Eläinlääkärilehti 1/2016
Kirsi Sario

Niin tai näin, muutoksia tulee

Viime vuoden loppu ja tämän vuoden alku ovat olleet harvinaisen työteliäitä.

Valmistaudumme historiallisesti suurimpaan julkisen puolen eläinlääkinnän uudistukseen, joka vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkien eläinlääkärien työhön. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestämisestä itsehallintoalueille. Julkinen hallinto järjestetään tulevaisuudessa kolmella tasolla: valtion, maakuntajaon pohjalta muodostettavien itsehallintoalueiden ja kuntien. Hallinnon uudistamiseksi eri ministeriöiltä, keskusviranomaisilta ja keskeisiltä toimijoilta pyydettiin juuri ennen joulua näkemykset siitä, mitä toimintoja tuleville itsehallitonalueille siirretään ja kuinka nämä toiminnot tulisi järjestää. Itsehallintoalueille on tarkoitus siirtää soten lisäksi muitakin tehtäviä kuten pelastustoimi, maakuntien liittojen tehtävät sekä mahdollisesti myös ympäristöterveydenhuolto.

Liitto on työskennellyt jo puolitoista vuotta sen eteen, että ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintä sen osana järjestettäisiin osana muuta terveydenhuoltoa. Myös Eläinlääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Lääkäriliiton yhteinen edunvalvontajärjestö Lääkärikartelli totesi kannanotossaan joulukuussa, että kaikkien lääkärien yhteinen toiminta ihmisten ja eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin puolesta tulee tehokkaimmin hoidettua yhteisessä organisaatiossa. Oli lopputulos millainen tahansa, suunniteltu hallinnon uudistus vaikuttaa kaikkiin eläinlääkäreihin.

Mikäli maamme hallitus saa tehtyä suunnitellun valtavan hallinnonuudistuksen, jää kuntiin hyvin vähän tehtäviä, sillä yli puolet nykyisestä henkilökunnasta ja myös rahasta siirtyy muodostettaville itsehallintoalueille. Uudistuksen myötä rahoitus kulkee ensisijaisesti valtion kautta ja siirtyy pois kunnilta. Mikäli eläinlääkintä jää kuntien vastuulle, jää se sinne ilman muiden lääkärien tukea. Tällöin yhteytemme muuhun lääkintähuoltoon heikkenee niin asiallisesti kuin myös taloudellisesti. Kyse on, mihin virkaehtosopimukseen eläinlääkärit silloin liitetään. Nykyisin olemme osa Lääkärisopimusta. Toisena mahdollisuutena on Kunnan teknisten sopimus. Mikäli eläinlääkintä järjestetään yhdessä muun terveydenhuollon kanssa, säilynee myös edunvalvontamme muiden lääkärien yhteydessä.

Muutokset on suunniteltu tapahtuvan vuoden 2019 alusta. Kävi niin tai näin, edessä on merkittäviä muutoksia. Tällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto on, että julkisen puolen eläinlääkärit sijoittuvat itsehallintoalueille. Eviran ja aluehallintovirastojen eläinlääkärit työskentelevät tällöin samassa organisaatiossa nykyisten kunnaneläinlääkärien kanssa. Tavoitteena palveluiden järjestämisessä on myös hyödyntää yksityistä palveluntuottajaa entistä enemmän. Kuinka tämä eläinlääkinnän kohdalla toteutuu, jää vielä nähtäväksi. Eläinlääkintää tarjoaa nykyisin yksi suuri ketju ja useita pienempiä yksityisiä eläinlääkäriasemia ja yksittäisiä ammatinharjoittajia.

Suomen hallitus on palkannut ministeri Lauri Tarastin selvittämään tammikuun loppuun mennessä, mitä tehtäviä maakuntien pohjalle perustettaville itsehallintoalueille siirretään. Tämä selvitys on juuri valmistunut, kun lehtemme ilmestyy. Siihen asti on aikaa vielä puristaa eläinlääkäreille parasta vaihtoehtoa.

Tarastin selvityksen valmistuttua aletaan valmistautua konkreettisesti tulevaan. Kuluva vuosi on myös Eläinlääkäriliiton vaalivuosi. Nyt jos koskaan kannattaa olla mukana vaikuttamassa asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kyse on eläinlääkinnän tulevaisuudesta. Olemme eläinlääkäreinä sen asiantuntijoita ja meillä on oltava näkemys siitä, kuinka se tulevaisuudessa maassamme järjestetään.

Hyvää alkanutta vuotta toivottaa

Kirsi Sario
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja