Puheenjohtaja Eläinlääkäripäivillä: Eläinlääkinnän kenttä on muuttunut nopeasti
"Kuluva vuosi on Eläinlääkäriliiton 122. toimintavuosi. Eläinlääkinnän kenttä on muuttunut nopeasti ja perinteinen edunvalvonta on entistä tärkeämpää", totesi Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario Eläinlääkäripäivillä katsauksessaan ammattikunnalle.
Eläinlääkäriliiton uusi valtuuskunta on linjannut vuosien 2015-2019 maan hallitusohjelman keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet.
Niistä neljä tärkeintä ovat: ympäristöterveydenhuolto tulee järjestää osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Toisena tavoitteena on turvata korkeatasoinen eläinlääkärikoulutus, kolmantena on tavoite laadukkaasta eläinlääkintähuollosta kaikille eläimille koko maassa ja neljäntenä että ympäristöterveysohjelman tavoitteet sisällytetään kaikkeen yhteiskunnan suunnitteluun.
Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä osana sosiaali- ja terveyspalveluita neuvoteltiin tiiviisti alkukeväästä lähtien. Viestinä oli ja on, että ympäristöterveydenhuolto on olennainen osa perusterveydenhuoltoa. Sillä pyritään ehkäisemään eläimille ja ihmisille aiheutuvia terveys- ja hyvinvointihaittoja. Koska kyse on ennaltaehkäisevästä kansanterveystyöstä, on tärkeätä, että ympäristöterveydenhuolto on osa muuta perusterveydenhuoltoa.
Loppusyksyllä todettiin, että liiton lausunnoista ja lobbauksesta huolimatta SOTE:n järjestämislaki jäi ennalleen, eikä se koske ympäristöterveydenhuoltoa.
Nyt tarvitaan suurta viisautta ja paikallista aktiivisuutta, jotta ympäristöterveydenhuollon osaaminen hyödynnettäisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueilla.
Tästä on erinomaisena esimerkkinä Pohjois-Karjalassa käynnistynyt maakunnallinen sote-hanke, "Siun sote". Kyseessä on palvelutuotannon järjestämisen suunnitteluhanke. Hankkeessa on myös ympäristöterveydenhuollon alatyöryhmä, joka pohtii toiminnallisuuden kannalta ympäristöterveydenhuollon asemaa eri organisaatioissa. Hankkeen puheenjohtaja on kollega Elina Felin. Pohjois-Karjalassa ympäristöterveydenhuolto on jo järjestetty maakunnallisena ja nyt punnitaan sen tulevaisuutta.
Tavoitteena on myös turvata korkeatasoinen eläinlääketieteen peruskoulutus. Opetuksen resurssit vähenevät kaiken aikaa, joten opetuksen korkea laatu on uhattuna. Sisäänottomäärien nosto ja valmistuvien eläinlääkärien määrä huolestuttaa opiskelijoita ja nuoria eläinlääkäreitä. Eläinlääkärien koulutus on kallista, joten ei ole mitenkään perusteltua kouluttaa meitä yli tarpeen. Eläinlääkärien tarve tuleekin arvioida pikaisesti.
Lisätietoja: puheenjohtaja, ELL Kirsi Sario, puh. 050 911 9117.