Eläinlääkärilehti 9/2019

Uusi valtuuskunta valmiina töihin

Vaalilautakunta on mielenkiintoinen toimielin – aikaisemmasta kokemuksestani huolimatta asiat tuntuvat aina uusilta. Joka kerta saa miettiä, mitenkäs nämä vaalilitot ja renkaat menivätkään ja mitä säännöt sanovat vaalikelpoisuudesta ja vaali-ilmoituksista. Jälleen kerran vaalit pidettiin ja oleellisin eli uuden valtuuskunnan valinta tuli tehtyä.

Vaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa sähköisenä. Kun on ollut mukana laskemassa ääniä, on helppo todeta, että ääntenlaskennan osalta nämä vaalit sujuivat parhaiten ikinä. Aikaisemmassa lappusysteemissä joukko ääniä hylättiin, koska lappuja oli laitettu vääriin kuoriin, ääniä oli merkitty väärin tai niitä oli annettu liikaa.  Nyt järjestelmä ei antanut äänestää väärin, joten kaikki annetut äänet olivat hyväksyttyjä. 

Ihan ilman ongelmia ei selvitty tälläkään kertaa. Joidenkin äänestys lähti sähköiseen järjestelmään ennen kuin toivottu määrä ääntä oli annettu. Tätä muutetaan seuraavalla kerralla, jotta vikkeläsormisimmatkin ehtisivät antaa kaikki haluamansa äänet. Suuri joukko äänestäjiä kuitenkin onnistui antamaan kaikki kymmenen ääntä, joten pieni tekninen puute ei pilannut vaaleja ja tulosta voi pitää äänestäjien tahtoa kuvaavana.

Äänestysaktiivisuus 27 % tuntuu kovin alhaiselta, vaikka onkin ammattiliittojen vertailussa suhteellisen korkea. Sähköinen äänestys tuntui helpommalta kuin papereiden täyttäminen ja postittaminen ja siten ajattelin äänestysprosentin kasvavan, mutta kävikin päinvastoin. Edellisellä kerralla äänestysprosentti oli 32. Opiskelijoilla aktiivisuus sen sijaan kasvoi edellisestä 17 % nykyiseen 30 %.  Ehkä diginatiivit äänestävät nimenomaan sähköisesti. 

Me eläinlääkärit taidamme olla sen verran yhtenäinen ryhmä, että liiton vaalitkaan eivät tuo esiin suuria ristiriitoja, joihin pitäisi äänestämällä vaikuttaa. Puolueet eivät ole Eläinlääkäriliittoon saapuneet, vaan ehdokkaat ryhmittyvät edelleen maantieteen tai töiden mukaan. Moni voi varmaankin samastua useampaankin ryhmään, eivätkä ryhmien väliset erot ole suuremmin näkyneet valtuuskunnassakaan. Keskustelua käydään runsaasti myös eläinlääkäreiden kesken sosiaalisessa mediassa ja siellä näkyvät myös erilaiset näkemykset ajankohtaisiin aiheisiin. Keskustelu onkin kiinnostavinta silloin, kun asioista ei olla tismalleen samaa mieltä. Muiden mielipiteiden kuuntelua ja niistä oppiminen on arvokasta eläinlääkäreiden kesken niin kokouksissa, kohtaamisissa kuin netissä.

Valtuuskunnan uusi kokoonpano heijastaa hyvin ammattikuntaa. Edustettuina ovat yksityiset ja julkinen sektori, praktikot ja hygieenikot, kaupungit ja maaseutu, pohjoinen ja etelä, nuoret sekä vanhat ja ainakin kaksi sukupuolta. Ensimmäistä kertaa opiskelijaedustuskin on sekä Helsingistä että Tartosta. Ainoastaan yksityisen palveluksessa olevia praktikkoja on selkeästi vähemmän, kuin mikä on heidän kasvanut määränsä ammattikunnassa. Kolmannes valtuuskunnasta on uusia, joten joukossa on kokemusta ja tuoretta intoa. Valtuuskunnan kokoonpanosta noin viidennes on miehiä, kuten ammattikunnassakin. Kohtuudella voi odottaa, että valtuuskunnassa kuuluu koko ammattikunnan ääni.

Työhön ryhtyvä valtuuskunta voi miettiä, onko alhainen äänestysprosentti merkki yleisestä tyytyväisyydestä vai välinpitämättömyydestä. Millaisia asioita liiton on syytä tehdä, jotta jäsenyys kiinnostaa jatkossakin. Meitä eläinlääkäreitä on koko maassa alle 3000, joten ilman yhteistä ääntä äänemme jää kuulumatta. Vaikka toimimme erilaisissa tehtävissä ja työsuhteissa, on silti rutkasti ammattikunnan yhteisiä etuja ajettavana. 

Tarmoa ja näkemystä uudelle valtuuskunnalle!

Sanna Hellström
Eläinlääkäriliiton vaalilautakunnan puheenjohtaja 2019