Kesän aikana maakuntauudistus siirtyi taas vuodella. Uudistusta valmistellaan entiseen tapaan, mutta epävarmuus uudistuksen toteutumisesta kasvaa, kun eduskuntavaalit ehditään pitää ennen maakuntavaaleja ja uudistuksen toimeenpanoa.

Hellekesän uutisiin nousi myös maatilojen ahdinko kuivuuden ja heikon kannattavuuden vuoksi. Yhä useampi tila aikoo lopettaa tuotannon. Maitotilojen lukumäärä on Luonnonvarakeskuksen mukaan laskenut viidessä vuodessa 37 prosenttia. Meijeriin toimitettu maitomäärä on kuitenkin samaan aikaan kasvanut.

Lemmikkejä omistavien kotitalouksien määrä on viime vuosina noussut. Tilastokeskuksen vuoden 2016 tietojen perusteella 35 prosentilla kotitalouksista on jokin lemmikki. Hevostalouden ennustetaan vahvistuvan.

Nämä käynnissä olevat muutokset viitoittavat myös eläinlääkärien työkentän muutoksia. Praktiikkaa tekevät eläinlääkärit saavat tulevaisuudessa elantonsa enenevässä määrin muualta kuin kotieläintuotannosta.

Tuotantoeläinlääkinnän painottuminen terveydenhuoltoon jatkuu, samoin pieneläinpraktiikan lisääntyminen ja palvelujen monipuolistuminen. Eläinlääkäriyritysten määrä on nousussa. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, ellei Suomi ainoana maailmassa onnistu kehitystä kääntämään. Valmisteltaessa ympäristöterveydenhuollon järjestämistä maakunnissa täytyy tämä kehitys ottaa huomioon, jotta palveluita voidaan muotoilla uudelleen muuttuvan tarpeen mukaan.

Eläinlääkäreitä valmistuu työmarkkinoille kymmeniä enemmän kuin eläinlääkäreitä eläköityy. Vuosia on jo puhuttu, että eläinlääkäreitä koulutetaan liikaa, ja liiton tavoite onkin opiskelijamäärän vähentäminen. Vastavalmistuneet ovat huolissaan työllistymisestään.

Koulutusmäärien nousu ei kuitenkaan näy kentällä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Sijaisia on vaikea saada niin kuntiin, teurastamoihin kuin pieneläinklinikoillekin. Syitä haluttomuuteen lähteä muualle Suomeen sijaiseksi lienee yhtä monta kuin työtä vailla olevia eläinlääkäreitäkin. Koulutusmäärien laskua on kuitenkin mahdotonta perustella päättäjille, jos sijaisia ei ole ja työttömyysluvutkin ovat laskeneet. Kannustankin kaikkia hetkenkin työtä vailla olevia ilmoittautumaan työttömäksi ja toisaalta elämäntilanteen niin salliessa rohkeasti lähtemään työkokemusta kartuttamaan eri puolille Suomea ja erilaisiin tehtäviin. Eläinlääkärin koulutuksesta on moneksi.

Eläinlääkärien määrän kasvusta huolimatta eläinlääkärien osuus kunnallisten ympäristöterveydenhuollon johtajien tehtävissä on pudonnut viime vuosina huomattavasti. Viitteitä on myös muiden elintarvikevalvonnan tehtävien lipumisesta eläinlääkärien ohi. Liitto pyrkiikin voimakkaammin vaikuttamaan siihen, että eläinlääkärien koulutuksen monipuolisuus ymmärretään myös alan ulkopuolella.

Epävarmuus omasta osaamisesta voi olla syynä, jos ei hakeuduta johtotehtäviin, tai sijaisuuksiin, joissa joudutaan toimimaan hyvin itsenäisesti. Tässä liitolla ja työnantajilla on paljon tehtävää niin työnohjauksen, johtajakoulutuksen kuin kollegatuenkin järjestämisessä, jotta eläinlääkärit hakeutuvat töihin myös osaamisalueensa reunamille.

Kesällä toteutetusta jäsenkyselystä liitto saa paljon arvokasta tietoa jäsenten työllisyydestä ja palkkauksesta, ja tietoja hyödynnetään edunvalvonnassa. Kiitos kaikille vastanneille vaivannäöstä! Lokakuusta alkaen toteutetaan liiton maakuntakierros, jossa kootaan alueen kollegat kuulemaan ja keskustelemaan muun muassa maakuntauudistuksesta, hygieniaohjeesta ja työnohjauksesta. Tarkoitus on, että ohjelmasta löytyisi kiinnostavaa asiaa jokaiselle ammattikunnastamme.

Tapaamisiin siellä, siihen saakka aurinkoisia syyssäitä!

Maakuntakierroksesta ja alustavasti jäsenkyselystä kerrotaan lehden ajankohtaista osiossa.

Päivi Lahti
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja