Marraskuun päättyessä päättyi myös maa- ja metsätalousministeriön Eläinlääkäripalvelut-työryhmän urakka. Yhteensä 17 pitkää kokousta istuimme työryhmässä etäyhteyden äärellä keskustelemassa Suomen eläinlääkintähuollon tulevaisuuden toteutustavoista. Lakia valmistellessa on tehty erilaisia kyselyjä eri sektoreiden näkemysten selvittämiseksi. Lisäksi työryhmässä on ollut kuultavina eri tehtävissä julkisessa ja yksityisessä eläinlääkintähuollossa toimivia henkilöitä.

Lopputulos, lausuntokierrokselle lähtevä esitys eläinlääkintähuoltolaiksi on ymmärrettävästi kompromissi. Valmistelussa oli esillä viisi mallia, joiden mukaan eläinlääkintähuolto hoidettaisiin jatkossa. Niihin kaikkiin sisältyi hyvät ja huonot puolensa. Myös valtuuskunta käsitteli valmisteilla olevaa eläinlääkintähuoltolakia marraskuussa. Tämänhetkinen ehdotus eläinlääkintähuoltolaiksi on laadittu sen mallin mukaan, jota valtuuskuntakin kannatti.

Työryhmän tärkeimmät tavoitteet valmistelussa olivat arvioida palvelutarvetta, kuntien järjestämisvelvoitetta, peruseläinlääkäripalvelujen määritelmää, kunnille aiheutuneita kustannuksia ja Helsingin yliopiston asemaa eläinlääkäripalvelujen tuottajana. Lisäksi tuli ottaa huomioon kilpailuneutraliteetti, työaikalain muutokset, kunnaneläinlääkäreiden palkkausjärjestelmän kehitys sekä työvoiman tarve ja saatavuus.

Eläinlääkintähuollon kehittäminen on haastavaa: toisaalta pitää turvata ympärivuorokautisen päivystyksen toimivuus, kunnaneläinlääkärien järkevät työnkuvat ja työn houkuttelevuus myös jatkossa sekä valvontatehtävien hoito eläintautivalmiuksineen ja toisaalta taas kilpailuneutraliteetti ja kuntien talous. Julkinen eläinlääkintähuolto on kokonaisuus, josta on vaikea irrottaa yhtä osaa muiden kärsimättä. Työryhmän työskennellessä puhuttiin, että järjestelmän hyvät puolet halutaan säilyttää.

Nykyisessä eläinlääkintähuoltolaissa kunnan on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelua, mutta muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla alueella. Lisäksi kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua kaikkina vuorokaudenaikoina. Peruseläinlääkäripalvelua ei kuitenkaan ole määritelty kovin tarkasti. Kuntalain mukaan kunnan tulee yhtiöittää hoitamansa tehtävä, jos se hoitaa sitä kilpailutilanteessa markkinoilla.

Lakiesityksessä laajennetaan kunnan järjestämisvelvoite seura- ja harrastuseläinten peruseläinlääkäripalveluihin, mutta ne määritellään nykyistä tarkemmin. Ehdotukseen tulee lista välttämättömistä perustason palveluista, jotka kunnan on järjestettävä kaikille eläimille. Nämä palvelut ovat eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden turvaamiseksi välttämättömiä eläinlääkäripalveluja, joita on oltava saatavilla ympäri Suomen. Kyseisten palvelujen osalta kunnan ei tarvitse yhtiöittää toimintaansa. Jos taas kunta järjestää laajasti muita kuin velvoitteen piirissä olevia palveluita kilpailutilanteessa, yhtiöittämisvelvollisuus syntyy. Melko tarkka lista toimenpiteistä lainsäädännössä on tietysti ongelmallinen, koska eläinlääketiede menee eteenpäin ja maailma muuttuu, ja lain muuttaminen on aina kankeaa. Lista oli kuitenkin keksityistä tavoista paras määritellä peruseläinlääkäripalvelut tarkemmin.

Lakiehdotukseen sisältyy liiton toiveiden mukaisesti myös mahdollisuus työmarkkinaosapuolille kehittää kunnaneläinlääkärien palkkausjärjestelmää. Nykyjärjestelmän jatkumisen lisäksi ehdotus sisältää mahdollisuuden, että kunta perii kaikki palkkiot eläinten omistajilta ja maksaa eläinlääkärille nykyistä parempaa peruspalkkaa ja päivystyskorvausta.

Liitto on erittäin tyytyväinen lakiehdotuksen kirjaukseen turvata Yliopistolliselle eläinsairaalalle se potilasaines, jota tarvitaan turvaamaan eläinlääkärien koulutus ja eläinlääketieteellinen tutkimus. Nykytilanteessa eläinsairaalan tilanne saattaisi muuttua äkistikin, koska se on kilpailutuksissa samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa.

Tällä tietoa uusi eläinlääkintähuoltolaki lähtee lausuntokierrokselle jo ennen joulua. Liiton lausunto laista laaditaan alkuvuodesta. Nyt on oikea hetki kertoa oma näkemyksesi lakiesityksestä, jotta se ehditään ottaa huomioon lausunnossa. Liitto järjestää jäsenilleen alkuvuodesta keskustelutilaisuuden, jossa käydään läpi lausunnossa huomioon otettavia asioita.

Rauhallista joulun aikaa.