”Eläinlääkärien palkkaus vastaa korkeaa koulutustasoa, osaamista ja työn vaativuutta. Riittävä ansio saadaan normaalilla viikkotyöajalla. Jäsenet hyödyntävät monipuolista eläinlääkärin koulutustaan ja hakeutuvat erilaisiin tehtäviin myös perinteisten eläinlääkärin tehtävien lisäksi.” Näin määritteli Eläinlääkäriliiton valtuuskunta liiton yleisen edunvalvonnan tavoitteita. Valtuuskunta hyväksyi loppuvuodesta liiton tavoitteet vuosille 2018–2020 ja määritti toiminnan painopisteet.

Kausi 2018–2020 on monella tapaa päivystyksen kausi. Liitto neuvottelee uusista päivystysmääräyksistä sekä Lääkärisopimukseen että eläinsairaalan erillismääräyksiin. Maakuntauudistuksessa täytyy varmistaa sekä eläinten että eläinlääkärien hyvinvoinnin kannalta järkevästi toimiva päivystys. Uudistuksessa on turvattava myös rahoitus yliopistollisen eläinsairaalan päivystykselle, joka on tärkeä osa eläinlääketieteen opetusta.

Yksityisen sektorin työntekijöiden ja erityisesti nuorten kollegojen avuksi on liiton työehtosuositus saatava päivitettyä. Tässä työtekijä- ja yrittäjävaliokunta ovatkin edistyneet ja tarkoitus on saada suositus valmiiksi keväällä. Valtuuskunta linjasi, että suositusta tulisi kehittää työehtosopimukseksi. Tämä toisi turvaa työntekijöille, ja olisi eduksi myös työntekijöitään arvostavalle yrittäjälle, kun kukaan ei voisi saada kilpailuetua polkemalla työehtoja. Myös yksityisellä sektorilla toimivia luottamusvaltuutettuja on tarpeen kouluttaa.

Valtuuskunnan mukaan yrittäjänäkökulmasta tärkein tavoite on kilpailuneutraliteetin varmistaminen suhteessa koko alaan. Keinoja tähän ovat esimerkiksi ulkomaalaisten eläinlääkärien saaminen liiton jäseniksi ja tietoisiksi työehtosuosituksesta ja kohtuullisesta palkkatasosta. Myös kunnallisen sektorin tavoite uudesta palkkausjärjestelmästä tukisi kilpailuneutraliteetin tavoitetta. Järjestelmä, jossa työnantaja perii asiakasmaksut, vaikuttaa ainoalta keinolta saada sekä kuntapuolen päivystyskorvaukset että työsidonnaisuus kautta maan siedettävälle tasolle. Nykyisessä järjestelmässä se ei onnistu.

Valtuuskunta totesi, että yhteiskunnassa pitää lisätä ymmärrystä ympäristöterveydenhuollon merkityksestä kansanterveydelle ja eläinlääkärin koulutuksen monipuolisuudesta. Näiden tunnetuksi tekemistä siis painotetaan liiton toiminnassa. Eläinlääkärin merkittävä rooli niin elintarvike- kuin eläinsuojeluvalvonnassakin on säilytettävä. Eläinlääkärin osaamista on tuotava esiin julkisessa keskustelussa ja kokoushuoneissa.
Aluehallintovirastoissa ja Evirassa työskentelevät eläinlääkärit ovat suuren muutoksen edessä, kun Ruokavirasto perustetaan ja aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät maakuntiin. Osana JUKOa (lue lisää sivulta 97) Eläinlääkäriliitto voi vaikuttaa molempien työehtoihin ja asemaan. Edunvalvonta onnistuu yhteistyössä ja luomalla painetta joukolla muiden ammattiliittojen kanssa.

Jos koet, että jotkut edellä mainitut asiat ovat tärkeitä, sinulla on hyvä syy kuulua liittoon. Mikään muu taho ei aja eläinlääkärien etua vaan meidän on tehtävä se itse. Mitä useampia meitä liiton jäseniä on, sitä enemmän on voimavaroja tehdä töitä eläinlääkärien eteen.
Liiton tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia jäsenistään työelämän yllättäessä ikävästi, kun on tarvetta hyville neuvoille. Jäsenet kysyvät ja saavat paljon apua liitosta, ja myös moni ei-jäsen haluaisi hädän hetkellä turvautua liittoon. Jäsenyys on siis tärkeä vakuutus työelämän sattumusten varalle – pidetään se voimassa.

Hyvää kevättä toivottaen!

Päivi Lahti
Eläinlääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja