Puheenjohtaja Kiviniemen avajaispuhe Eläinlääkäripäivillä 2021

Arvoisa ministeri, hyvät kutsuvieraat, rakkaat kollegat,

onpa poikkeuksellisen mukavaa nähdä Eläinlääkäripäivien toteutuvan ja nähdä teitä täällä paikan päällä ja tietää monen seuraavan myös etäyhteyden päässä. Aivan loppuun asti jouduimme jännittämään, miten Eläinlääkäripäivien käy. Vaikka yhteiskuntaa on tänä syksynä päästy avaamaan ja Eläinlääkäripäivienkin järjestäminen on mahdollista, koronaviruspandemia ei ole ohi. Edelleen meiltä vaaditaan ponnisteluja taudin kanssa elämiseen sopeutumisessa. Meitä lohduttaa kuitenkin tieto, ettei mikään pandemia ole kestänyt ikuisesti.

Yhteinen terveys
Kuluva vuosi on Eläinlääkäriliiton 129. toimintavuosi. Yhteinen terveys - One Health on koronapandemian myötä noussut entistä paremmin myös suuren yleisön tietoisuuteen. Eläinlääkärit työskentelevät yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa eläinten, ihmisten ja ympäristön terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi ja edistämiseksi paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Koronapandemiassa tartuntatautilain käytännön kenttävalvonta rajoituspäätösten osalta on ollut kuntien ympäristöterveydenhuollon ja siten monen eläinlääkärin tehtävä. Muutkin kuin valvontaa tehneet eläinlääkärit ovat vuoden varrella torjuneet koronaa muuttamalla työskentelytapojaan, suojautumalla, neuvomalla ja tekemällä Yhteistä terveyttä tunnetuksi.

Vaikka koronapandemia on ollut pääuutinen koko vuoden, muut taudit eivät ole suinkaan jättäneet meitä rauhaan. Lintuinfluenssaa on Suomessa esiintynyt enemmän kuin aikoihin ja myös afrikkalaisen sikaruton torjunta on pitänyt eläinlääkärit kiireisinä. Eläinlääkärien merkitys tautitorjunnassa ja koko maan kattava toimiva eläintautivalmius onkin jälleen osoittanut merkityksensä. Tämä valmius on ensiarvoisen tärkeää säilyttää myös tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutoksen myötä riski uusien eläintautien, ja valitettavasti myös pandemioiden, leviämisestä Suomeen kasvaa.

Tutkittu tieto ja eläinlääkärien koulutus
Olemme iloisia siitä, että tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on päässyt tänään tuomaan valtiovallan tervehdyksen. Koronaviruspandemia on vahvistanut, että tiede on tällaisessa tilanteessa ratkaisevan tärkeää, kun koko yhteiskunta on uuden edessä. Tarvetta tutkitulle tiedolle on jatkuvasti. Tänä vuonna vietetään tilanteeseen sopivasti Tutkitun tiedon teemavuotta. Teemavuoden verkkosivuilla kerrotaan osuvasti, että tutkittu tieto luo uskoa tulevaan epävarmoinakin aikoina ja auttaa ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Tutkittu tieto on myös eläinlääketieteen perusta. Tulevien eläinlääkärien osaamisen perusta on korkealaatuinen koulutus, jollaista Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta todistetusti tarjoaa. Eläinlääkintähuollon toimivuuden ja eläinlääketieteen kehityksen kannalta on keskeisen tärkeää, että riittävät resurssit ja osaaminen eläinlääkärikoulutukseen ja eläinlääketieteelliseen tutkimukseen turvataan.

Eläinlääkäreistä on Suomessa tällä hetkellä pulaa ja tiedekunnan sisäänoton lisäys on noussut keskusteluihin lääkkeenä siihen. Eläinlääkärin monipuoliselle koulutukselle on paljon käyttöä, kliinisen työn lisäksi lukuisissa muissa tehtävissä, ja näyttää siltä, että eläinlääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen voisi olla yksi keino helpottaa eläinlääkäripulaa. Eläinlääkäriliitto kannattaa opiskelijamäärän maltillista nostamista, edellyttäen että tiedekunnan rahoitus ja resurssit varmistetaan. Ilman lisäresursseja aloituspaikkojen lisääminen on mahdotonta. Tiedekunta on kovilla jo nykyisillä opiskelijamäärillä.

Tiedekunnan aloituspaikkojen lisääminen ei voi olla ainoa lääke eläinlääkäripulaan. Vielä tärkeämpää on työelämän kehittäminen, jotta eläinlääkärit jaksavat työssään ja haluavat pysyä alalla. On tragedia sekä yksilölle että yhteiskunnalle, jos pitkään koulutettu kollega päättää vaihtaa alaa pian valmistumisen jälkeen.

Terve ja hyvinvoiva eläinlääkäri
Eläinlääkäripäivien teemana on tänä vuonna Terve ja hyvinvoiva eläinlääkäri. Se on myös Eläinlääkäriliiton missio. Kaikki liiton toiminta jäsenneuvonnasta lakilausuntoihin tähtää eläinlääkärin hyvinvointiin. Liitto on tuonut aktiivisesti esille, että alan työssäjaksamista tuetaan parhaiten hyvin järjestetyillä ja resursoiduilla työpaikoilla, joilla johtaminen, perehdytys ja olosuhteet ovat kunnossa.

Liitto teki lokakuussa kyselyn nuorille eläinlääkäreille työelämään sijoittumisesta ja ajatuksista työoloista. Kyselyn tulosten perusteella valtuuskunta linjasi, että liiton tulee jatkaa perehdytys- ja mentorointikäytäntöjen edistämistä, jotta nuorten eläinlääkärien siirtyminen työelämään tapahtuisi nykyistä paremmin. Lisäksi tulee jatkaa työnohjauksen käyttöönoton edistämistä.

Liitto tukee jäseniään myös pitämällä jaksamisaihetta esillä liiton kanavilla ja sidosryhmäkeskusteluissa sekä tarjoamalla jäsenille koulutusta aiheeseen liittyen, kuten näillä Eläinlääkäripäivillä. Liitto myös toimii tavoitesuunnitelman mukaisesti ammattikunnan sisäisen vastakkainasettelun vähentämiseksi ja kollegiaalisuuden esillä pitämiseksi. Myös kollegiaalisuus on tärkeä keino parantaa työssäjaksamista. Liiton tulee lisäksi jatkuvasti etsiä uusia keinoja parantaa eläinlääkärien jaksamista. Äskettäin liitto tuki rahallisesti aktiivisten kollegojen perustamaa EPE-puhelinta, Eläinlääkäri puhuu eläinlääkärille, jotta toiminta saatiin käyntiin.

Työssä jaksaminen on esillä myös piakkoin käynnistyvissä työmarkkinaneuvotteluissa. Samaan aikaan yksityissektorilla työskentelevät eläinlääkärit ovat edelleen ilman työehtosopimuksen suojaa. Ongelma on liitossa tunnistettu ja sitä on käsitelty viimeksi valtuuskunnan kokouksessa marraskuussa. Liiton tarkoituksena on edistää asiaa siten, että niin työntekijöiden kuin jäsenyrittäjienkin näkökannat tulevat huomioiduiksi.

Ympäristöterveydenhuolto hyvinvointialueille
Alkuvuodesta valmistui aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarinen selvitys. Selvityksessä ehdotetaan, että uusille hyvinvointialueille siirrettäisiin kuntien nykyisin hoitamat ympäristöterveydenhuollon tehtävät vuoden 2026 alusta lähtien. Eläinlääkäriliitto on jo pitkään ajanut ympäristöterveydenhuollon siirtämistä osaksi maakuntahallintoa sote- ja pelastuspalveluiden kanssa. Tavoitteena on yksi yhteinen terveys: ihmisten ja eläinten yhteisten terveysvaarojen ja uhkatekijöiden keskitetty hallinta ja torjuntatoimenpiteiden koordinointi. Eläinlääkäriliitto kannustaa päättäjiä tekemään selvityksen lopputuloksen mukaisia päätöksiä yhteisen terveytemme hyväksi.

Ennen mahdollisen tehtäviensiirron toteutumista valitettavan moni organisaatio hajoaa ja soten yhteydessä toimineet ympäristöterveydenhuollon yksiköt joutuvat organisoitumaan uudelleen kuntaorganisaation yhteyteen odottaessaan vuotta 2026. Lainsäädäntöön sisältyy onneksi kunnille mahdollisuus siirtää yhdessä sopien ympäristöterveydenhuolto hyvinvointialueille jo nyt, mutta näin tapahtuu vain harvoilla alueilla, koska kaikkien maakunnan kuntien yhteinen tahto siirtoon puuttuu.

Eläinlääkintähuoltolaki
Marraskuun päättyessä päättyi myös maa- ja metsätalousministeriön Eläinlääkäripalvelut-työryhmän urakka. Lopputulos, lausuntokierrokselle lähtevä esitys eläinlääkintähuoltolaiksi on ymmärrettävästi kompromissi. Valmistelussa oli esillä viisi mallia, joiden mukaan eläinlääkintähuolto hoidettaisiin jatkossa. Niihin kaikkiin sisältyi hyvät ja huonot puolensa. Myös valtuuskunta käsitteli valmisteilla olevaa eläinlääkintähuoltolakia marraskuussa. Tämänhetkinen ehdotus eläinlääkintähuoltolaiksi on laadittu sen mallin mukaan, jota valtuuskuntakin kannatti.

Eläinlääkintähuollon kehittäminen on haastavaa: toisaalta pitää turvata ympärivuorokautisen päivystyksen toimivuus, kunnaneläinlääkärien järkevät työnkuvat ja työn houkuttelevuus myös jatkossa sekä valvontatehtävien hoito eläintautivalmiuksineen ja toisaalta taas kilpailuneutraliteetti ja kuntien talous. Julkinen eläinlääkintähuolto on kokonaisuus, josta on vaikea irrottaa yhtä osaa muiden kärsimättä. Työryhmän työskennellessä puhuttiin, että järjestelmän hyvät puolet halutaan säilyttää.

Lakiesityksessä kunnan järjestämisvelvoite määritellään nykyistä tarkemmin. Ehdotukseen tulee lista kunnan järjestettävistä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden turvaamiseksi välttämättömistä eläinlääkäripalveluista, joita on oltava saatavilla ympäri Suomen. Kyseisten palvelujen osalta kunnan ei tarvitse yhtiöittää toimintaansa. Jos taas kunta järjestää laajasti muita kuin velvoitteen piirissä olevia palveluita kilpailutilanteessa, yhtiöittämisvelvollisuus syntyy.

Lakiehdotukseen sisältyy liiton toiveiden mukaisesti myös mahdollisuus työmarkkinaosapuolille kehittää kunnaneläinlääkärien palkkausjärjestelmää. Nykyjärjestelmän jatkumisen lisäksi ehdotus sisältää mahdollisuuden, että kunta perii kaikki palkkiot eläinten omistajilta ja maksaa eläinlääkärille nykyistä parempaa peruspalkkaa ja päivystyskorvausta.

Liitto on erittäin tyytyväinen lakiehdotuksen kirjaukseen turvata Yliopistolliselle eläinsairaalalle se potilasaines, jota tarvitaan turvaamaan eläinlääkärien koulutus ja eläinlääketieteellinen tutkimus. Nykytilanteessa eläinsairaalan tilanne saattaisi muuttua äkistikin, koska se on kilpailutuksissa samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa.

Tällä tietoa uusi eläinlääkintähuoltolaki lähtee lausuntokierrokselle jo ennen joulua. Liiton lausunto laista laaditaan alkuvuodesta.

Eläinten hyvinvointilaki
Nelisen vuotta sitten edellisen kerran lausunnolla ollut eläinten hyvinvointilaki on vihdoin saatu uudelleen lausuntokierrokselle.

Lakiin on tehty tervetulleita muutoksia, kuten uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien käyttöönoton kiellot. Lisäksi tullaan laatimaan ehdotus toimista, jotka ovat tarpeen porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumiseksi siirtymäajalla. Pentutehtaista peräisin olevien koirien ja kissojen kauppaa pyritään rajoittamaan uusilla säännöksillä koskien alle puolivuotiaiden pentujen maahantuonnin kieltoa myyntiä varten ja koirien ja kissojen myynti-ilmoitusten vähimmäissisältöä.

Eläinlääkäreille ehdotetaan säädettävän ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen takia koirille ja kissoille tehdyistä toimenpiteistä, kuten liittokin on toivonut. Lausunnolla olevan lain mukaan kunnaneläinlääkäri on edelleen paikallinen eläinsuojeluvalvontaviranomainen, mitä liitto tervehtii ilolla. Toimiva valvontajärjestelmä edellyttää vankkaa asiantuntemusta eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä juridista osaamista.

Lakiesityksessä korostetaan valvontaviranomaisen velvollisuutta ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin. Jotta lain mukaan voidaan toimia, on viranomaisresursseja oltava riittävästi. Kansalaiset odottavat tehokasta eläinsuojeluvalvontaa siten, että pitkittyneet eläinsuojelutapaukset saadaan päätökseen. Uusi eläinten hyvinvointilaki vaatii voimaantullessaan pian rinnalleen myös uudet asetukset, jotta lain täytäntöönpano ei jää puolitiehen.

Eläinlääkäriliiton lausuntoa valmistellaan paraikaa huolellisesti, jotta siitä tulee mahdollisimman kattava.

Hyvät kollegat,

Samalla kun haluan kiittää teitä kaikesta avusta ja yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana, on myös syytä muistaa niitä eläinlääkäreitä, jotka ovat poistuneet keskuudestamme.

Olemme saaneet suruviestejä seuraavien kollegojen kuoltua:

Jussi Aalto

Tarja Havukainen   

Kurt Henriksson    

Jussi Isotalo           

Heikki Jaakkola        

Seppo Kesäläinen     

Olli Koivulehto     

Antero Lappalainen  

Matti Nurmi            

Aatos Oksanen       

Atso Pajumaa        

Carl Pousette        

Kari Rinta-Jouppi  

Aarno Saari             

Matti Salmela         

Sirkka Salmela         

Maria Schildt           

Osmo Säntti            

Heikki Säteri            

Reijo Tirkkonen      

Tapio Vainikainen    

Erkki Varheenmaa  

Pyydän teitä nousemaan ja kunnioittamaan poismenneiden muistoa hetken hiljaisuudella.

  • -

Kiitos. He elävät muistoissamme.

Hyvät kollegat,

Ensi vuosi on liiton vaalivuosi, uusi valtuuskunta valitaan syksyllä. Kannustan kaikkia lähtemään ehdolle ja ainakin äänestämään ammattikuntamme tulevaisuuden suuntaviivoista ja toteuttajista.

Olemme suunnitelleet liittokonsernin toimintaan uudistuksia, joista yhtenä valitsemme vuodenvaihteessa liitolle ja tytäryhtiöille Fennovetille ja Tilipalvelu Ellille yhteisen johtajan. Kaikkien kolmen yksikön tuoreita liiketoimintasuunnitelmia päästään ensi vuonna panemaan täytäntöön uusin voimin.

Eläinlääkäripäivät ovat meille eläinlääkäreille vuoden tärkein yhteinen kokoontuminen. Valitettavasti tänäkin vuonna Eläinlääkäripäiviä vietetään koronaviruspandemian varjossa ja päivien sosiaalinen anti kärsii. Toisaalta tilanne on antanut useammalle mahdollisuuden nauttia hyvästä koulutustarjonnasta etäosallistumisen ja tallenteiden jälkikäteen katselun muodossa.

Suuret kiitokset Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunnalle sekä Fennovetin ja liiton toimiston henkilökunnalle. Olette jälleen tehneet hienoa työtä valmistellessanne meille historian ensimmäiset hybridi-Eläinlääkäripäivät. Nautitaan Eläinlääkäripäivien monipuolisesta annista ja pohditaan, millainen toteutusmuoto olisi kaikkein toivottavin, kun joskus pandemia ei enää rajoita meitä.

Toivotan teille oikein antoisia Eläinlääkäripäiviä ja niiden jälkeen rauhallista joulua ja onnea ja voimia tulevaan vuoteen.