UKK 2

2. Tilanne, jossa eläimen hoito ei onnistu ilman suojaetäisyyttä oireiseen omistajaan (esimerkiksi eläin ei ole käsiteltävissä tai omistaja ei suostu poistumaan). Milloin työnantajan tulee kieltää työterveyteen vedoten eläimen tutkimus ja hoitotoimenpiteet? Miten asia kirjataan niin, ettei tämä aiheuta jälkeenpäin oikeustoimia?

Työturvallisuuslainsäädännöstä tulevat yleiset perusvelvoitteet työnantajalle. Yksityiskohtaisia ohjeita jokaisen esille tulevan tilanteen kohdalla ei ole säädettynä lain tasolla. Tähän tapaukseen liittyen työturvallisuuslaista on hyvä huomioida mm. alla olevat pykälät, työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite ja tässä tapauksessa suojainten käyttöä koskeva pykälä. Työstä tai työolosuhteista työntekijälle aiheutuva tapaturman tai sairastumisen vaara on ensisijaisesti torjuttava rakenteellisilla, teknisillä ja työn organisointiin liittyvillä toimenpiteillä niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on mainittu alla olevassa 8 §:ssä (3 mom.). Toissijaisena torjuntakeinona tulevat kysymykseen henkilönsuojaimet.

Työturvallisuuslaissa on myös erikseen noteerattu biologiset tekijät, jotka voivat vaarantaa työntekijän turvallisuutta tai terveyttä. Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Biologisia tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset mikro-organismit, kuten homeet, bakteerit, sädesienet ja virukset. Näiden tekijöiden arviointi on tyypillisesti sellaista erityisosaamista vaativaa työtä, joka riippuen työpaikalla olevasta asiantuntemuksesta saattaa edellyttää ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä. Arvioinnissa voi tarvittaessa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta, mm. altisteiden vaarallisuutta ja seurauksien vakavuutta pohdittaessa. Tarkempaa säätelyä biologisista tekijöistä on esimerkiksi VN päätöksessä 1155/1993 ja STM:n päätöksessä 229/1998

Työnantajan on hyvä huoioida, että työntekijällä on lakiin perustuva työstä pidättäytymisen oikeus. Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa.

Potilasasiakirjamerkintöjen suhteen on pitäydyttävä eläimen hoidon kannalta olennaisissa ja lainsäädännön mukaisissa kirjauksissa. Kaikissa mahdollisissa muissakin muistiinpanoissa tms. on pitäydyttävä tekemästä arviointeja vaikkapa eläimen omistajan terveydentilasta, koska ne ovat arkaluonteista tietoa. Ylipäätään asiakkaiden arvioinnissa ja mahdollisessa hoitotoimenpiteestä / palvelun antamisesta kieltäytymisessä saattaa olla, että ko. asiakas kokee kohtelun syrjintänä. Olennaista on se, että työnantaja kyseisessä tilanteessa katsoo voivansa lain edellyttämällä tavoin turvata työntekijän turvallisuuden ja terveyden työtehtävissä – esimerkiksi velvoittamalla työntekijän käyttämään kustantamiaan suojavarusteita.

Tässä pykäliä työturvallisuuslaista

8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista.

Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita:

1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään;

2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla;

3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja

4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon.

Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.

15 § Henkilönsuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden varaaminen käyttöön

Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä henkilönsuojainten käyttöä edellyttävien työolosuhteiden vaarojen arvioinnista, suojainten käytön määrittelystä ja käytön olosuhteista sekä suojaimilta vaadittavista ominaisuuksista ja muista henkilönsuojainten käyttöön työpaikalla liittyvistä vaatimuksista.