Päivystys kuormittaa, työtapaturmia sattuu, kemikaaleille altistutaan... eläinlääkärin työterveydestä
"Eläinlääkäreiden työoloista ja terveydestä on saatu uutta tietoa: merkittävimmät haasteet liittyvät päivystystyön fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen, työssä jaksamiseen, työtapaturmiin ja raskauden aikaiseen altistumiseen kemiallisille ja biologisille tekijöille", sanoo professori Kari Reijula Eläinlääkäripäivillä Helsingissä. "Kehittämistarpeet on nyt saatu kiteytettyä."
Tiedot ovat Eläinlääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen eläinlääkäreille vuonna 2012 tekemästä kyselytutkimuksesta.
"Joka kolmas eläinlääkäri pitää työsidonnaisuutta liian suurena ja puolet sanoo työn kuormittavuuden lisääntyneen oleellisesti viime vuosina. Kysyttäessä syitä kuormituksen kasvuun, yleisimpiä syitä olivat työtehtävien laajentuminen, muuttunut toiminta-alue, sijaisten puute ja työtehtävien lisääntynyt määrä", luettelee professori Kari Reijula kyselyn tuloksia.
Lähes 20 % kokee olevansa selvästi stressaantunut; eniten stressiä aiheuttavaksi tekijäksi arvioitiin oma työ. Kaksi kolmesta eläinlääkäristä on kokenut kohtuuttoman uupumuksen tunteita. Kuormitusta ja uupumista lisää, että vain kolmasosa eläinlääkäreistä viettää lomansa täysin erossa työasioista. Myös joka kymmenes eläinlääkäri on kokenut työssään uhkailua viimeisen vuoden aikana.
Joka kolmannelle eläinlääkärille oli sattunut työtapaturma viimeisen 12 kuukauden aikana. Joka viides työtapaturma aiheutti vähintään useamman päivän työkyvyttömyyden. Yleisimmät tapaturmien aiheuttajat olivat eläimet, työvälineet ja eläinlääkärin työympäristö. Vaarallisimmiksi tapaturmatekijöiksi eläinlääkärit arvioivat rauhattomat eläimet, väsymyksen, kiireen, puuttuvan avun ja pintojen liukkauden. Eläinlääkärit pitivät selvimpinä uhkina työssään tapaturmavaaraa, vakavaa työuupumusta, kulumasairauksia ja zoonooseja eli eläimen ja ihmisen välillä tarttuvia sairauksia. Noin joka kolmas eläinlääkäri ilmoitti saaneensa ihon läpäisevän vamman, esimerkiksi pureman tai neulanpiston, vähintään kuusi kertaa vuoden aikana.
Kaksi kolmesta eläinlääkäristä ilmoitti päivystävänsä normaalin viikkotyönsä lisäksi. Pisin yhtenäinen päivystysjakso kyselyn eläinlääkäreillä oli ollut 1008 tuntia eli 6 viikkoa. Keskimäärin pisin päivystysjakso kesti eläinlääkäreillä 69 tuntia eli yhden viikonloppupäivystyksen verran.
Hieman alle puolet eläinlääkäreistä altistui viimeisimmän raskauden aikana kemiallisille aineille (muun muassa lääkkeille tai anestesiakaasuille) tai biologisille tekijöille (muun muassa listerioosille tai synnytysnesteille). Noin joka kymmenes altistui ionisoivalle säteilylle. Noin puolella naiseläinlääkäreistä viimeisimmän raskauden johdosta ei tehty muutoksia työtehtäviin. Joka neljäs vastaaja altistuu työssään anestesiakaasuille vähintään viikoittain. Joka neljäs eläinlääkäri altistuu röntgensäteilylle vähintään viikoittain.
Kehittämistarpeet kiteytyvät
Eläinlääkäreiden työterveyshuoltoa tulee tehostaa ja esille nousseet uudet haasteet tulee ottaa huomioon.
Pitkät päivystykset ilman riittävää lepoa ja taukoja voivat lisätä eläinlääkärin terveysriskejä ja tapaturmia, erityisesti työmatka-ajossa. Myös haitallinen psyykkinen kuormittuminen ja tulee pyrkiä ennalta ehkäisemään ja tunnistaa alkava työuupumus mahdollisimman varhain
Työmatkoilla sääolosuhteet, vaikeakulkuiset tiet ja pimeys edellyttävät eläinlääkintäauton tai muun riittävän hyvän kaluston hankintaa eläinlääkärille, jotta vältytään onnettomuuksilta ja autossa istumisen aiheuttamalta tukirangan haitalliselta kuormittumiselta.
Jatkossa tulee erityisesti kiinnittää huomiota raskauden aikaisen altistumisen minimointiin haitallisille kemiallisille ja biologisille altisteille.
Jatkuva ohjaus ja neuvonta tapaturmariskeistä eläinlääkärin työssä on välttämätöntä. Eläinlääketieteen perusopetuksessa ja jatkokoulutuksessa tulee kiinnittää tähän huomiota. Eläinlääkäreiden työturvallisuuden parantaminen kyselyn tulosten perusteella välttämätöntä ja siihen tulee osallistua niin työnantaja kuin eläinten omistaja yhdessä eläinlääkärin kanssa.
Lisätietoja:
Kari Reijula, professori, Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos, kari.reijula@helsinki.fi, puh. 040 5502050
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja, ELL Kirsi Sario, puh. puh. 050 9119117
Lyhyesti kyselystä:
Eläinlääkäri 2012 Hyvinvointi- ja terveyskysely lähetettiin kesäkuussa 2012 yhteensä 1379 vastaanottajalle.
Kyselyyn tuli määräajassa 545 vastausta. Vastausprosentti oli 40. Ehdoton valtaosa eli 89 prosenttia kyselyyn vastanneista on naisia. Vastaajien keski-ikä on 40-44 vuotta. Suurin vastaajaryhmä kyselyssä ovat kunnan praktikot (27 %), tämän jälkeen yksityissektorilla toisen palveluksessa kliinisessä työssä olevat (16 %).