Kolme vuotta sitten valitun valtuuskunnan vilkas toimikausi huipentui viimeiseen kokoukseen. Päivän aikana pohdittiin sekä uuden että vanhan valtuuskunnan voimin pidetyissä ryhmätöissä valtuuskunnan roolia ja koko liiton toimintaa. Uuteen valtuuskuntaan hakeutuneiden ehdokkaiden vähäistä määrää pidettiin yleisesti huolestuttavana. Mietittiin johtuuko se jäsenistön passiivisuudesta vai ehdokasasettelun kiemuroista. Monet toivoivat yksinkertaisempaa vaalimenettelyä. Nettidemokratian mahdollisuuksia liiton päätöksenteossa ideoitiin alustavasti. Monen mielestä mennyt valtuuskunta oli päästänyt vallan edeltäjiensä tapaan hallitukselle. Lyhyet kokoukset jäävät jo etukäteen sovittujen asioiden vahvistamiseksi. Kaksipäiväisiä seminaareja kaivattiin nykyistä enemmän. Eläinlääkintähuoltolain ja lääkkeenluovutusasetuksen valmistelua pidettiin onnistuneena: valtuuskunnan ja koko kentän esille tuomat mielipiteet näkyivät valmistelutyöryhmien esityksissä.
Liiton pitäisi visioida toimintaansa nykyistä selvemmin. Vaikka edunvalvonta on liiton keskeinen päämäärä, saattavat lyhyen ja pitkän tähtäimen edut olla ristiriidassa keskenään. Näköalattomuus voi johtaa itseriittoiseen organisaatioon, joka ei välttämättä kuuntele jäsenistöään herkällä korvalla. Liiton visiosta tulisi keskustella aktiivisesti eri foorumeilla. Varsinaisten yritysmaailmasta tuttujen iskulauseiden kehittämiseen ei resursseja kannattane tuhlata. Suuret linjat ja niihin sopivat tavoitteet tulisi yhdessä määritellä.
Tähän asti visiot ovat nivoutuneet normaaliin toimintaan. Jo pitempään tärkeänä pidettyä jääviysongelmaa on saatu vähennettyä. Muuttuneiden eläintenpitotapojen vaikutuksiin on jossain määrin reagoitu, silti niiden mahdollisiin vaikutuksiin kannattaa varautua yhä paremmin. Päivystysten aiheuttaman työsidonnaisuuden vähentäminen on ollut jo pitkään liiton keskeisiä tavoitteita. Se on keskeinen osatekijä sovitettaessa julkisia ja yksityisiä eläinlääkintäpalveluita yhteen siten, että ne tukisivat toisiaan mahdollisimman hyvin. Uuden valtuuskunnan riveistä lähtenyt ehdotus liiton puheenjohtajan toimen muuttamisesta kokopäivätoimiseksi oli merkittävä strateginen avaus. Väistyvä valtuuskunta budjetoi hankkeeseen ensi vuodelle 40 000 euroa. Määrärahaa on pidettävä ohi menevänä keinona uudistaa liiton toimintaa. Täyspäiväisen eläinlääkäripuheenjohtajan myötä jäsenistön tarpeita ymmärrettäisiin nykyistä herkemmin ja eläinlääkärien etu voitaisiin varmistaa entistä paremmin. Täyspäiväisen puheenjohtajan avulla liiton toimielimet voidaan uudistaa. Se on välttämätöntä, jotta jäsenistö saataisiin nykyistä aktiivisemmin mukaan toimintaan ja kustannusten paisuminen voidaan katkaista. Uudistuksen tulee perustua jäsenistön tarpeisiin. Erityisesti jäsenneuvonnan täytyy vastata jäsenistön tarpeita, jotka pitää selvittää. Sekä oikeudellisen että lähemmin työtehtäviin liittyvän neuvonnan merkitys täytyisi ottaa huomioon.
Puheenjohtajan kokopäivätoimisuuden lisäksi tärkeimpinä tavoitteina seuraavalle valtuuskuntakaudelle pidettiin ympäristöterveydenhuollon käsittelyä yhtenä kokonaisuutena sekä eläinlääkintähuoltolain jalkauttamista kentälle siten, että valtion, kunnan ja yksityisten antamat palvelut voidaan toteuttaa toisiaan tukien ja päällekäisyyksiä välttäen. Tämän tueksi tarvitaan Fennovetin konsultointipalveluja sekä toimihenkilöiden jalkautumista ongelmatilanteissa kentälle täyspäiväisen puheenjohtajan johdolla. Uusi valtuuskunta siirsi puheenjohtajan valintaa, jotta täyspäiväisyyttä voitaisiin kunnolla valmistella. Toivon, että asia saadaan järjestymään vuoden vaihteessa järjestettävässä ylimääräisessä valtuuskunnan kokouksessa.