Aloitin Eläinlääkäriliiton toiminnanjohtajana keväällä. Sitä ennen olen työskennellyt 25 vuotta luovilla aloilla monipuolisissa johtotehtävissä niin työntekijä- kuin työnantajapuolella. Eläinlääkäriliittoon siirryin SAK:hon kuuluvasta Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtajan tehtävästä. Koulutukseltani olen juristi ja kasvatustieteilijä. Tässä joitain havaintoja Eläinlääkäriliiton työn alkutaipaleelta.

Eläinlääkäreistä suuri osa kuuluu Eläinlääkäriliittoon. Tämä on erinomainen asia. Kaikki alat eivät ole yhtä järjestäytyneitä. Viime vuosina työmarkkinatoiminta on ollut erityisen tuulista. Enää ei tehdä esim. valtakunnallisia tulopoliittisia ratkaisuja, vaan jokainen ala elää tavallaan, mikä voi johtaa hyviin tai huonoihin lopputuloksiin. Välillä tuntuu, että työelämä on koventunut eikä aina mennä asioissa eteen päin. Alan yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden tarve korostuvat.

Jos valmistuu eläinlääkäriksi 30-vuotiaana, työelämää on edessä noin 35 vuotta. Se on pitkä aika ja sinä aikana ehtii uralla tapahtua paljon. Työ voi olla klinikkatyötä, sairaskäyntejä, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä, hallinnollisia ja valvontatehtäviä sekä tutkimusta, kehittämistä ja opetusta.  Työura muokkautuu vuosien mittaan ja saattaa olla hyvin erilainen riippuen yksilöiden tavoitteista, sattumasta ja monesta muusta. Eläinlääkäriliiton on osattava tukea jokaista jäsentään, mikäli tälle tulee työelämään liittyviä pulmatilanteita.

Eläinlääkäriliiton erikoisuus on, että sen jäsenistöön kuuluu myös eläinlääkäreitä, jotka toimivat yrittäjinä ja työnantajina. Tämä tuo mukanaan sen, että liitossa tunnetaan monipuolisesti alan työehdot. Liitolla on mm. omat juristit työntekijöitä/virkasuhteisia ja yrittäjiä varten. Näin ei ammattiliitoissa usein ole, vaikka nykytyöelämässä työtä tehdään eri muodoissa. Eläinlääkäriliitto on aikaansa edellä.

Kun vertaan kokemuksiani muilta toimialoilta koen, että Eläinlääkäriliitolla on läheiset suhteet jäseniinsä. Liiton hallintorakenne varmistaa sen, että jäsenistön ajatukset tunnetaan: Liiton puheenjohtaja on puolipäiväisesti töissä liitossa ja hallituksen lisäksi on valtuuskunta, jossa käsitellään alan ajankohtaisia kysymyksiä. 

Monet eläinlääkärit ovat unelma-alallaan ja alan koulutukseen on vaikea päästä. Yleisesti koetaan, että työ on merkityksellistä ja siinä voi olla hyödyksi. Työssä on kyse paljon muustakin kuin tavasta ansaita elanto. Silti alalla on paljon jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä haasteita. Jaksamisen ja työhyvinvoinnin kysymykset sekä ratkaisut niihin ovat monimutkaisia. Tässä on liitolle paljon työsarkaa tulevaisuudessa tehtäväksi.

Liitto antaa paljon kannanottoja ja lausuntoja alan asioissa. Näissä perustellaan alan kantoja ja tuodaan laajemmin esimerkiksi päätöksentekijöiden tietoon, mitä vaikutuksia suunnitelluilla muutoksilla alaan olisi. Tätä tietopohjaa käytetään hyväksi myös liiton muussa vaikuttamistyössä. Koska Eläinlääkäriliitto on Akavan jäsenliitto, liitto ajaa jäsenistön asioita sitäkin kautta. Eläinlääkäriliitto on mielestäni verkostoitunut, kokoansa isompi toimija.

Tullessani liittoon töihin olin myönteisesti yllättynyt siitä, että liitolla on kaksi osakeyhtiötä (Fennovet Oy ja Tilipalvelu Elli Oy), jotka keskittyvät koulutus- ja kirjanpitopalveluiden tuottamiseen eläinlääkäreille. Yleensä ammattiliitoilta toivotaan tukea juuri näissä kysymyksissä, mutta harva liitto on näin perusteellisesti ottanut nämä tehtävät hoitaakseen. Liiton yrityksille on vastikään laadittu kehittämissuunnitelmat.

Yhteiskunta on koronan ja erityisesti Ukrainan sodan takia vaikeassa tilanteessa. Tämä heijastuu työmarkkinoihin ja myös eläinlääkäreiden työhön. Kehitymme ajan mukana ja teemme parhaamme, jotta jäsenistön työelämä edistyy hyvään suuntaan. Liitossa ja sen yhtiöissä on meneillään paljon. Marraskuussa on taas Eläinlääkäripäivät. Toivon, että tapaan siellä mahdollisimman monia teistä!

Karola Baran

Eläinlääkäriliiton toiminnanjohtaja