Yhteiskunta ja myös ammattikuntamme ovat viime vuodet olleet valtavassa myllerryksessä. Tehtävämme ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä on kyseenalaistettu niin eläinsuojelussa kuin terveydensuojelussa. Ennalta ehkäisevä kansanterveystyö
- zoonoosien torjunta, maltillinen antibioottien käyttö, protektionismiksikin kutsut tuontisäädöksemme - ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia. Monet eläinten ja ihmisten yhteiset taudit on hävitetty maastamme. Suuri muutos on tapahtunut myös eläinlääkärien määrässä. Vuosikymmenet jatkunut eläinlääkäripula on taittunut ainakin pääkaupunkiseudulta tarkastellen eläinlääkärien ylitarjonnaksi.

Liiton tehtävänä on tehdä eläinlääkintää koskevia esityksiä, toimia neuvottelevana elimenä eläinlääkärikunnan ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja koskevissa kysymyksissä. Lisäksi liitto edistää eläinlääkärikunnan yhteisiä pyrkimyksiä. Tässä sekavassa ja muuttuvassa maailmassa ydinviestin on oltava selvä. Eläinlääkärikunnan on pyrittävä kaikin keinoin vaikuttamaan omiin asioihinsa. Meidän tulee itse aktiivisesti valmistella päätöksiä, jotta muut eivät päätä puolestamme.

Puolen vuoden ajan on keskusteltu sote- ja maakuntauudistuksesta sekä eläinlääkärien roolista siinä. Vireillä on useita esityksiä ja runsaasti spekulointia. Kuntaministeri Vehviläinen esitti, että lemmikkieläinten päivystyksen tuottamisvastuu siirrettäisiin kunnilta yksityiselle palveluntuottajalle. Tavoite voi osaltaan olla kaunis, mutta niin kauan kuin ihmisillä on perustuslaillinen oikeus harjoittaa hyväksi katsomaansa ammattia, ei tähän voida pakottaa. Yksityissektori hoitaa jo nykyisin pieneläinten päivystysaikaisen eläinlääkinnän osassa maatamme. Kaikkialla se ei ole taloudellisesti kannattavaa, eikä toimijoita näin ollen voida siihen velvoittaa. Vaarana ehdotuksessa on, että suuressa osassa harvaan asuttua maatamme pieneläinten pääsy eläinlääkärin luokse päivystysaikana ei enää toteudu. Jos eläimiä ei saa eläinlääkärille hoidettavaksi, seuraa siitä eläinsuojeluongelmia.

Keskustelu hallinnon uudistuksista sekoittaa myös eläinlääkäreitä. Puhe sote-alueista, maakunnista ja niiden määristä ja aluehallinnon uudistuksesta luo vaikutelman siitä, että hallinto olisi keventymisen sijaan moninkertaistumassa. Liiton tavoite on säilyttää ympäristöterveydenhuolto yhtenä kokonaisuutena, osana perusterveydenhuoltoa. Toimialamme voitaisiin hyvin järjestää yhdessä perusterveydenhuollon kanssa ja tuottaa nykyisen kaltaisilla yhteistoiminta-alueilla. Olennaista on, että kaikkien eläinten hoito ja suojelu ympäri  vuorokauden vastuutetaan kestävästi ja hoidetaan kunnolla. Tällä turvataan eläinten terveys ja hyvinvointi koko maassamme.

Eläinlääkärien määrä ja ammattikunnan yhtenäisyys keskusteluttavat kollegoja. Liitto esitti jo vuosi sitten opetus- ja kulttuuriministeriölle tarpeen selvittää eläinlääkärien määrä. Koska selvitystyö ei ministeriössä edennyt, olemme kutsuneet työryhmän pohtimaan eläinlääkärien riittävyyttä, työllistymistä ja hallinnonuudistuksen vaikutuksia eläinlääkärikuntaan. Työryhmä on nyt nimetty ja aloittaa pian työnsä. Eläinlääkärien määrää ja riittävyyttä on viimeksi selvitetty vuonna 2011. Ei kovin monta vuotta sitten, mutta selvityksen jälkeen on tehty useita muutosesityksiä eläinlääkärien työhön. Liiton työryhmä saanee työnsä valmiiksi syksyyn mennessä, jolloin on esitysten vuoro. Eläinlääkäripula on edelleen ajankohtainen monilla paikkakunnilla, sijaisten saanti on tosin helpottunut, mutta ei kaikkialla. Syyt ovat moninaiset. Tavoitteena on tarjonnan ja kysynnän tasapaino niin, etteivät nuoret eläinlääkärit työnsaannin toivossa myy ammattitaitoaan halvalla, vaan seisovat päät pystyssä muiden lääkäriammattien rinnalla. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetus on monilla mittareilla arvioitu maailman kärkeen. Tätä oppia ja intohimoa työhön ei kannata halvalla myydä. Etenkin, kun eläinlääkinnässä eläinlääkäri on se, joka on toiminnan ja tuloksen tärkein voimavara.

Kohti valoisampaa aikaa,
Kirsi Sario
puheenjohtaja