Vuoden eläinlääkäri 2009: Ympäristöterveydenhuollon edistäjä Lepistö
Vuoden eläinlääkäriksi 2009 valitun ELT Outi Lepistön työ edistää ja ylläpitää ihmisten ja eläinten terveyttä. Suomen Eläinlääkäriliitto palkitsi vuoden eläinlääkärin Helsingissä 5. toukokuuta.
Lepistön työskentely on parantanut ympäristöterveydenhuollon* laatua ja tunnettuutta. Hän on myös edistänyt yhdenmukaisemman elintarvikevalvonnan saamista kuntiin ja kuntayhtymiin sekä kehittänyt kuntien erityistilanteisiin varautumista.
Outi Lepistö työskentelee Pirtevan** eli kuuden kunnan ympäristöterveyspäällikkönä, hän väitteli pakkokeinojen käytöstä ympäristöterveydenhuollossa ja hän tekee edelleen tutkimusta kuntien ympäristöterveyden maksullisuuden toteutumisesta
Juomaveden saastuminen, ruokamyrkytykset, vaarallisiin aineisiin liittyvät onnettomuudet, veden ja eläinten välityksellä leviävät infektiosairaudet ja eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit eli zoonoosit ovat asioita, joiden parissa ympäristöterveysvalvonnan johtaja työskentelee. Usein vasta näiden alojen - eläinlääkintähuolto, terveydensuojelu ja elintarvikevalvonta - poikkeustilanteissa kiinnostutaan niiden toiminnasta.
Nokian valitettava ja ennennäkemättömän laaja vesikriisi vuodelta 2007 tapahtui Lepistön työpaikkakunnalla. Tutkitusti Lepistö säilytti uskottavan ja rauhoittavan asiantuntijan roolin joukkoviestimissä ja kuntalaisten mielessä kriisin aikana. Siihen vaikutti hänen selkokielinen kommentointinsa taudinaiheuttaja-asioista ja vesiputkistojen puhdistuksista ilman katteetonta spekulointia tilanteen normalisoitumisesta. "Tällaisesta kriisistä on aina opittavaa", sanoo vuoden eläinlääkäri Outi Lepistö.
"Outi Lepistö on toiminut haastavissa tilanteissa ansiokkaasti ja osannut hyödyntää kokemuksensa ympäristöterveydenhuollon kehittämisessä. Tiedot eivät ole jääneet vain Pirtevan eduksi, vaan vuoden eläinlääkäri on jakanut osaamistaan ja tietojaan ammattikunnalle ja eläinlääketieteen opiskelijoille ja siten kehittänyt koko eläinlääkinnän ja ympäristöterveydenhuollon alaa", sanoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Sanna Hellström.
"Minulla on kokemusta koulutukseni tarjoamasta osaamisesta ihmisen terveyttä koskevassa vesikriisissä työskentelemisestä", sanoo Lepistö. "Eläinlääkärin koulutus antaa erittäin hyvät valmiudet ymmärtää ja toimia tällaisessa tilanteessa. Samaan aikaan tarvitaan tietoa altistusten merkityksestä terveydelle, mikrobiologista ymmärrystä ja valmiutta esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä laboratorioonkin. Eläinlääkärit osaavat katsoa yli yhden tapauksen ja miettiä tilanteen epidemiologista taustaa jo alkuvaiheessa. Tekninen terveyden edistäminen ei riitä, sillä lääketieteellisen näkökulman ja ihmisen kehon toimintojen ymmärtäminen on hyvin tärkeää", Lepistö perustelee pätevyyttä. "Kysyjille pystyy tarjoamaan sitä selkeämpiä vastauksia, mitä paremmin itse ymmärtää asian." Lisäksi tarvitaan esimiestaitoja, johtamistaitoja ja kykyä ottaa vastuuta. Suomessa työskentelee noin kolmisenkymmentä eläinlääkäriä hyvin samankaltaisella ympäristöterveydenhuollon toimenkuvalla kuin vuoden eläinlääkäri.
Lepistön väitöskirja toukokuussa 2008 tuotti ensimmäistä kertaa selkeää tutkittua tietoa pakkokeinojen käytöstä hallintomenettelyssä ympäristöterveydenhuollon saralla. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa hyväksytty tutkimus kuuluu ympäristöterveysoikeuden alaan. Tutkimuksen mukaan hyvän hallintotavan noudattaminen tehostaa elintarviketurvallisuutta, terveyshaittojen poistamista, valvonnan tehokkuutta ja pakkokeinomenettelyjen vaikuttavuutta. Tutkimus tuotti ehdotuksia, joiden avulla menettelyt saataneen yhdenmukaisemmiksi. Alalla väitöskirjaa on pidetty tärkeänä ja uraa uurtavana. Lepistö on luennoinut runsaasti kunnille, alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Vuoden eläinlääkärin tutkimustyö jatkuu osana erikoiseläinlääkärin tutkintoa, jossa hän selvittää muun muassa ympäristöterveydenhuollon maksullisuuden toteutumista ja tasapuolisuutta kunnissa ja kuntayhtymissä.
Elintarvikevalvonnan yhdenmukaisuuden kehittäminen innostaa vuoden eläinlääkäriä. Pirteva järjesti viime syksynä valvonnan laatupäivän, johon osallistui yli 30 ammattilaista Tampereelta, Kangasalta, Orivedeltä, Valkeakoskelta, Sastamalan perusturvakuntayhtymästä ja lääninhallituksesta. Työ jatkuu, tavoitteena on luoda valvontaan yhdenmukaisia linjauksia ja lomakkeita niin, että esimerkiksi yrittäjä voisi jättää hakemuksensa minkä kunnan lomakkeella hyvänsä.
Lisätietoja:
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Sanna Hellström, puh. 040 5690 759.
Vuoden eläinlääkäri 2009 Outi Lepistö, puh. 050 437 9582.
Eläinlääkäriliiton tiedottaja Anna Parkkari (mm. valokuvapyynnöt), puh. (09) 7745 4817, 040 522 8217.
Kotisivulla muuta, muun muassa kuva
TAUSTATIETOJA:
Outi Lepistö
Syntynyt Espoossa vuonna 1972, työskentelee Pirkkalassa, asuu Sastamalan Kiikassa
Eläinlääketieteen lisensiaatti, HY, eläinlääketieteellinen tiedekunta, vuonna 2002
Tarkastuseläinlääkärikuulustelu, HY, eläinlääketieteellinen tiedekunta, vuonna 2004
Elintarvikehygieenikkokuulustelu, HY, eläinlääketieteellinen tiedekunta, vuonna 2006
Eläinlääketieteen tohtori, HY, eläinlääketieteellinen tiedekunta, vuonna 2008
Ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäritutkinto, HY, tekeillä, aloitettu vuonna 2004.
Työkokemusta eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta mikrobiologian laitokselta, Mäntsälän kunnasta vt. terveysvalvonnan johtajana, Puolustusvoimista Merivoimien eläinlääkärinä ja Evirasta tarkastuseläinlääkärinä.
Ympäristöterveyspäällikkö Pirtevassa vuoden 2007 alusta.
* Ympäristöterveydenhuollon määritelmä
Ympäristöterveydenhuolto on kansanterveystyötä, joka kohdistuu ihmisen elinympäristön terveyteen. Ihmisen terveyteen vaikuttavat oman perimän ja elämäntapojen lisäksi monet ulkopuoliset, elinympäristön tekijät.
Yleisimpiä elinympäristöstä johtuvia sairauksia ovat sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamat hengityselinsairaudet tai muut terveyshaitat sekä elintarvikkeiden, veden ja eläinten välityksellä ihmisiin leviävät infektiosairaudet. Eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit uhkaavat kansalaisten terveyttä kansainvälistyvässä maailmassa. Asumisterveyteen voivat liittyä esimerkiksi kosteusvauriohomeiden aiheuttamat sairaudet, radonkaasun aiheuttama keuhkosyöpä ja passiivitupakoinnin terveyshaitat.
Tärkeimpiä ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ovat elintarvike-, talousvesi- ja asumisterveysvalvonta. Tuoteturvallisuus- ja kemikaalivalvonnan merkitys monimutkaistuvassa ja kemikalisoituvassa yhteiskunnassamme kasvaa. Ympäristöterveydenhuolto sisältää myös eläinlääkintähuollon ja sen neuvonta- ja valvontatehtävät. Virkaeläinlääkäri on kunnan johtava eläinten hyvinvoinnista vastaava viranomainen.
Lääke- ja luonnontieteellisen osaamisensa ja eläintautien tuntemuksen ansiosta eläinlääkäreillä on tärkeä rooli ympäristöterveydenhuollossa. Uusi eläinlääkintähuoltolaki on valmistelussa ja ympäristöterveydenhuoltoa seutukunnallisettaan. Muutosten myötä on tarkoitus järjestää ympäristöterveydenhuollon tehtävät, joihin myös eläinlääkintähuolto kuuluu, nykyistä suuremmissa yksiköissä. Tavoitteena on, että ympäristöterveydenhuollon yksiköissä olisi vähintään kymmenen henkilötyövuotta ja yksiköitä olisi kaikkiaan koko maassa 60-85. Eläinlääkintähuoltolaki astunee voimaan vuoden 2010 alusta ja ympäristöterveydenhuollon yksiköiden suunnitelmien tulee olla valmiina loppuvuonna 2009.
**Pirteva on Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, joka huolehtii Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Vesilahden ja Hämeenkyrön alueella ympäristöterveyshuollon viranomaisvalvonnasta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta, eläinsuojelusta ja eläintautien vastustamisesta. Alueella on 115 000 asukasta.