Eläinlääkäripäivien avajaiset, puheenjohtaja Päivi Lahden katsaus

Arvoisa herra ministeri, arvoisat kutsuvieraat, hyvät kollegat, naiset ja herrat,

Kuluvana vuonna, joka on Eläinlääkäriliiton 126. toimintavuosi, mieleen on toistuvasti noussut tämä edesmenneen presidentti Mauno Koiviston mietelause:

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Tällä hetkellä liki jokainen alaamme vaikuttava laki on uudistettavana joko eduskunnassa tai ministeriössä. Näitä lakeja ovat muun muassa maakuntalaki, laki eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä, eläinten hyvinvointilaki, työaikalaki ja elintarvikelaki.

Muutoksia toimintakenttäämme on luvassa, mutta niiden toteutumisesta ja vaikutuksista on suurta epävarmuutta. Riskinarvioinnin osaajina me eläinlääkärit huomaamme usein sen, mikä voi mennä pieleen, mutta olemme yhä parempia näkemään myös muutosten tuomat mahdollisuudet.

Maakuntauudistus

Tämäkin vuosi on tehty työtä maakuntauudistuksen valmistelussa. Ensi kevät näyttää tuleeko valmista ja pidetäänkö maakuntavaalit syksyllä ja lauletaanko maakuntalauluja seuraavilla Eläinlääkäripäivillä, kuten kollega Erkki Pyörälä viime vuonna ennusti.

Ympäristöterveydenhuollon järjestämistä on suunniteltu maakunnan kokoisilla eli nykyistä laajemmalla alueella. Valmistelu on tuonut mukanaan uusia yhteistyökumppaneita, toimintatapojen vertailua ja parhaiden käytäntöjen arviointia. Valmistelutyö on ollut antoisaa, ja osoittanut, että ympäristöterveydenhuolto kannattaa järjestää yhä suuremmilla alueilla.

Suuressa, ellei suurimmassa, osassa maakunnista ympäristöterveydenhuolto on yhtenäinen ja itsenäinen kokonaisuus maakunnan hallinnossa ja sen yhteys sosiaali- ja terveyspalveluihin on tiivis, kuten Eläinlääkäriliitto on tavoitellut.

Ihmisten terveys on vahvasti yhteydessä ympäristön ja eläinten terveyteen. Suurin osa taudinaiheuttajista on yhteisiä ihmisille ja eläimille, minkä vuoksi tärkeä osa eläinlääkäreiden työtä on vaalia myös kansanterveyttä. Globaali väestönkasvu, ilmastonmuutos sekä ihmisten ja eläinten vapaa liikkuvuus ovat lisänneet yhteisen terveyden merkitystä entisestään. Hyvinvoinnin turvaamiseksi kaikilla terveyden osa-alueilla tarvitaan riittävää ennakointia ja valvontaa.

Maakuntien rahoituslaskemissa kuitenkin ympäristöterveydenhuollolle kaavaillut määrärahat ovat paikoin riittämättömät, jopa vain puolet nykyisistä.

Meillä riittää siis vielä työsarkaa siinä, että laajempi yleisö ymmärtäisi, mistä ympäristöterveydenhuollossa ja ihmisten ja eläinten yhteisessä terveydessä on kysymys.

Eläinlääkäriliiton suuri ponnistus tulevana keväänä, jonka aikana käydään eduskunta- ja EU-vaalit, on saada suuri yleisö ja samalla uudet päättäjät ymmärtämään, miksi juuri Suomessa on turvallinen, antibiootti- ja lääkejäämistä vapaa ruoka ja eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien tehokas ehkäisy.

Suomalaiset pitävät näitä itsestään selvyytenä, sillä suurin osa tuotantoeläin- tai ruokaperäisistä epidemioista siivotaan pois päiväjärjestyksestä, ennen kuin ne ehtivät kunnolla edes levitä. Harva tietää, mikä koneisto tämän takana on ja mikä on eläinlääkärien rooli siinä.

Eläinlääkärit nähdään pääasiassa kissojen, koirien ja muiden pieneläinten hoitajina, ei ruokaturvallisuutta ja kansanterveyttä ylläpitävinä monialaisina ammattilaisina. Katsokaa vaikka googlesta, kuvahaulla.

Seuraeläimiä hoitaessaan eläinlääkärit myös ovat kansanterveyden asialla: mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt merkittävästi, mistä voimme olla ylpeitä. Pohjoismainen mikrobilääkepolitiikka pitää saada vallitsevaksi koko Euroopassa.

Ympäristöterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon tiivis yhteys, eläinlääkärien ja lääkärien yhteistyö, on turvattava jatkossakin ihmisten terveyden suojelemiseksi. Meillä riittää työtä osoittaessamme riittävästi resursoidun valvonnan tuomien säästöjä.

Eläinlääkäriliiton viesti on, että haluamme turvata kaikissa tilanteissa eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin. Se on arvo, josta emme tingi, ja jonka puolesta teemme töitä.

Eläinlääkäripalvelut

Maakuntavalmistelussa on hahmoteltu joillain alueilla jo varsin pitkälle myös eläinlääkäripalvelun järjestämistä. Valmistelussa on mietitty hyvin tarkkaan, miten palvelu pidetään perustasoisena, huolehditaan kiireellisestä eläinlääkärinavun antamisesta kohtuullisella etäisyydellä asiakkaasta, mutta ei tarjota tarpeettomasti palvelua, jonka yksityinen toimija alueella tuottaa. Näin pitääkin toimia. Yhteiskunnan varoin järjestetään palvelua, jota muuten ei alueella olisi saatavilla.

Eläinlääkäriliitto teetti selvityksen eläinlääkintähuollon nykyisistä järjestämistavoista. Selvitys valmistui kesällä ja se toi esiin nykyiset monenkirjavat käytännöt palvelujen järjestämisessä. Päivystys järjestettiin pääasiassa omana tuotantoja, pieneläinpäivystystä oli suurimmilla paikkakunnilla ulkoistettu. Järjestelyjen monipuolisuus ja alueiden erilaiset tarpeet sekä tulevaisuudennäkymät niin väestön keskittymisen kuin kotieläintilojen rakennemuutoksenkin vuoksi edellyttävät kullekin alueella yksilöllistä ratkaisua palvelujen järjestämiseen. Kaikkialle sopivaa mallia ei tietenkään ole.

Eläinlääkäriliiton tavoite on varmistaa, että eläinlääkärinapu on kaikkien eläinlajien saatavissa kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelun voi tuottaa monella eri tavalla, mutta yhteiskunnan on varmistettava, että palvelua on saatavilla kohtuullisella etäisyydellä. Poliittisten päättäjien tehtävä on määritellä tuetun toiminnan laajuus ja tehdä arvio siitä, mitä palveluja on oltava myös vähävaraisten saatavilla.

Virkaeläinlääkärijärjestelmä on taannut myös kattavan tautivalmiuden ja tästä valmiudesta on huolehdittava myös eläinlääkäripalveluja ulkoistettaessa.

Työmarkkinatilanne

Kuluneena vuonna on liitossa edetty työmarkkina-asioissa monella suunnalla. Alkuvuodesta käytiin pitkittyneet työmarkkinaneuvottelut valtion, kuntien ja yliopistojen henkilöstön työehdoista.

Yliopistolla neuvottelut olivat erityisen takkuiset, ja Helsingin yliopiston henkilöstö ehti olla päivän mittaisessa lakossa ennen kuin neuvottelutulos saavutettiin. Eläinlääkäreitä oli lakossa ensi kertaa 34 vuoteen. Neuvottelujen tuloksena muun muassa Eläinsairaalan päivystysmääräykset sovittiin neuvoteltavan uusiksi.

Liiton jäsenkyselystä selviää, että yliopistolla työskennellään erittäin pienillä resursseilla. Yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä opetukseen ja tutkimukseen, liian suuri osuus rahoituksesta on lyhytaikaista ja kilpailtua.

Yliopistolla, valtiolla ja kunnissa päädyttiin yleisen linjan mukaisin palkankorotuksiin. Kuntien palveluksessa olevien työajassa olevien eläinlääkärien työpäivän pituutta saatiin lyhennettyä kun se piteni kiky-sopimuksen myötä. Kunnan praktikkoeläinlääkäreille sovittiin neuvoteltavan uudesta palkkausjärjestelmästä, päivystysmääräyksistä ja lepoajoista.

Ruokaviraston perustaminen on yksi harvoista muutoksista alallamme, joka on edennyt suunnitellussa aikataulussa. Ruokaviraston johdossa syvällinen osaaminen yhteisestä terveydestä kapeni, kun viraston toimiala laajeni.

Ruokavirastoon siirtymistä on tänä vuonna valmisteltu ja valmistellaan valtakunnallisten palkansaajajärjestöjen kautta ja Eläinlääkäriliitto vaikuttaa JUKOn eli julkisalojen koulutettujen etujärjestössä.

Kunnaneläinlääkärijärjestelmä

Kunnaneläinlääkärijärjestelmän muutostarpeesta on puhuttu pitkään, niin työntekijän työaikasuojelun kuin kilpailuneutraliteetinkin näkökulmasta.

Kunnaneläinlääkärijärjestelmän muutoksen muoto on tällä hetkellä eduskunnan käsissä työaikalain käsittelyssä. Hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi on muotoiltu niin, että myös kunnan praktikkoeläinlääkärit kuuluisivat lain soveltamisen piiriin. Nykyisenkin työaikalain mukaan praktikkojen tulisi olla lain soveltamisen piirissä, mutta virkaehtosopimuksessa on sovittu toisin.

Eläinlääkäriliitto teetti kesällä jäsenkyselyn, jossa selvitettiin myös keskimääräistä työsidonnaisuutta. Kunnan praktikkoeläinlääkärien työsidonnaisuus oli omilla kymmenluvuillaan, keskimäärin 60-80 tuntia viikossa. On selvää, että emme ole onnistuneet praktikkojen työaikasuojelussa riittävästi, ja työaikalain soveltaminen on ulotettava myös kunnan praktikoihin. Praktikoiden suuri työsidonnaisuus voi vaarantaa jo potilasturvallisuutta ja heikentää asiakaspalvelua. Potilaat ja asiakkaat ansaitsevat työssään hyvinvoivan eläinlääkärin.

Työssä jaksaminen

Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on puhuttanut kuluneena vuonna muidenkin kuin kunnaneläinlääkärien osalta. Tämä on tuonut mieleeni vuosien takaa puolisoni edesmenneen isoäidin mietteen: Isoäidillä oli pitkä kokemus eläinlääkäreistä Pohjois-Pohjanmaalta ja hänen vahva näkemyksensä oli, että eläinlääkärit ovat hyviä ihmisiä.

Tuo näkemys kosketti, ja toki mietitytti, että onko se noin vain yleistettävissä. Mitä enemmän olen työssäni kollegojen kanssa ollut tekemisissä, sitä enemmän olen hänen kanssaan samaa mieltä. Eläinlääkärit ovat kilttejä ja tunnollisia ja hyvin mutkattomia ihmisiä.

Eläinlääkärin ammatissa on kuitenkin paljon piirteitä, jotka kuormittavat ketä tahansa, ja erityisesti ihmistä, joka vilpittömästi haluaa auttaa ja tehdä parhaansa joka kerta. Yksin työskentely, päivystys, hankalat asiakkaat, tunteisiin käyvät tapaukset, eläinlääketieteellisten ja taloudellisten mahdollisuuksien välinen ristiriita hoitovaihtoehdoissa.

Tänä aikana, jolloin toisen kunnioittaminen ja toisen asemaan asettuminen tuntuvat olevan joiltain kadoksissa, on työhyvinvoinnin ylläpitämisessä kollegiaalisuus tärkeämpää kuin koskaan.

Mietimme parhaillaan Eläinlääkäriliitossa, miten voimme nostaa eläinlääkärien työhyvinvointia. Tarjoamalla koulutusta ja tilaisuuksia tavata muita ovat käytössä olevia keinoja. Ehdotuksia uusista keinoista otamme mielellämme vastaan.

Työehtosuositus

Selvä rooli Eläinlääkäriliitolla työhyvinvoinnin parantamisessa on tietenkin paremmista työoloista ja työehdoista huolehtiminen. Liitto onkin laatinut suosituksen valvontaeläinlääkärien työjärjestelyistä sekä työehtosuosituksen yksityiselle sektorille. Yksityisen sektorin työehtosuositus julkistetaan mahdollisimman pian ja tarkemmin helmikuussa ystävänpäivänä järjestettävän liiton maakuntakierroksen tilaisuudessa.

Yksityisen sektorin työehtosuositus on laadittu työntekijöiden ja yrittäjäjäsenten yhteistyönä ja se on luonteeltaan minimisuositus. Sen tarkoitus on toimia nuorten ja vastavalmistuneiden tukena työelämään astuttaessa. Suosituksia annetaan työehdoista ja minimipalkoista.

Nuoret vastavalmistuneet eläinlääkärit kertovat, että on yhä yleisempää, että tarjolla on tarvittaessa töihin kutsuttavan työsopimus pelkällä provisiopalkalla. Tämä on huolestuttavaa, ja toivon, ettei ilmiö ole kovin laaja. Yritysriskiä ei saa siirtää vastavalmistuneen nuoren kollegan kannettavaksi.

Vastavalmistuneet kokevat jo monenlaista epävarmuutta niin työnsaannissa kuin ammatillisessa osaamisessa. On kollegiaalista auttaa nuori eläinlääkäri työuran alkuun oikeudenmukaisin työehdoin.

Eläinten hyvinvointi

Parempaa hyvinvointia ja suojelua tarvitsevat myös eläimet. Esitys eläinten hyvinvointilaiksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Lakiesitys on siitä poikkeuksellinen, että lausuntokierroksen jälkeen siihen tehtiin vielä merkittäviä muutoksia. Suuri kiitos ministerille siitä.

Monia tärkeitä asioita saatiin lainsäädäntöön viime metreillä. Muun muassa valvonnan yhdenmukaisuuden ja asiantuntijuuden varmistamiseksi tehtiin tarpeellisia tarkennuksia valvontaa tekevän viranomaisen pätevyysvaatimuksiin.

Asetusvalmistelu käynnistynee pian.

Siinä yhteydessä on välttämätöntä huolehtia, että kansalaisten odotukset paremmasta eläinsuojelusta toteutuvat. Kyselytutkimuksessa 90 % suomalaisista odottaa parempaa suojelua tuotantoeläimille.

Riittävä kivunlievitys kastraatioiden yhteydessä sekä turkiseläinten olojen merkittävä parantaminen ovat esimerkkejä, joista on säädettävä. Erityisesti maailmalla leviävät kuvat suomalaisesta turkistuotannosta ovat omiaan syömään uskottavuutta muun kotieläintuotantomme eettisyydeltä.

Kotieläintuotannon kannattavuus

Kotieläintuotannon kannattavuus on meille eläinlääkäreille tärkeää ja meidän roolimme siinä on erityisesti terveydenhuoltotyön kautta saatava kannattavuuden paraneminen. Esimerkiksi vuoden eläinlääkäri, jonka työstä kuulemme pian, on tässä vahva toimija.

Kyselytutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista on myös valmis maksamaan ruuasta enemmän, jos eläinten hyvinvointi otettaisiin paremmin huomioon. Uskon, että vastaukset kyselyihin näkyvät viiveellä myös ostokäyttäytymisestä. Kuluttajalle pitää kuitenkin saada eettisiä vaihtoehtoja helpommin tarjolle.

Puoskarilaki

Ihmiset panostavat myös lemmikkeihinsä enemmän kuin ennen ja monenlaista palvelua on tarjolla. Kaikenlaiset itseoppineet terapeutit ja ihmehoitajat ovat ryhtyneet markkinoimaan palvelujaan lemmikeille. Lääkäriliitto on pitkään ajanut niin sanottua puoskarilakia uskomushoitojen suitsimiseksi, ja nyt on oikea aika vastaaville säädöksille myös eläinpuolelle.

Keinot puuttua sairaiden koirien jalostukseen toivottavasti lisääntyvät uuden lain myötä. Liiton valtuuskunta keväällä vetosi mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisiin, ettei sairaaksi jalostettuja koiria käytettäisi mainonnassa. Tämä sai huomiota julkisuudessa ja keskustelu on käynyt muutenkin kuumana koko vuoden. Haluan kiittää rohkeita kollegoita, jotka ovat panneet itsensä likoon keskusteluissa ja saaneet osakseen kaikkea sitä, mitä nykyään sosiaalisen median aikana voi saada. Arempi vetäytyisi keskusteluista, mutta te asiantuntijat olette jatkaneet, koirien hyvinvoinnin vuoksi.

Jäsenet

Eläinlääkäriliiton jäsenkunta on moninainen. Liiton työ eläinlääkärien edunvalvojana jatkuu joka suunnalla, ja koska liitto muodostuu meistä jäsenistä, toivon aktiivista palautetta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Me yhdessä saamme aikaan muutoksen parempaan, mutta siihen tarvitaan jokaista jäsentä. Mitä enemmän meitä on, sitä suurempi on liiton vaikutusvalta.

Ensi vuosi on liiton vaalivuosi, uusi valtuuskunta valitaan syksyllä. Kannustan kaikkia kynnelle kykeneviä ehdolle ja ainakin äänestämään ammattikuntamme tulevaisuuden suuntaviivoista ja toteuttajista.

Olemme toteuttaneet liiton toimistolla myös suunnitellut uudistukset, ja haluan tässä kollegojen läsnäollessa vielä toivottaa tervetulleeksi uuden toiminnanjohtajamme Sointu Jalkasen, töihin meidän kaikkien hyväksi.

Eläinlääkäripäivien yleisteema on kollegiaalisuus, eettisyys ja professionaalisuus. Se näkyy läpileikkauksena päivien ohjelmassa, ja toivottavasti tuntuu väliajoilla ja iltaohjelmassa.

Kiitos  

Lausun suuret kiitokset Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunnalle sekä Fennovetin ja liiton toimiston henkilökunnalle. Olette jälleen tehneet valtavan hienoa työtä valmistellessanne meille tämän vuoden Eläinlääkäripäivät.

Nautitaan päivistä ja yhdessä olosta.

Kollegat, vaalitaan kollegiaalisuutta ja pidetään huolta toisistamme. Terve ja hyvinvoiva eläinlääkäri on tärkeä ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin vaalija. Toivotan teille oikein antoisia Eläinlääkäripäiviä ja hyviä keskusteluja!