Eläinlääkärilehti 7/2018

Ennen sadonkorjuuta

Eläinlääkäriliitossa on vilkas syksy. Eläinlääkäripäivien järjestely on kiivasta ja liiton maakuntakierros on käynnistynyt. Monta muutakin asiaa on meneillään.

Välillä asiat ovat hidastempoisia, ja valmista tulee vasta vuosien päästä. Pitkään valmisteltu työsuhdesuositus ja sen osana minimipalkkasuositus yksityissektorin työntekijöille on vihdoin hyväksytty liiton hallituksessa. Tekstejä hiotaan vielä yhdessä työntekijä- ja yrittäjävaliokunnan kanssa ennen julkistusta. Suosituksella halutaan taata tuoreille eläinlääkäreille asialliset olosuhteet astua työelämään. Kyseessä on minimisuositus, joten kokemuksen ja osaamisen karttuessa suosituksen tason odotetaan ylittyvän. Syksyn aikana kartoitetaan myös mahdollisuuksia edetä suosituksesta työehtosopimukseen.

Loppusuoralla ollaan myös liiton jäsenrekisterin uusimisessa. Uusi rekisteri näkyy jäsenille paremmin kohdennettuna viestintänä. Esimerkiksi yliopiston työehtoasioista voidaan viestiä suoraan yliopistolla työskenteleville. Toki ajantasaisuuteen vaikuttaa jäseniltä saadun tiedon tuoreus. Rekisteriin kysytään myös jäsenten jatko- ja täydennyskoulutustietoja, jolloin tietyn erikoisalan osaajat ovat helposti löydettävissä. Tietoja voidaan luovuttaa eteenpäin vain jäsenen luvalla. 

Maakuntauudistus puolestaan kuuluu asioihin, jossa ei ole tullut valmista. Valmistelutyö johtaa varmasti muutoksiin ympäristöterveydenhuollossa, vaikka uudistus ei nykymuodossaan toteutuisikaan. On ollut hyvin mielenkiintoista päästä osallistumaan ja puhumaan eri puolille Suomea valmistelutilaisuuksiin. Joka alueella on omat erityispiirteensä, ja valmistelu toteutetaan niistä lähtökohdista. Valmistelutyössä ei voi liikaa korostaa eläinten ja ihmisten yhteistä terveyttä ja ihan kaikkien praktikoiden roolia myös ihmisten terveyden suojelijoina.

Ympäristöterveydenhuollossa todennäköisesti päivystysvelvollisuudet lisääntyvät uudistuksen myötä. Eri alueilla tarvitaan eri tavalla organisoitu päivystys. Kaikkialla tulee miettiä kokonaisuus kuitenkin niin, ettei päällekkäisiä päivystyksiä ole turhaan, vaan tehtäviä yhdistetään aina kun mahdollista. Päivystys ja yksin työskentely ovat suuresti kuormittavia tekijöitä eläinlääkärin työssä, ja näiltä pitää eläinlääkäreitä suojata.

Oman kierteensä kaikenlaisten päivystysten järjestämiseen aiheuttaa valmisteilla oleva työaikalain uudistus. Päivystyksessä tehtävä aktiivityö lasketaan jatkossa mukaan säännölliseen työaikaan, joten päivystysjärjestelyt pitää miettiä tarkkaan. Mahdollisesti myös kunnaneläinlääkärit tulevat työaikalain soveltamisen piiriin, ja KT Kuntatyönantajan kanssa selvitetäänkin nyt tämän mahdollisia vaikutuksia kunnaneläinlääkärijärjestelmään. Samaa selvitetään myös Luonnonvarakeskus LUKEn eläinlääkintähuollon järjestelyselvityksen yhteydessä MMM:n toimeksiannosta. Eläinlääkäriliitto on mukana selvitystöissä.

Uusi Ruokavirasto aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Pääjohtajavalinta oli toisenlainen kuin mitä odotimme Eläinlääkäriliitossa. Aiemmin eläinlääkärinammatinharjoittamisen valvonnasta, ruoan turvallisuuden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta vastaavan viraston pääjohtaja on ollut vahva substanssiosaaja alan asioissa. Nyt tilanne on uusi, ja meidän on myös Eläinlääkäriliitossa uudella tavalla tuotava esiin eläinlääkärien tekemän monipuolisen työn tarkoitusta ja merkitystä myös ihmisten terveydelle. Suurella yleisöllä ei ole mitään käsitystä eläinlääkärin monipuolisesta työstä, vaan se on meidän eläinlääkärien oma salaisuus – valitettavasti.

Pidetään siis ammattikuntana lippua korkealla, kerrotaan, keitä olemme ja mitä teemme. Kerrotaan, että kaiken mitä teemme, teemme ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi, ja siitä emme tingi.

Värikästä syksyä kaikille!