Länsimaisissa demokratioissa olemme jo pitkään tottuneet, että yksilö on melko vapaa menemään ja tekemään itselleen tärkeäksi tai mukavaksi kokemiaan asioita. Valinnan vapautta ja oikeutta sekä yksilön itsemääräämisoikeutta on vaalittu ja edistetty usein jopa yleisen edun kustannuksella. Kulunut syksy on kuitenkin muuttanut maailmaa. Emme välttämättä koe oloamme turvalliseksi ja vapaaksi enää edes omassa maassamme. Uskallammeko enää matkustaa, syödä, juoda tai edes hengittää?
Pelko on tehokas ase, joka on tehnyt tehtävänsä. Pelon lisäksi saatamme tuntea myös epämääräistä raivoa ja voimattomuutta siitä, että meidän toimiamme ja menemisiämme rajoitetaan. Ja juuri nyt, kun maailma jo ehti muuttua lähes rajattomaksi seikkailupuistoksi ja puuhamaaksi, jossa kaikki tulee olla kaikkien, ainakin kaikkien maksukykyisten ihmisten ulottuvilla, ja jossa elämysnarkomanian koukkuun jääneet etsivät kaiken aikaa uusia eksoottisia kohteita. Saavutetuista eduista luopumaan joutuminen saattaa tuntua epäoikeudenmukaiselta, lähes henkilökohtaiselta loukkaukselta.
Pelkoa vastaan taistellaan parhaiten tiedolla. Taistelussa maailmanlaajuista terrorismin uhkaa ja pelkoa vastaan kukaan meistä ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi ja jokaisen tulee tehdä jotakin. Meidän ammattikuntamme pystyy omalta osaltaan hälventämään suuren yleisön pelkoja hoitamalla oman vastuualueensa mahdollisimman hyvin. Meidän tulee olla ajan tasalla, kouluttautua ja päivittää tietomme sekä tarvittaessa jakaa sitä.
Jokainen selvitetty ruokamyrkytysepidemia- tai eläintautiepäily ja niistä tiedottaminen käyvät hyvästä harjoituksesta myös bioterrorismia vastaan ja ovat osoitus hyvin toimivasta järjestelmästä ja eri viranomaistahojen yhteistyöstä. Ne ovat omiaan myös lisäämään ihmisten tietämystä asioista ja siten vähentämään pelkoja. Vastapuolelle ei koskaan pidä suoda sitä iloa, että se huomaisi pelottelunsa tehoavan, sillä silloin se tietää voittaneensa.
Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja Kansainvälisen kehitystutkimuskeskuksen (IDRC) asiantuntijat julkaisivat hiljattain raportin ’Kansakuntien hyvinvointi’. Vertailuun osallistuneista 180 maasta vain 37 maassa todettiin olevan kohtalaisen hyvä yhdistelmä väestön ja ympäristön terveyttä. Ihmisten hyvinvoinnissa otettiin huomioon terveyden ja talouden lisäksi muun muassa kasvatus, kansalaisoikeudet ja yhteiskunnan rauhanomaisuus. Ympäristön hyvinvoinnissa arvioitiin esimerkiksi maan, veden, ilman ja luonnon monimuotoisuuden tilaa sekä luonnonvarojen käyttöä. Neljä miljardia ihmistä elää inhimillisen kehityksen kannalta huonoissa oloissa ja vain alle miljardi kohtuullisen tai hyvän elintason maissa. Vertailussa Ruotsi oli paras, Suomi toiseksi ja Norja kolmanneksi paras maa maailmassa. Listan loppupäähän sijoittuivat Afganistan, Syyria ja Irak. Demokratia voitti terrorismin ja anarkian, tässäkin taistelussa.
Vietä demokratian juhlaa 28.–30. marraskuuta Messukeskuksessa Eläinlääkäripäivillä 2001. Liittokokous valitsee tällöin Eläinlääkäriliitolle uuden puheenjohtajan ja valtuuskunnan. Eläinlääkäripäivillä voit lisäksi viettää tiedon, taidon, ystävyyden ja valinnanvapauden juhlaa!
*) (”Hymypoika” / Maarit Hurmerinta)