän pienet. Nykyistä opetusta ylläpidetään henkilökunnan ylimääräisellä työpanoksella ja korkealla motivaatiolla. Opettajaresursseja pitäisi siis lisätä jo nykyisessä tilanteessa ja viimeistään, jos opiskelijamääriä lisätään. Opetusministeriön pitää ottaa huomioon nykyinen ja tulevaisuuden lisääntyvä resurssivaje omassa rahoituksessaan Helsingin yliopistolle.
Eläinlääkärikoulutuksen kestosta työryhmä esittää, että se olisi vähintään viisi ja puoli vuotta. Enemmistö työryhmästä kannatti kuitenkin kuuden vuoden koulutusta. Kuuden vuoden pituinen koulutus on perusteltu, koska verrattuna useisiin muihin maihin Suomessa on kattavampi elintarvikehygienian opetus. Tämä on myös osoittautunut kansallisesti oikeaksi ratkaisuksi. Ruoan turvallisuus on tällä hetkellä korkeassa arvossa ja eläinlääkäreillä on parhaat valmiudet toimia asiantuntijoina ”Pellolta pöytään” -laatuajattelussa.
Kuuden vuoden opiskeluaika mahdollistaa lisäksi valinnaisten opintojen sisällyttämisen opetusohjelmaan, mikä lyhyemmällä opiskeluajalla olisi hankalaa. Yliopistokoulutuksessa kiinnitetään tällä hetkellä valtavasti huomiota koulutuksen kestoon ja valmistujien ikään. Päämääränä koulutuksessa tulee kuitenkin olla laadukas opetus sekä ammattitaitoiset ja asiantuntevat osaajat, eikä ensisijaisesti lyhyet koulutusajat.